Kehräämässä taivaan pankolla

Viikonloppu vietetty lähes taivaassa: kehräämässä retriitissä Taivaan Pankolla.

Koko viikonloppu. Perjantai-illasta sunnuntai-iltaan. Hyvässä seurassa. Kauniissa, lumisessa maisemassa.

Lumikenkäilyä huikaisevassa maisemassa.

Hyvässä täyshoidossa. Ihanaa ruokaa. Huolenpitoa. Villejä karvoja.

Koirankarvat nousevat taivaisiin

Karstojen rapsutusta. Rukin surrausta. Naurua. Tarinoita.
Sydän on täynnä lämpöä ja iloa.
Tästä on hyvä jatkaa elämää eteenpäin.

Lumi on.

Kehräyshimo

Yhtäkkiä minut valtasi kehräyshimo. Aikaa oli vain vähän, mutta yksisäikeisiä kehräyksiä oli kopassa odottamassa kertausta. Pikaisesti siis kertaamaan rukilla.

Aluksi sai langan muodon Jämptlannin pystykorvan karva. Lisänä harmaata lampaan villaa. Pelkästään jämptin pohjavillasta en ainakaan minä saa lankaan ilman pitempää kuitua.

 Koiran omistajalle on tarkoitus neuloa langasta (109g) kädenlämmittimet joululahjaksi.

Seuraavaksi kertasin monirotuisen (Suomen pystykorvaa ja hirvikoiraa) koirankarvan säikeet. Näissä mukana valkoista lampaan villa sitomassa koiran pohjavillauntuvaa. Aika kiva vaikka itse sanonkin.

Jos tekisin näistä lapaset. Lankaa on yhteensä 129 g, joten riittäisi lapasiin.

Kokeilin vielä Navajo-kertausta vironvillan hahtuvasta kehräämästäni säikeestä. Langasta tuli kolmisäikeistä ja aika kivan väristä. Lankaa on vain 23 g, joten joko on kehrättävä lisää vastaavaa lankaa tai laitettava raidaksi.

Uusi perheenjäsen

Tässä se on: uusi perheenjäsenemme rukki!

Eilen vietimme miehen kanssa päivän autossa rukin hakumatkalla. Olipa rukki likainen ja törkyinen! Ilta kuluikin puhdistaessa sitä.

Ajan hammas on puraissut rukkia, mutta suurinpiirtein kunnossa se oli.

Näppärä mies teki uuden lyhdyn rukkiin ja irrotteli osat, puhdisti ja rasvasi/kynttilöitsi osat. Tässä komea lopputulos:

Luna Leukaparta tuli tutkimaan rukkia. Ja tutki korinkin samantien.

Sunnuntai-illan ratoksi opettelin kehräämään. Kovin on kierteistä ja möykkyistä lankaa vielä näin kehrääjän uran alkuvaiheessa.

Jisto taas esittää, ettei häntä kiinnosta rukki lainkaan. Mokomakin lötkyrä! Olipa vaan Jisto käynyt yöllä puraisemassa rukinpyörän narun poikki.