Näytetään tekstit, joissa on tunniste Charlaine Harris. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Charlaine Harris. Näytä kaikki tekstit

Charlaine Harris: Dead in the Family

Luettu: 23.4.2011

Ja vielä yksi, tällä erää viimeinen Sookie. Ilmeisesti Harris on julkaissut jo seuraavankin, mutta en ole hankkimassa sitä sillä hinnalla. Kerkiäähän tuon nyt myöhemminkin lukea. Ja edelleen muistutan spoilereista!

Dead in the Family (ei vielä suomennettu): Sookie yrittää paarantua viime kirjan erityisen rankasta turpiinvedosta, kun keijuserkku Claude päätyy Sookien kämppikseksi. Rajan sulkemisen jälkeen myös toinen keiju jäi maan päälle ja Bon Tempsin nurkkiin, mikä aiheuttaa vielä lisää päänvaivaa. Ikävä kyllä myös Sookien nykyisen poikaystävän, vampyyri-Ericin, luoja ja veriveli (Bubballe tuli julkkiskilpailija), saapuvat kaupunkiin. Samaan aikaan yhteiskunnan rintamalla tapahtuu, kun eräät (oikeisto-?)poliitikot pyrkivät saamaan läpi lain, joka pakottaisi kaikki kaksiluontoiset eli muodonmuuttajat virallisesti rekisteröitymään valtion luetteloon. Ja koska tämä ei ole vielä tarpeeksi, keijusodassa hopeasta saanut Bill ei ota parantuakseen, joten Sookie päättää etsiä tämän verisiskon Billin paranemisen avuksi.

Huh, kylläpäs yhdessä kirjassa taas tapahtuu paljon. Jostain syystä se ei kuitenkaan häiritse lukemista, sillä jotenkin Harris onnistuu seulomaan ne yhteen sopivasti. Lempipahikseni, eli Fellowship, on tässä osassa kovin hiljaista poikaa; oletan (lue: toivon), että tämä on tyyntä myrskyn edellä. Ericin veriveljen ongelmat ovat sitä luokkaa, että koko hahmo päätyy loppujen lopuksi kirjassa lopullisesti poistuneiden listalle. Sinänsä harmillista, sillä Alexein hahmossa on kovasti potentiaalia: mieti, mitä kaikkea olisi kerrottavanaan hänellä:


Rekisteröitymislaki puolestaan tuo väistämättä mieleen kolmannen valtakunnan. Kas kun eivät pakota neulomaan vaatteisiin merkkiä kuutamoa vasten ulvovan suden silhuetista! Saattaisi olla vaikeaa myydä noin suorasti natsipolitiikan mieleen tuovan esityksen noin poliittisesti ottaen. Kunhan nyt hieman siitä tekee implisiittisemmän, niin suurin osa pelokkaista äänestäjistä ei huomaa yhteyttä saatika ajattele asiaa ollenkaan. Huoh.

Niin, hieman tuntuisi Harrisilla olevan ammukset vähissä. Kenties hänellä niitä on, kenties ei. Saapa nähdä, jahka Dead Reckoning -kirjaan pääsen käsiksi.

-----

Dead in the Family muualla:
Kirjamielellä-blogi
Aamunkajon vastavalo -blogi
Saraseeenin maailma -blog
The Australian Bookshelf -blogi (englanniksi

Charlaine Harris: Dead and Gone

Luettu: 16.4.2011

Ja lisää Sookieta. Näissä on jotain, joka saa tarttumaan heti seuraavaan osaan edellisen päätyttyä. Ja edelleen: spoilarivaroitus!

Dead and Gone -kirjassa ihmissudet ja muut muodonmuuttajat astelevat vampyyrien jalanjäljissä ja paljastavat olemassaolonsa taviksille. Kaikki tuntuu menevän aluksi ihan hyvin: Sam muuttaa ystävänsä kanssa muotoa baarissaan, jotta bontempsiläiset voivat tutustua juttuun heti ilmoituksen jälkeen, eikä Merlotte's-baari kärsi omistajan kaksoisluonnosta muutamaa mielenosoittajaa enempää. Kunnes baarin pihalta löytyy eräs aamu paikallisen ihmispantteriyhteisön jäsen viilleltynä ja ristiinnaulittuna sekä erittäin kuolleena. Uhri on vieläpä Sookien veljen vaimo, joka odotti tämän lasta. Vaikka Sookien suhde Crystaliin oli ollut hyvinkin hankala, tämä suostuu silti pitämään päänsä auki murhaajan ajatusten varalta. Homma kuitenkin riistäytyy ennen pitkää käsistä, sillä Bon Temps'issa riehuu myös muulle maailmalle näkymätön sota, johon Sookie verensä takia joutuu osalliseksi.

No nyt alkaa näyttää paremmalta! Ei mitään ylimääräistä ihmissuhteista "ollako-tuon-kanssa-vai-ei-vaiko-ollako-en-oikein-tiedä-pitäisiköhän-tai-no-ei-tai" -tyyppistä lässytystä vaan toimintaa. Niitä, joita Sookien fyysinen murjominen pitkästyttää, voivat tosin päästää varsin turhautuneen huokaisun, koska tällä kertaa Sookieta mättävät turpiin ja kaikkialle muullekin kaksi yliluonnollista ammattilaistappajaa. Tokihan se tarjoaa Ericille ja Billille tilaisuuden kilpailla ritarin roolista, mutta se tosin jää hyvin kaiken muun, sodan aiheuttamien asioiden jalkoihin.

Kysymys kuuluukin, miten Harris voi jatkaa tästä? Jos ajatuksena on toistaiseksi ollut pyrkiä nostamaan rimaa aina vain korkeammalle, miten tämä rima nyt ylitetään? Ikävä kyllä (tai no...) Arlenen Fellowship-sekoilu on ainakin tällä haavaa jäähyllä, joten sieltä suunnasta ei irtoa kovin paljon uskontokriittistä fantasiaa. Voi, kun saisi enemmän Dianthaa mukaan; sen hahmon potentiaalia ei vaan käytetä tarpeeksi! Jos olisin Facebookissa, perustaisin ryhmän "More Diantha in The Southern Vampire Mysteries right now!". Onhan siellä jo oma ryhmänsä kännykän haamuväreilystä kärsiville.

Post scriptum: Katsoin juuri kolmannen True Blood -kauden loppuun. Mahtavaa, että sen tuottajat ovat onnistuneet viemään sen erilleen kirjoista, mutta pitämään sen silti tarpeeksi "totena" kirjat lukeneillekin. And now time for the weather... Tiffany?



-----

Dead and Gone muualla:
Saraseenin maailma -blogi
Blog Critics -blogi (englanniksi)
Dear Author -blogi (englanniksi)

Harrisin Dead and Gone -haastattelu TrueBloodNetissä (englanniksi)

Charlaine Harris: From Dead to Worse

Luettu: 10.4.2011

Ja lisää Stackhousea. Ja edelleen: juonen peruskuvio sisältää spoilereita vain suomennoksia lukeville.

From Dead to Worse -osassa (kahdeksannessa, jos tarkkoja ollaan; ei vielä suomennettu) Sookie yrittää toipua vampyyrikokouksen aikana tapahtuneesta, uskonnollisesti motivoituneesta räjähdyksestä. Moni hänen tuttunsa vahingoittui tai kuoli iskussa, muiden muassa Louisianan kuningatar jonka alueen Nevadan vampyyrikuningas päättää vallata itselleen. Samaan aikaan läheisessä ihmispantterilaumassa tapahtuu: naispuolisia jäseniä tapetaan, toinen lauma yrittää laajentaa reviiriään Bon Tempsin puolelle, ja Jason järjestää Sookielle ikävän yllätyksen. Lisäksi Sookie löytää suvustaan aivan uusia ulottuvuuksia, telepaattisen serkunpojan sekä keijuprinssi-isoisoisän muodoissa.

Huh, kylläpäs yhden kirjan aikana ehtii tapahtua yhtä sun toista. Pidättäydyn edelleen edelliskirjan loppukommentissa: "ihmissuhdemössöisestä kuopasta ollaan nousemassa". No okei, Sookie jättää Quinnin ja hyppää Ericin matkaan, mutta onneksi kyseinen draama jää muiden tapahtumien voimasta taka-alalle. Saapa nähdä, miten Harris pyörittää keijukuviota jatkossa; ainakin siinä on potentiaalia.

-----

From Dead to Worse muualla:
Love Vampires -blogi (englanniksi)
Dear Author -blogi (englanniksi)

Charlaine Harris: All Together Dead

Luettu: 3.4.2011

Kyllä, 'dead'-sana sen kertoo: Sookien matkassa jatketaan taas puolisen vuoden tauon jälkeen. Ja kuten ennenkin:

HERE BE SPOILERS!

All Together Deadissa (ei suomennettu; vielä...) Sookien yritykset rauhalliseen elämään eivät ota onnistuakseen. Billin häntäheikkeily korpeaa Sookieta edelleen ja seuraavan -ihmistiikeri Quinnin- kanssa pitäisi saada suhdetta kehittymään. Kun Louisianan kuningatar värvää vastahakoisen Sookien mukaansa lähiosavaltioiden vampyyrien kokoukseen, Sookie on taas seilaamassa päin ongelmia. Tällä kertaa ongelmien suurimman aiheuttajan tittelistä kilpailevat toistensa kanssa kuollettavasti tanivat vampyyripoliitikot sekä anti-vampyyrikirkko Fellowship of the Sun. Ja näiden välissä Sookien pitäisi hoitaa toimensa kuningattaren ihmisosallistujien mielenliikkeitä tutkien ja vieläpä vältellä myös kokoukseen osallistuvaa Billiä. Hengissäkin olisi tietysti mukava pysyä.

Jaa-a. Edellisosan aiheuttama ärsytys on laantunut ja Touch of Dead -novellikokoelman tapahtumiin ei viittailla. Tällä kertaa kukaan -tai no, ainakaan kovin moni- ei ole runtelemassa Sookien naamaa. Juonenkehitykseltään sarjaan saadaan hieman lisää vauhtia: Fellowshipin sekopäät jatkavat täydellisen hullua menoaan; voikohan kukaan lukija millään tasolla sympata tätä porukkaa? Itseäni kirkko ärsyttää aivan suunnattomasti: miten joku voi olla noin idiootti?! Vaatiiko tuollainen lampaamaisuus jotain aivan erityisiä kykyjä? Toivottavasti tyypit saadaan pois päiväjärjestyksestä jossain vaiheessa. Sookie sen tuskin tekee, mutta Pam voisi kyllä vetää niiden johtoporrasta turpaan.

Mukaan tulee myös uusia hahmoja. Barry on kokouksen järjestävässä (vampyyri)hotellissa työntekijänä ja ensi kertaa elämässään Sookie huomaa olevansa ajatustenluvun kohteena. Sookie on tietysti aivan pähkinöissään siitä, että on tavannut toisenkin telepaatin, mutta Barry ei ole sinut kykyjensä kanssa vaikka hän lopulta Sookien kanssa joutuukin julkisella paikalla niitä käyttämään. Kenties Barrya nähdään jatkossa. Ja sitten on tietysti Eric. Tyyppi on näköjään päättänyt liehakoida Sookieta Quinnista huolimatta ja tällä kertaa hänenn tilaisuuksien hyväksikäyttäminen menee aika pitkälle ja Sookie huomaa ikäviä jälkiefektejä Ericin muka-ritarilliselle pelastukselle. Jos mitään hyvää, niin ainakin Bill ei pidä asiasta. Hyvä.

Juu, sarjan lukeminen jatkuu edelleen. Katsotaanpa, mitä ärsyt-ö-mittari sanoo seuraavasta osasta. Tämän perusteella ainakin ihmissuhdemössöisestä kuopasta ollaan nousemassa.

-----

All Together Dead muualla:
Fyrefly's Book Blog -blogi (englanniksi)
Lucybird's Book Blog -blogi (englanniksi)
Fembat Unhinged -blogi (englanniksi) (No! We certainly do NOT want more "sookie nookie"!

Charlaine Harris: Definitely Dead

Luettu: 11.9.2010

Ja lisää Sookieta.

HERE BE SPOILERS!

Definitely Deadissa (ei vielä suomennettu) Sookie saa kuulla, että hänen vampyyriksi muuttunut serkkunsa Hadley on kuollut. Hän matkaa New Orleansiin hoitamaan Hadleyn hänelle jättämää asuntoa, mutta pian käy selväksi, että joku tai jokin ei halua Sookien tutustuvan postmortemisti serkkuunsa; neitokaisen avuksi ratsastaa kuitenkin Sookien uusi poikaystävä, muodonmuuttaja Quinn. Tämän lisäksi päänvaivaa aiheuttaa Sookien visiitti Louisianan vampyyrikuningattaren luona, joka on juuri menossa naimisiin Arkansasin vampyyrikuninkaan kanssa. Kaiken lisäksi Sookien menneisyys kummittelee taustalla.

Päällimmäinen huomio: Sookie viittaa koko ajan tapahtumiin, jossa on joko tappanut tai nähnyt jonkun toisen seivästävän Hadleyn tappajan jollain hautausmaalla. Kun se ensimmäisen kerran kirjassa tuli vastaan, kuvittelin hypänneeni yhden osan yli. Mutta ei: kyllä luen ihan oikeassa järjestyksessä. Jäljelle jää siis vain kaksi vaihtoehtoa: joko Harris ärsyttää tahallaan tai tämä tapahtuma löytyy Stackhouse-novellikokoelmasta, muistaakseni nimeltään Touch of Dead. Pitää vissiin lukea sekin joskus, mutta juuri nyt ärsyttää, sillä tuohon tapahtumaan viittaaminen siitä tietämättömälle oli rasittavaa ja sekoittavaa.

Mutta takaisin huomioihin. Harmittaa. Kirjan alku oli niin lupaava: demoneja ja puoli-demoneja! Ikävä kyllä loppu vähän lässähtää, sillä nyt alkaa pikkuhiljaa se Sookien mätkiminen kyllästyttää. Ja aina -joka saatanan kerta- pitää olla joku wannabe-ritari, jolla on testosteronia tursuava, kolhuttu miehisyys kun ei ole saanut puolustaa naista pulassa. Toivottavasti jatkossa tämä white knight olisi nainen. Enkä tarkoita tuota seksuaalisella tavalla (vaikka Sophie-Annen ja Sookien suhde olisikin varsin mielenkiintoinen juonenkehitys) vaan vaikka nyt helvetti ystävyyspohjalta. Mikä pakko sen pelastajan on olla a) Sookien ex, b) Sookien poikaystävä tai c) mies joka haluaa panna Sookieta? Onhan näitä vaihtoehtoja: Sophie-Anne, Pam, Claudine, Diantha, nyttemmin vielä Amelia. Tarakin voisi ottaa itseään niskasta kiinni.

Huoh. Ja kaiken tämän jälkeen haluan edelleen jatkaa sarjan lukemista. Taidan olla kappi-optimisti tai muuten vain masokisti. Johan näitä on kuuden kirjan verran luettu. Taitaa olla aika ottaa tästä sarjasta vähän taukoa.

-----

Definitely Dead muualla:
Fyrefly's Book Blog (englanniksi)
Unreality Shout -blogi (englanniksi)

Charlaine Harris: Dead as a Doornail

Luettu: 5.9.2010

Juu, Sookiet jatkuu.

HERE BE SPOILERS!

Osassa 5, Dead as a Doornail (ei vielä suomennettu), Bon Tempsissa alkaa tippua tyyppejä mysteerisen tarkka-ampujasarjamurhaajan luoteihin. Paikallinen poliisi on ymmällään, mutta Sookie ja ylkkisyhteisö tietää totuuden: ampuja ampuu muodonmuuttajia. Ensimmäinen uhri menee Sookielta ohi, mutta heti toinen on oma pomo ja kolmantena sulhasehdokas, Hotshotin epävirallinen pomo, Calvin Norris. Koska Sookien veli Jason on tätä nykyä itsekin muodonmuuttaja, Sookie tuntee velvollisuudekseen selvittää syyllinen ennen seuraavaa täysikuuta. Hommaa vain hidastaa se, että Sookie itsekin löytää itsensä tappolistalta; onneksi (tai siis...) ex-Bill ja Merlotte'sin väliaikainen baarimies vampyyripiraatti Charles Twining ovat aina paikalla. Vampyyreilla ei ehkä ole aivotoimintaa, mutta testosteronin tuotanto on ylikierroksilla. Ja tokihan kuvioissa on mukana myös unohduksensa takia kontrollia menettänyt Eric.

Jee, lisää uutta porukkaa! Nyt saatiin kuvaan myös keiju-Claudinen kaksoisveli Claude, joskin sisko on ilmeisesti se mukavampi puolisko. Tällä kertaa Sookie jäi kyllä ilman enimpiä romanssikuvioita, mistä suuuuuuri plussa, sillä actionille jäi enempi tilaa. Itse asiassa voisin jopa sanoa, että Sookie on löytämässä sisäisen feministinsä käytännön asteella. About fraking time. Kokonaisuudeltaan siis yhtä koukuttava kuin ennenkin, mutta vähemmän romanssikuvioiden takia ärsyttävä. Ja sitten kutosen kimppuun.


-----
Dead as a Doornail muualla:
Kirjapeto-blogi
Fyrefly's Book Blog (englanniksi)
Unreality Shout -blogi (englanniksi)

Charlaine Harris: Dead to the World

Luettu: 27.8.2010

Ja takaisin Sookien matkaan. Ja kuten aiemminkin:

HERE BE SPOILERS!

The Southern Vampire Mysteries -sarjan neljäs osa on nimeltään Dead to the World (ei vielä suomennettu tämän kirjoittamisen ajankohtana). Sookieta korpeaa edelleen Billin häntäheikkeily, kun on palaamassa töistä kotiin ja vastaan öisellä korpitiellä tulee tutunnäköinen mutta alaston vampyyri: Billin pomo Eric, joka on mennyt vittuilemaan parille noidalle ja saanut muistinmenetysloitsua niskaan. Sillä välin, kun Louisianan tämän nurkan ylkkisyhteisö (yliluonnollisten yhteisö eli paikalliset vampyyrit, ihmissudet, muodonmuuttajat, keijut ja hyvisnoidat muutaman mainitakseni) kokoavat rivejään pahisnoitia vastaan, Sookie majoittaa Ericin kotiinsa. Entinen kyyninen semipahisvampyyri on edelleen seksikäs, mutta kun sarkasmi on korvattu kiltteydellä ja haavoittuvuudella.. no, me asiaan vihkiytyneet voinemme kaikki etukäteen päätellä miten tilanne kehittyy Sookien kannalta.

Niin... Harris kirjoittaa edelleen hyvin ja juoni etenee sen verran nopsaan, että kirjaan ei ehdi pitkästyä vaan tulee kääntäneeksi sivua toisensa jälkeen. Dead to the World on kuitenkin turhan romanssikeskeinen minun makuuni. Mukaan tuodaankin uusia, mielenkiintoisia hahmoja ja ylkkislista kasvaa entisestään, mutta se vaan ei riitä viemään huomiota ylitsepursuavista romanssikuvioista. Onneksi tarinassa on mukana dekkarimainen puoli, sillä Sookien veli Jason on kadonnut kuvioista, ja lisäksi Sookien elämää hankaloittaa erään ystävän eksä.

Post scriptum: Marjis, onko tämä todella hömppää? Voinko sanoa lukeneeni hömppää?!

-----

Dead to the World muualla:
Kirjapeto

Charlaine Harris: Club Dead

Luettu: 18.8.2010

Ja taas lisää Stackhousea, ja taas myöhässä... valitan, mutta se vain on niin koukuttava! Ja sama varoitus pätee kuin aiemmissakin osissa:

HERE BE SPOILERS!

Club Deadissä (ei suomennettu, vielä) Sookie päätyy seikkailemaan Mississippin osavaltion puolelle Jacksonin kaupunkiin. Bill on kadonnut ja Eric värvää Sookien etsimään sydänkäpystään. Mukaansa Sookie saa vastahakoisen hunks-ihmissusi-Alciden, jonka tehtävänä on tutustuttaa Sookie Jacksonin yliluonnollisten yhteisöön paikallisessa keskittymässä, Kuolleiden klubilla. Sookie saa toiminnan ja verenvuodatuksen ohella paljon tietoa rakkaastaan, tietoa joka ei tiedä hyvää.

Hmm. Meinaakohan jatko-osat pysyä Bon Tempsin puolella enää ollenkaan? Onneksi mukana on sentään tutut hahmot, jotka kasvavat entisestään, ja mukaan tulee uusia, mielenkiintoisia hahmoja. Ärsyttää tosin hieman tämä Sookien southern belle -habitus, mutta onneksi sekin saa kolhuja matkan varrella, kenties poisputoamiseen saakka. Mutta... kuten jo alussa sanoin, sarja on koukuttava: heti kun on saanut yhden luettua, tulee haettua hyllystä seuraava. Elämä tulee tielle, kun ei ehdi lukea Sookien edesottamuksia niin nopeasti kuin haluaisi. Onneksi en ole ainut, jolla näitä oireita näkyy tämän kirjasarjan yhteydessä esiintyvän. Plus, you really gotta love Bubba. :)

-----

Club Dead muualla:
Kirjamielellä-blogi
Satun luetut -blogi
Unreality Shout -blogi (englanniksi)

Charlaine Harris: Living Dead in Dallas

Luettu: 14.8.2010

Sookie Stackhouse -sarjan ensimmäinen osa oli niin koukuttava ja mielenkiintoinen, että päädyin kirjakauppaan. Kakkososan ja ehkä jopa kolmososan hankkimisen sijaan mukaan lähti sarjan kahdeksan ensimmäisen osan paketti. Hyvin menee. Koska tämän sarjan yksittäisten kirjojen juonia ei voi summata spoilaamatta, suosittelen Back Space -namiskan käyttöä, sillä...

HERE BE SPOILERS!

Living Dead in Dallas (suom. Verenjanoa Dallasissa), Sookien tarinan kakkososa, jatkaa siitä, mihin ensimmäinen osa jäi. Bill ja Sookie jatkaavat seukkaamista pikkukaupungin nihkeän katseen alla. Normaalieloa ei kuitenkaan pitkään jatku: ensin Sookien työkaveri murhataan, mutta edellisosan murhien kaltaista huomiota se ei kiinnitä, pikemminkin päinvastoin. Seuraavaksi Sookie saa metsässä turpaansa mystiseltä naisolennolta ja päivän kruunaa Billin pomo, Eric, joka on päättänyt lähettää Sookien ja Billin Dallasiin etsimään erästä kadonnutta vampyyria. Teoriassa Sookien pitäisi vain "kuunnella" katoamiseen sekaantuneita ihmisiä, mutta käytäntö ei toimi alkuunkaan näin, sillä Sookie päätyy jälleen kerran tulilinjalle.

Kyllä, koukuttavuus jatkuu. Edellisosasta tutut hahmot kasvavat ja uusia, varsin mielenkiintoisia, hahmoja tulee tarinaan mukaan, kun Sookie tulee huomanneeksi, ettei maailma ole läheskään niin yksinkertainen kuin on kuvitellut. Pidin erityisen paljon Fellowship of the Sunista. En tietenkään tästä porukasta, vaan sen osuudesta tarinassa: se on niin mahtava allegoria kaikista, erityisesti Syvässä Etelässä, toimivista fundamentalistikristityistä ja heidän kirkoistaan (otetaan esimerkiksi vaikka se Phelpsin sisäsiittoinen perhekirkko). Ja koska luin tämän loppuun jo kaksi ja puoli viikkoa sitten (laiskottaaaaaa...!), voin paljastaa, että kolmososaan tartuin minuutin sisällä tämän jälkeen. Ei ihme, ettei kerkeä kirjoittamaan tänne mitään!

-----

Living Dead in Dallas muualla:

RisingShadow.net
Kirjapeto-blogi
Muovisen taivaan alla -blogi
Avid Book Reader -blogi (englanniksi)

Charlaine Harris: Dead Until Dark

Luettu: 9.8.2010

Törmäsin Harrisin Southern Vampire Mysteries -sarjaan jo ennen sen hypetystä. Tällöin päädyin hipaloimaan kirjakaupassa kirjaa, joka kuvaili takakannessa sen sisältävän ajatuksialukevan southern bellen joka rakastuu vampyyriin... no, tässä ajassa ja paikassa se on jo klisee. Joten jätin lukematta. Sittemmin HBO:n sarja kuitenkin nosti sarjan suosioon ja kun sitä alkoi tulla vastaan yhdessä sun toisessa blogissa, annoin periksi.

Siltä varalta, että on joku jolle True Blood ja Sookie Stackhouse ovat tuntemattomia, kerrattakoon sarjan perusidea. Dead Until Darkin (suom. Veren voima) päähenkilönä on 25-vuotias perähikiän baarin tarjoilija Sookie Stackhouse, jolla on vamma: hän lukee toisten ajatuksia. Sosiaalinen elämähän tästä kärsii, kunnes vampyyrit tekoveren keksinnön johdosta tulevat ulos arkuistaan ja Sookie alkaa deittailemaan perähikiän omaa vampyyria, Bill Comptonia. Ikävä kyllä samaan aikaan nuoria, vampyyreihin yhdistettyjä naisia alkaa löytyä murhattuina ja Sookie toteaa olevan itsekin murhaajan kriteereihin sopivalla listalla.

Olen itse asiassa iloinen siitä, että tulin Dead Until Darkin lukeneeksi. Olen samaa mieltä Marjiksen kanssa siitä, että mikäli yliluonnollinen poistettaisiin sarjasta, jäljelle jäisi perinteinen girl meets a boy yadda yadda yadda -tarina. Onneksi se siinä kuitenkin on, sillä juuri se minua eniten kiehtoo. On mielenkiintoista seurata vampyyriuden käytännön ongelmia ja metaforia Syvän Etelän historiaan vampyyrivähemmistön kautta. Onneksi Harris ei jätä tarinaa vain vampyyrien tasolle; jos kerran vampyyrit ovat sittenkin totta, miksi jättää muita mytologiaan lukeutuneita hahmoja pois tarinasta? Sitä paitsi Harris ei kuvaa aihettaan otsa rytyssä, vaan pitää mukana huumorin ja sangen uskottavia hahmojakin. Sen verran koukuttavaa on, että jatkan sarjan parissa ainakin toistaiseksi.

Post scriptum: True Bloodin toista kautta aloittaneena lisättäköön vielä, että TV-sarja toimii paremmin, vaikka se hieman kirjoja sekoittaakiin. Sitä paitsi se tunnari on oikein kiva.. I wanna do real bad things with you...

-----

Dead Until Dark muualla:
Turun Sanomat
Savon Sanomat
Kirjavinkit.fi
RisingShadow.net
Kirjamielellä-blogi
Humisevalla harjulla -blogi
Kirjapeto-blogi