Saganin ja tieteen tribuutti!

Edesmenneen astronomi-kirjailija Carl Saganin syntymäpäivä oli 9.11 (hän olisi täyttänyt 76 vuotta tänä vuonna). Tämän ihan oikeasti viisaan ihmisen ajatusten kunniaksi päätin napsia kirjahyllystä mielestäni olennaisimmat tieteen teokset ja jakaa ne täällä kaikille. Lopussa on vielä Symphony of Science -projektin kappale 'Poetry of Reality', jossa mukaan on sämplätty puhetta sekä Carl Saganilta että Richard Dawkinsilta.*)

Minulle henkilökohtaisesti Sagan oli siltani fysiikkaan. En muista ollenkaan milloin hänestä kuulin tai mitä kautta, mutta heti kun tutustuin hänen Wikipedia-artikkeliinsa ja hänen puheitaan kaivoin Youtubesta, olin haltioitunut: "Kuinka joku voikin olla samaan aikaan noin viisas ja osaa silti selittää asiat yksinkertaisesti ja inspiroivasti!" Ensimmäinen Sagan, jonka luin oli Billion & Billions. Kirja on eri teemojen kokoelma, joista jokainen oli minulle tärkeä: ympäristönsuojelu, etiikka, matematiikka, fysiikka... Billion & Billions on yksi niistä kirjoista, jota suosittelen ihan kaikkien luettavaksi. Kun populaarikirjallisuuden kurssilla oli tehtävä lukea kurssin aikana jokin valitsemani scifin genren kirja, oli minulle täysin selvää, että se kirja olisi Saganin fiktiivinen Contact, kirja jolla on edelleen oma paikkansa juuri minun tietoisuudessani.



* Dawkins, Richard: The Greatest Show on Earth - The Evidence for Evolution
* Diamond, Jared: Guns, Germs and Steel; 3rd Chimpanzee; Collapse
* Hawking, Stephen: The Brief History of Time
* Sagan, Carl: Billions & Billions - Thought at the Brink of Millenium
* Sagan, Carl: Demon-haunted World - Science as a Candle in the Dark
* Singh, Simon: Big Bang - The Origin of the Universe



*) Mukana on myös Michael Shermer, Jacob Bronowski, Neil deGrasse Tyson, Jill Tarter, Lawrence Krauss, Richard Feynman, Brian Greene, Stephen Hawking, Carolyn Porco ja PZ Myers. =)

Carl Sagan: Contact

Luettu: 25.10.2009

A celibate clergy is an especially good idea, because it tends to suppress any hereditary propensity toward fanaticism. (s. 244)

En muista, missä törmäsin Carl Saganiin ensimmäisen kerran, todennäköisesti Pharyngulassa (Lisäys: ei kun Wikipediastahan Sagan löytyi!). Joka tapauksessa olen nähnyt Contactiin perustuvan elokuvan jo aikoja sitten. Elokuva teki vaikutuksen ja kun sitten sain tietää jotain kautta, että kyseessä on Carl Saganin romaaniin perustuva filmatisointi, otin tavoitteeksi lukea kyseisen romaanin jossain vaiheessa.

Contact (suom. Ensimmäinen yhteys; älä sekoita samannimiseen suomalaiseen sci-fi-novellikokoelmaan!) kertoo radioastronomi Ellie Arrowayn unelman toteutumisesta. Ellie on käyttänyt ammattitaitoaan etsiäkseen Maan ulkopuolista, älyllistä elämää. Eräänä päivänä Ellien johtaman SETI-projektin tietokone löytää Vegasta, Lyyran tähdistöstä, lähetetyn koodatun viestin. Viesti sisältää Maan ensimmäisen televisiolähetyksen ja ohjeet jonkinlaisen koneen rakentamiseksi. Viesti itsessään aiheuttaa suuresti polemiikkia: eräille se on merkki jumaluuden olemassaolosta, toisille sen olemassaolemattomuudesta, kolmannet pitävät Viestiä ja Konetta paholaisen metkuina. Yksi Koneista kuitenkin valmistuu ja Arroway lähtee neljän muun kanssa Koneeseen luomaan ensimmäistä yhteyttä Maata selvästi huomattavsti älykkäämpään elämänmuotoon.

Aivan ensimmäisenä: Carl Sagan on onnistunut luomaan uskottavan naisprotagonistin. Tähän ei ole kovin moni mieskirjailija pystynyt, joten hatunnosto tästä hyvästä. Carl Sagan on suurimman osan bibliografiastaan täyttänyt faktuaalisilla kirjoilla (The Demon-Haunted World, Cosmos), joten fiktiivinen kirja oli jo itsessään mielenkiintoinen ajatus. Lisäksi Saganin ammatin takia kirjalta saa odottaa hyvin paljon. Contact täyttääkin odotukset sangen hyvin sen neljälläsadalla sivulla, joskaan lukiessa se ei tunnut olevan läheskään noin paljon. Itselleni kaikkein parasta on kirjan tieteellisyys: toisin kuin sci-fissä yleensä, Contactia lukiessa voin olla täysin varma, että kaikki siinä kuvattu terrestriaalinen tiede pitää paikkansa eikä niitä ole keksitty tai totuutta muunneltu dramaturgisissa tarkoituksissa.

Toisaalta täytyy myös arvostaa Saganin puheenvuoroa uskonnon ja tieteen konfliktista, jonka eri aspekteja edustavat eri henkilöt (Arroway, Palmer Joss, Billy Jo Rankin, Sol Hadden etc.). Tämä näkyy erityisen hyvin Arrowayn ja kahden kristillisen evankelistan välisessä väittelyssä Viestin vastaanottamisen alkuvaiheessa. Toisaalta Sagan myös näyttää uskonnon yliotteen kulttuurissa, sen miten se pelaa ja manipuloi ihmisiä 'me vastaan nuo' -astelmalla. Maailmankatsomuksesta ja pyhien tekstien kirjaimellisesti otettavuuden asteesta riippuen tiedettä ja uskontoa ei pidetä toisiaan täydentävinä aspekteina vaan toisiaan hylkivinä voimina. Koska itse suhtaudun erityisesti järjestäytyneeseen uskontoon niin nihkeästi, en ole lopetuksen suurin fani, mutta arvostan silti Saganin yritystä sovittaa nämä kaksi vierekkäin elämään sovussa. Ongelma on kuitenkin perustavanlaatuinen ja se ilmenee myös Koneen ja Viestin vaikutuksessa ihmiskuntaan: hetkellisesti suurin osa ihmisistä, joskin eräät varsin pitkin hampain, työskentelivät yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Ongelmaksi muodostuu ihmisten lyhytnäköisyys: he ajattelevat vain oman elämänsä, oman virkakautensa pituisina jaksoina, mikä ei toimi alkuunkaan planeetan, galaksin ja universumin näkökulmasta. Konekin rakennetaan loppujen lopuksi typeristä syistä. Ei siksi, että voitaisiin saada yhteys älykkäämpään lajiin ja oppia heiltä paljon uutta, vaan voidakseen lällättää vastapuolelle, että mepäs saimmekin Koneen rakennettua ennen teitä! Voisiko enää yhtään itsekeskeisemmäksi mennä?

Kuten odottaa saattaa, kirjassa -etenkin koska se on kirjoitettu 1980-luvun puolivälissä, kylmän sodan aikana- on myös Saganille tyypillisiä kommentteja ydinvoimaa vastaan. Eräs hahmoista (yksi Viidestä, itse asiassa), Lunacharsky, summaa tilanteen hyvin:

The governments have persuaded us that we'll be safe only if we spend all our wealth so everybody on Earth can be killed in a moment - when the governments decide the time has come. (s. 403)

Jään odottamaan mielenkiinnolla, josko Richard Dawkins kirjoittaisi romaanin. ;)

Carl Sagan: Billions & Billions - Thoughts on Life and Death at the Brink of the Millenium

Luettu: 20.3.2009

Kuka väitti, ettei Wikipediasta muka ole hyötyä? Löysin sieltä, mitä mahtavimman kirjoittajan, ikävä kyllä vasta yli kymmenen vuotta hänen kuolemansa jälkeen. Löytäminen oli tosin seikkailu itsessään, prosessi kun muistutti fetissin muodostumistapaa. Paholaisen asianajajan blogissa taisi olla asiaa tiettyjen Wikipedian artikkeleiden vandalismista: oikeistokristityt sabotoivat ideologiaansa sopimattomia artikkeleita, pyyhkien kaikki olennaiset, tieteellisesti todistetut kohdat ja korvaten ne Raamattu-sitaateilla, henkilökohtaisuuksilla tai joillain muulla hyvän tavan vastaisella fraasilla. Kävin itse katsomassa senhetkistä tilannetta, ja päädyin Ateismi-artikkelista monen mutkan kautta Carl Sagan-artikkeliin. Tyyppi kuulosti henkilönä niin mielenkiintoiselta, että hankin käsiini Billions & Billionsin.

Billions & Billions - Thoughts on Life and Death at the Brink of the Millenium on esseekokoelma varsin laajalta aiheskaalalta. Itse kirja on jaettu kolmeen osaan: matematiikalla ja sitä sivuavilla esseillä on ensimmäinen osa kirjasta, toinen osa keskittyy ilmastonmuutokseen, kasvihuoneilmiöön ja ydintalveen, kun taas kolmas osa kuvailee eettisiä ja arvotettuja konfliktikysymyksia ja vastaavia asioita.

Matematiikkaosio on humanistin kannalta ihana: haastava mutta hauska, informatiivinen ja hyödyllinen. Lisäksi osassa on nivottu matematiikka mitä erikoisimpiin asioihin, kuten shakkiin ja ihonväriin. Ensimmäistä osiotakin hyödyllisempi on toinen osa, joka kertoo fysiikan, kemian ja biologian kautta kasvihuoneilmiön synnyn. Tämä on äärimmäisen arvokasta tietoa ilmastoänkyröitä vastaan, ja kunnioitankin siksi Sagania erinomaisesta kirjoitustavasta, joka ei edellytä Ajan lyhyen historian lukemista tekstin ymmärtääkseen ja omaksuakseen. Kolmas osa lienee eniten kränää herättänyt tekstikokoelma, sillä siinä Sagan -osin vaimonsa kanssa- kirjoittaa muun muassa abortista (tämä essee on aiheesta paras koskaan lukemani esitys, ja ehdottomasti järkevin ja loogisin -siis siinä määrin kuin "sielu istutetaan munasoluun hedelmöittymishetkellä" -fundisten huutoa vastaan voi olla looginen; itse olen Sagania lainatessani saanut kuulla olevani julma ja hullu, eli jota kuinkin sama kuin sanoja omasta mielestäni on vaikken sitä henkilökohtaisuuksia välttääkseni ole sanonutkaan), kuolemasta sairauden uuvuttamana ateistina (Billions julkaistiin postuumisti, sillä Sagan kuoli ennen sen julkaisua) ja patriotismista (erinomainen artikkeli aiheesta).

Saganista on nyt tullut henkilökohtainen sankarini sanan lievimmässä merkityksessä (fanaattisuuteen en pysty) muun muassa Richard Dawkinsin, Simone de Beauvoirin ja Rakel Liekin rinnalle. Tätä lisää, mahdollisimman nopeasti! Ja Cosmos-sarja, jos suinkin vain sen jostain saan käsiini.