Vastuuvapauslauseke: Olen 38 asteen kuumeessa (helvetin hyvää uutta vuotta vaan minullekin...), joten jos jokin osa tekstistä on erityisen levotonta, se johtuu siitä että aivojeni tilalla kallossani on pelkkää räkää.
Ja kun kuusi tuntia uuden vuoden ensimmäistä päivää on kulunut ja em. syystä en luota itseeni tarpeeksi kirjoittaakseni itse arvosteluja (eikä Musiikkitiistaitakaan ole vielä pariin päivään), tyydyn vuosikatsaukseen. Tuli luettua vähemmän kuin aiempina vuosina, vain 73 kirjaa. Kielellisesti yritin kovasti jakaa tasan suomen ja englannin, mutta toisin kävi siinäkin; kenties se johtuu siitä että suomeksi on nopeampi lukea ja ajattelen lukemista ajallisesti, en niinkään kirjojen lukumäärän kanssa. Samassa ajassa siis luetaan enemmän suomeksi kuin englanniksi, ja ruotsiksi lukeminen on sangen hidasta (katsotaan saisinko sen kirjan luettua tämän vuoden aikana....). Sukupuolijakaumakin on varsin jyrkkä; johtunee siitä että minua kiinnostavia tietokirjoja edelleen kirjoittavat lähinnä miehet. Toisin kuin moni muu, en lähde leikkimään piirakkataulukoilla vaan etenen kirjanpitäjämäisen tylsästi luvuilla ja riveillä:
Kotimaiset: 24
Ulkomaiset: 49
Suomeksi: 41
Englanniksi: 32
Käännös: 21
Originaali: 51
Sekä että: 1
Naiset: 25
Miehet: 44
Sekä että: 4
---------------------
Yhteensä 73
Haasteiden tila eteni vuoden aikana seuraavasti:
Kirjallinen maailmanvalloitus: 5
Klassikkohaaste: 3
Nobel-haaste: 1
Challenge-upon-Avon: 2
What's in a Name (WIAN): 2 ja haaste päättyi
Tässä "palkitsemani" teokset/sarja/kirjailija. Huomaa, että yksi kirja on joulukuulta ja vielä arvioimatta. Sen päätyminen tälle listalle antanee kuitenkin yleisosviittaa siitä, mille puolelle akselia "tykkään-en tykkää" päädyn.
Paras fakta: Eeva puhui - Ihmisen kieli ja ihmisen evoluutio
Paras fiktio (proosa): Metro 2033
Paras sarjakuva: The Unwritten -sarja
Paras lastenkirja: Möbiuksen maa
Paras näytelmä: The Crucible
Paras klassikko: Ruusun nimi
Paras populaarikirjallinen: Sukupolvi Z - Zombisodan aikakirjat
Paras 2011 julkaistu: Valoa valoa valoa
Paras ulkomainen: Metro 2033
Paras kotimainen: Valoa valoa valoa
Löytö (kirja): Kertomuksia pimeestä
Löytö (kirjailija): Dmitri Gluhovski ja Haruki Murakami
Erityismaininta: Kulttikirja - tutkimuksia nykyajan kultti-ilmiöistä
Kultilla päätettiin teksti, kultilla aloitetaan siirtyminen Blogistanin ulkopuoliseen maailmaan. LET'S DO THE TIME WARP AGAAAAAAAIN!!!
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Philip Lieberman. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Philip Lieberman. Näytä kaikki tekstit
Philip Lieberman: Eeva puhui - Ihmisen kieli ja ihmisen evoluutio
Luettu: 8.6.2011
Alkuperäinen nimi: Eve Spoke. Human Language and Human Evolution
Käännös: Kimmo Pietiläinen
Tämä kirja oli ehdottomasti lukemisen arvoinen! Järkyttävää, ettei fysiologista puolta korosteta kielitieteiden perusteiden kursseilla, vaikka sillä selvästi on todisteita ihan konkreettisissa asioissa. Sitä paitsi Eeva puhui on erilainen näkökulma evoluutioon ja sen tutkimiseen; Lieberman on esimerkiksi tutkimuksissaan ottanut hominidien fossiilien kalloista valoksia saadakseen selville vaikkapa puheelle olennaisen kurkunpään sijainnin tai nielun muun koneiston kehityksen. Neandertalilainen on kuulemma puhekoneistoltaan kovasti vauvan oloinen. Asian perille menemistä auttavat monet anatomiset kuvat tekstin lomassa.
Mutta takaisin Eevaan. Koska olen melko aktiivinen ateisti (tai militantti ateisti, jos fundiksilta kysytään: ilmeisesti se, että on eri mieltä ja sanoo sen ääneen, on militanttiutta... joopajoo), tuppaan katsomaan maailmaa dogmien näkökantilta. Tätä kirjaa lukiessa jäin useaan otteeseen miettimään niitä, jotka kivenkovaan väittävät laskeneensa Raamatusta maailman iäksi 6 000 vuotta. Kuusi tuhatta vuotta! Miettikää, jos joku räkänokka huutelisi kylillä omaa yksityistä mahtavuuttaan, kun vanhemmat ovat käyttäneet helvetisti energiaa, aikaa ja rahaa saadakseen tälle tollolle erittäin hyvän koulutuksen jossain Harvardissa. Samantapaista ylimielisyyttä on väittää olevansa luomakunnan kruunu, kehityksen jalokivi, elämän kohokohta. Mikä loukkaus niille miljoonille esi-isille, jotka opettelivat (ja oppivat kantapään kautta) noin 700 000 vuotta sitten tekemään kivistä parempia työkaluja muotoilemalla niitä paremmin käteen sopiviksi ja terävimmiksi, jotka selviytyivät harvan ravinnon ja suojan kilpailusta, jotka kivi kerrallaan rakensivat verellä ja hiellä sitä tietä, jonka päässä nämä IDiootit tepastelevat kukkoina tunkiolla.
Tajuavatkohan he siinä jumalallisessa itseriittoisuudessaan ollenkaan, miten surullista tuo on?
Kuva: La-Chapelle-aux-Saintsin neandertalinihmisen kallo (Wikipedia)
-----
Eeva puhui muualla:
Tieteessä tapahtuu
Meten Luetut -blogi
Alkuperäinen nimi: Eve Spoke. Human Language and Human Evolution
Käännös: Kimmo Pietiläinen
Sain vihdoinkin aikaiseksi luopua postitlukuvinkki-metodistani ja siirryin kirjaamaan näitä lukuisia vinkkejä omaan kirjaseensa. Ja siihen on oikein hyvä listata myös eri kustantamojen sarjojen kirjoja. Terra Cognitan kirjoista tuli oikein kivan pitkä lista ja ensimmäisenä luetun leiman siimä listalla saa tämä kirja, johon satuin toista kirjaa etsiessä törmäämään.
Eeva puhui - Ihmisen kieli ja ihmisen evoluutio (miksiköhän siinä on ihminen kahdesti?) on kuvaus ihmisen puhekyvystä evoluution näkökulmasta. Noam Chomskyn kielielin-teoria saa lunta tupaan ja heitetään lopuksi tervaan, samalla kun Lieberman lyö pöytään hämmästyttävän määrän fossiilisia, biologisia ja neurologisia perusteita fysiologiselle teorialle kielen kehityksestä. Lieberman käy läpi, missä vaiheessa todennäköisesti ihmisapinan suun koneisto ja aivot kehittyivät puhumisen mahdollistamiseksi, millaisia äänteitä esimerkiksi neandertalinihminen on saanut aikaiseksi, mikä on nykyisten kädellisten kielenymmärtämisen taso (ja sellainen on, kysy vaikka viittomakieltä osaavalta simpanssilta!) ja miten muu evoluutio on edesauttanut homo sapiensin puhekykyä ja mitä se on tarkoittanut muille ihmislajeille.
Hieman paradoksaalisesti olen iloinen käännöksessä olleesta muutamasta virheestä: sanan puuttumisesta tai väärästä sijamuodosta. Tämä todistaa meille kuolevaisille, että Kimmo Pietiläinen, tuo nykyajan Lönnrot, on ihminen eikä kone. ;) Toivottavasti piakoin joku poppoo päättää teettää taas jonkun kyselyn opiskelijoilla firmoista, joissa haluaisivat työskennellä: Terra Cognita pääsisi mulla top kolmeen YLEn ja Liken ohelle. Entinen ykkönen, eli Don Rosan sarjisten kääntäminen on poistunut listalta, sillä Rosa on eläköitymässä. Harmillista.
Mutta takaisin Eevaan. Koska olen melko aktiivinen ateisti (tai militantti ateisti, jos fundiksilta kysytään: ilmeisesti se, että on eri mieltä ja sanoo sen ääneen, on militanttiutta... joopajoo), tuppaan katsomaan maailmaa dogmien näkökantilta. Tätä kirjaa lukiessa jäin useaan otteeseen miettimään niitä, jotka kivenkovaan väittävät laskeneensa Raamatusta maailman iäksi 6 000 vuotta. Kuusi tuhatta vuotta! Miettikää, jos joku räkänokka huutelisi kylillä omaa yksityistä mahtavuuttaan, kun vanhemmat ovat käyttäneet helvetisti energiaa, aikaa ja rahaa saadakseen tälle tollolle erittäin hyvän koulutuksen jossain Harvardissa. Samantapaista ylimielisyyttä on väittää olevansa luomakunnan kruunu, kehityksen jalokivi, elämän kohokohta. Mikä loukkaus niille miljoonille esi-isille, jotka opettelivat (ja oppivat kantapään kautta) noin 700 000 vuotta sitten tekemään kivistä parempia työkaluja muotoilemalla niitä paremmin käteen sopiviksi ja terävimmiksi, jotka selviytyivät harvan ravinnon ja suojan kilpailusta, jotka kivi kerrallaan rakensivat verellä ja hiellä sitä tietä, jonka päässä nämä IDiootit tepastelevat kukkoina tunkiolla.
Tajuavatkohan he siinä jumalallisessa itseriittoisuudessaan ollenkaan, miten surullista tuo on?
Kuva: La-Chapelle-aux-Saintsin neandertalinihmisen kallo (Wikipedia)
-----
Eeva puhui muualla:
Tieteessä tapahtuu
Meten Luetut -blogi
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)