Gone Girl

Gillian Flynn 2012
Phoenix paperback 2012

Ensiksi täytyy sanoa, että katselin tätä kiinnostuneena jo viime syksynä Amerikassa, mutta hyllyyn jäi. Stockan Hullujen päivien yhteydessä löysin kirjan alepöydältä ja nappasin mukaan. Pari kolme viikkoa sitten tajusin yhtäkkiä, että tämä on isohitti, josta on juuri ilmestynyt suomenkielinen käännös ja oli pakko nostaa kirjaa lukulistallani reippaasti ylöspäin, että voisin kerrankin olla ajanhermolla edes jonkun kirjan suhteen. Niinpä tästä tuli ensimmäisen kesälomaviikkoni kirja ja huh, että olen iloinen, että luin tämän nyt enkä jättänyt roikkumaan jonnekin hamaan tulevaisuuteen.

Kirja alkaa Amyn ja Nickin 5-vuotis hääpäivän aamusta, jolloin käy ilmi, että avioliitossa ei ole kaikki ihan kunnossa. Myöhemmin päivällä Nick saa huolestuttavan puhelinsoiton ja lähtee kotiin tarkistamaan tilanteen. Kotona odottaa avoin ulko-ovi ja olohuone, jossa on kamppailun jälkiä. Amysta ei näy jälkeäkään. Näistä lähtökohdista lähdetään seuraamaan miten Amyn etsintä etenee ja siinä sivussa valoitetaan mitä Amyn ja Nickin avioliitossa tapahtui ennen heinäkuun aamua. Pian Nickistä alkaa paljastua epäilyttäviä seikkoja ja hänestä tulee poliisin ykkösepäilty. Mikä on kuitenkin totuus?

Kirjan ensimmäinen puolisko oli minusta erittäin hyvää jännityskirjallisuutta, tykkäsin kerronnasta, jossa vuorottelivat nykyhetki Nickin silmin ja menneisyys Amyn päiväkirjan muodossa. Fanitan muutenkin useita kertojia, joten tämä oli sikälikin minulle mieluisa kerrontatapa. Alkupuolisko oli erittäin vetävästi kirjoitettu ja Amyn ja Nickin näkökulmat vastakohtaisuudessaan kysymyksiä herättävää luettavaa. Sitten pääsin toiseen puoliskoon ja siinä vaiheessa matto vedettiin totaalisesti jalkojen alta. Tarina nousi täysin uudelle tasolle, jota oli karmivaa lukea. Karmivaa, mutta äärimmäisen koukuttavaa ja synkällä tavalla jopa hauskaa, ahminkin lopun ihan eri vauhtia kuin alun. Loppu oli jotain muuta kuin odotin (ja olisin ehkä toivonut), mutta äärimmäisen rohkea ratkaisu. Gillian Flynn on kirjoittanut nerokkaan kieron trillerin ja lisätään ehdottomasti listalle kirjailijoista, joita janoan saada lukea lisää. Tämä kilpailee ehdottomasti kärkisijoista vuoden parhaana lukukokemuksena. Lukekaa tekin!

Pakko muuten kommentoida sitä käännöstä, suomenkielinen nimi Kiltti tyttö on ihan kamala! Siis ihan hirveä! Ja luin takakansitekstin, kun olin vielä varsin alkuvaiheessa kirjaa ja minua ärsytti myös se ihan suunnattomasti, en tosin muista enää miksi. Englanninkielisen painokseni takakannen teksti virittää minusta jotenkin paremmin tunnelmaan.. Tosin minusta on ehkä parasta jos ei muutenkaan muodosta kirjaa suurempaa ennakkokäsitystä takakannen tekstin perusteella tai lue arvosteluja. Sen vuoksi en nyt linkkaa tähän muitakaan arvioita kirjasta. Tästä kirjasta on ylipäänsä hirveän vaikea kirjoittaa mitään, koska olisi niin suuri tarve kirjoittaa kaikenlaista, mutta ei halua spoilata vahingossa. Kunpa kuuluisin lukupiiriin, jossa voisi teekupposen ääressä keskustella tästä kirjasta..

Tästä sain muuten pitkästä aikaa uuden osavaltion So American -haasteeseen: Missouri.

Äidin pikku pyöveli

Insecte
Claire Castillon 2006
Gummerus 2007

Jo ensimmäinen novelli sai tajuamaan, että nyt ei tosiaan ole luvassa mitään pikkusieviä ja sovinnaisia tarinoita äiti-tytär -suhteista. Hyvä juttu sinänsä, koska sellaiset eivät varmasti olisi ravisuttaneet ja herättäneet tunteita siinä määrin, kun nämä novellit herättivät. Ja aika tylsää niitä olisi ollut lukea. Oma äitisuhteeni ei ole (onneksi!) raadollinen niin kuin nämä tarinat, mutta erittäin karmivia ja kiehtovia novellien äidit ja tyttäret kyllä olivat. Ehdottomasti taitava kirjailija, haluan lukea myös muut suomennetut teokset. 

Tällä suoritin lukudiplomin lyhytproosaa kategorian. 

         

Kadonnut

Still Missing
Chevy Stevens 2010
Bazar 2012

Annie O'Sullivan on kolmikymppinen kiinteistönvälittäjä, jolla on ihana poikaystävä, kaunis talo ja kiltti koira. Tavallinen asuntonäyttö muuttuu kuitenkin painajaiseksi, kun taloa katsomaan tullut mies sieppaa Annien. Mies pitää Annieta vankinaan syrjäisessä vuoristomökissä ja pakottaa Annien elämään omien kieroutuneiden pelisääntöjensä mukaan. Alkaa kuukausia kestävä painajainen, joka ei pääty edes vapauden myötä.

Huh, olipa tämä aika kamalaa luettavaa. Pelottavaa ajatella, että tuollaisia ihmisiä, kuin Annien sieppaaja, löytyy oikeastakin elämästä. Tarina imaisi hyvin mukaansa ja tykkäsin kirjan rakenteesta. Jokainen luku on ikään kuin terapiaistunto, jossa Annie kertoo tarinaansa vankeudesta ja siitä toipumisprosessista. Goodreadsissa oli kirjasta joitakin melko kärkeviä arvioita, mutta minusta tämä oli ihan jees. Ei mitään huippukirjallisuutta, mutta hyvä idea ja ihan mukiinmenevä toteutus. Lopun huipennus oli melko epäuskottava, mutta annan anteeksi, koska viihdyin kirjan parissa. Ainoa asia, mikä minua ihan oikeasti häiritsi alusta saakka, oli Annien "kovisasenne", mikä oli minusta melko päälleliimattu. 

Ainakin Järjellä ja tunteella -blogissa tämä on myös luettu.  

Vaeltajat

Bieguni
Olga Tokarczuk 2007
Otava 2012

Olin aika innoissani tästä kirjasta, koska takakansi sanoi "Nykyajan juurettomien tarinoita yhdistää lähteminen, matkustamisen filosofia ja ruumiillisuus." Tuntui jotenkin itseä puhuttavalta, mutta hyvin pian petyin kyllä pahasti. En löytänyt paljoakaan yhteistä omien matkakokemusteni ja tämän kirjan tarinoiden väliltä. Suoraan sanoen en oikein ymmärtänyt mitä tekemistä monilla tarinoilla oli matkustamisen kanssa ja kirjassa oli myös kummallisen paljon tarinoita ruumiiden preparoimisesta, mitkä meni minulta pahasti ohi, vaikka tavallaan kiinnostavia olivatkin. Ei ihan minun kuppini teetä, mutta Anita Konkka on kirjoittanut tästä paljon syväluotaavamman analyysin, jos kiinnostaa.

We Have Always Lived in the Castle

Shirley Jackson 1962

Penguin Books 1984

Blackwoodin sisarukset Mary Katherine eli Merricat ja Constance asuvat invalidin setänsä Julianin kanssa perheensä kartanossa. Kuusi vuotta sitten muu perhe kuoli arsenikkimyrkytykseen, josta Constancea syytettiin. Siitä lähtien sisarukset ja Julian ovat eläneet eristyksessä kyläläisistä, jotka vihaavat heitä. Ainoastaan Merricat poistuu kartanon mailta kaksi kertaa viikossa käymään kirjastossa ja ruokaostoksilla. Yllättäen sisarusten serkku Charles saapuu kartanoon ja Merricat aavistaa vaaran. Sen jälkeen mikään ei ole niin kuin ennen.

Kirja tempaisi minut mukaansa heti alussa omalaatuisella tunnelmallaan. Kirjan alkupuolella ei tapahtunut kovinkaan paljon. Asiat alkoivat pikku hiljaa paljastua Merricatin näkökulmasta ja ensimmäisen kolmanneksen jälkeen alkoi tapahtua vähän enemmän. Odotin mielenkiinnolla, miten kirja päättyy, mutta loppu oli ihan uskomaton antikliimaksi! Kirjaa lukiessa syntyi niin paljon kysymyksiä liittyen tyttöjen persooniin ja perheen jäsenten kuolemaan johtaneisiin tapahtumiin, että olin lopussa ihan hölmistynyt, koska kysymyksiin ei vastattu millään lailla. En tiedä aukeaisiko tämä paremmin, jos osaisi lukea enemmän rivien välistä, mutta minusta tuntuu, että olen lukijana aika "tyhmä" ja odotan, että asiat väännetään rautalangasta... Goodreadsissa tämä on saanut 4-5 tähteä, mutta itse annoin vain kaksi, koska en vaan jotenkin päässyt sisälle tähän. Hyvin kirjoitettu tämä kuitenkin on, sen myönnän.    

 

The Raising

Laura Kasischke 2011

Corvus 2011

En oikein tiedä, mistä aloittaisin, koska tämä oli monella tapaa niin hämmentävä, ahdistava, aavemainen ja kuitenkin kauniisti kirjoitettu. Sellainen, joka alusta asti pitää otteessaan, herättää paljon kysymyksiä ja kuitenkin lopussa jättää vastaamatta suurimpaan osaan kysymyksistä. Todella omaperäinen ja mieleen jäävä. Ei kyllä päästänyt lukijaa helpolla, koska asiat etenivät monen eri henkilön näkökulmasta ja eri aikatasoissa. Välillä piti selata taaksepäin, että miten tämä nyt menikään. 

Takakannen teksti oli ainoa asia, mitä kirjasta tiesin sen aloittaessani. Täytyy myöntää, että tekstin synnyttämät ennakkokuvitelmani menivät melko pieleen. 

DEATH

In Godwin Honors Hall, the walls are draped in black. The college is in mourning for Nicole Werner, who died in a car crash last semester. She was one the Virgin Sisters, the most powerful sorority on campus.

OBSESSION

As winter sets in and the nights darken, Nicole's death dominates college life. Soon, students start seeing the dead girl's spirit in the crumbling college halls.

SUSPICION

Perry doesn't believe in ghosts, and he always thought Nicole was as manipulative as she was charming. So what was she doing on the night she died? Why is the accident shrouded in mystery? And why is someone  - or something - determined to keep him from truth? 

Eniten minua jäi vaivaamaan kirjan loppu. En osaa päättää tykkäsinkö siitä vai en. Luin jotain Amazoniin kirjoitettuja arvosteluja ja aika monet niistä käsittelivät myös kirjan lopetusta ja olivat sitä mieltä etteivät oikeastaan tienneet paljoa enempää kirjan lopussa kuin alussa. Ja olen samaa mieltä. Kirjan alussa selviää mitä on tapahtunut ja kirjan edetessä saadaan vastauksia kysymyksiin miksi ja miten, mutta kirja ei kuitenkaan anna lopullista vastausta. Kauheata, kun minulla pyörii mielessä vain lausahdus annetaan ymmärtää muttei ymmärretä antaa... Mutta kun tämä kirja on vähän sellainen. Tavallaan kirjailija antaa vastauksia mielessä pyöriviin kysymyksiin, mutta silti lopussa ei ole varma, että mitä oikeastaan on tapahtunut. Ja tämä lopun epämääräisyys vaivaa minua ihan hirveästi. Minusta tuntuu, että tämä vaivaa mieltäni vielä hyvän aikaa. Ehdottomasti kuitenkin lukemisen arvoinen teos.       

Ai niin, minusta tuo kansi on ihan hirveän nätti! En kyllä näe suoranaista yhteyttä sen ja tekstin välillä, mutta vaikuttava se on silti. 

Unelmieni mies

(The Man of My Dreams)
Curtis Sittenfeld 2006
WSOY 2007

"Olin valtiotieteen luennolla. Istuin melko edessä ja ajattelin: Menen naimisiin seuraavan ihmisen kanssa, joka astuu luentosalin ovesta sisään. Ajatus vain pompahti mieleen. Sitten ovi avattiin ja suljettiin saman tien, eikä kukaan tullut sisään. Tarkoittaako se siis, että kohtaloni on jäädä yksin?" 

Henry on juuri sellainen kuin Hannah on kuvitellut poikaystävän olevan, sellainen jonka tyttöystävänä olemisen pitäisi olla jokaisen syntymäoikeus. Mutta Henry on Figin, Hannahin serkun poikaystävä ja siksi saavuttamaton. 

Omaa unelmiensa miestä etsiessään Hannah ehtii tapailla miehiä, jotka rakastavat häntä enemmän kuin hän ansaitsee, ja miehiä jotka särkevät hänen sydämensä. Hän toivoo, että olisi jo ohittanut ajan, jolloin pitää olla hauska ja jännittävä. Hän haluaa vain löytää miehen, jonka kanssa tilata ruokaa kotiin ja käpertyä sohvan nurkkaan. 

Mutta miten löytää joku jota rakastaa ja joka edes vähän rakastaa takaisin, kun ystävienkin saaminen on niin vaikeaa? Milloin ei voi enää syyttää vanhempiaan inhottavasta lapsuudesta? 

Curtis Sittenfeldin toinen romaani Unelmieni mies kertoo siitä, miten minuus syntyy ja muovautuu. Se on samaan aikaan viiltävän hauska ja herkkä tarina aikuistumisesta, unelmista ja yksinäisyydestä.

Toisinaan sitä onnistuu lukemaan juuri oikean kirjan juuri oikealla hetkellä. Tämä odotti lukemista hyllyssäni ehkä pari vuotta, kun takakannen teksti sai minut vakuuttumaan, että voisi olla oikea aika lukea kirja. Kirja oli sitten vähän erilainen kuin mitä odotin, mutta teki minuun suuremman vaikutuksen, kuin mitä se olisi luultavasti tehnyt jos se olisi ollut sitä, mitä odotin. Minun oli niin helppo samaistua Hannahin ongelmiin, että se oli välillä ahdistavaa ja välillä jopa inhosin Hannahia, kun näin hänessä sellaisia piirteitä itsestäni, mistä en pidä. Hurjaa, miten vajaaseen 230 sivuun pystyy sisällyttämään niin paljon asioita, jotka ravisuttavat sisintä. Menin niin pitkälle, että ostin itselleni muistikirjan, jotta saatoin kirjoittaa muistiin kohtia, jotaka tekivät minuun erityisen suuren vaikutuksen, jotta en unohtaisi niitä. Tässä niistä yksi.

Onko Hannah pitäynyt isäänsä hirviönä? Isän antama tärkein opetus on, niin Hannah on aina uskonut, tämä: rajoja voi rikkoa monin tavoin, eikä sitä usein tiedosta ennen kuin ne ovat rikki. Keksikö Hannah sen opetuksen itse? Vähintään hän tuli isää puolitiehen vastaan ja nieli sen. Ei vain lapsena vaan myös nuorena ja vielä aikuisenakin, kuluvaan hetkeen saakka. Hannah ymmärtää nyt, että Allison ei niellyt sitä, ei varmaankaan ole niellyt vuosiin. Siksi Allison ei riitele isänsä kanssa eikä pidä mykkäkoulua pitkiä ajanjaksoja. Miksi vaivautua? Hannah on aina luullut, että Allison peloteltiin osoittamaan isänrakkautta, mutta ei - Hannah on itse nähnyt isänsä vihan suurempana kuin se koskaan oli.

Tällaisen lukukokemuksen jälkeen kaipaisi jotain lämmintä ja lohdullista.

Reading globally: Yhdysvallat

Kuva

Sementtipuutarha

(The Cement Garden)
Ian McEwan 1978
Otava 2009

"Julie vaihtoi kuvitellun konepistoolin veitseen ja sanoi painaessaan sen kurkulleni: - Hiukan harmia sinusta vielä niin vetäisen tästä. Sitten hän painoi nyrkin nivusteni lähelle. - Tai tästä, hän kuiskasi dramaattisesti, ja me nauroimme molemmat."

Tällaista on teini-ikäisen Jackin nykyinen perhe-elämä. Julie, Jack, Sue ja Tom jatkavat vanhempiensa kuoleman jälkeen elämää isossa talossa kykyjensä mukaan. Vanhin sisaruksista on kuudentoista, nuorin vasta kuuden. Vapaus hämmentää, perhesuhteet vääristyvät, roolileikkeihin hiipivät luvattomat jännitteet.

"OSUU SUORAAN SYDÄMEEN."

- New York Times

Tästä psykologisesti loistokkaasti esikoisromaanista alkoi sukupolvensa merkittävimmän brittikirjailijan Ian McEwanin komea ura.

Häkellyttävä. En oikein osaa sanoa muuta tästä romaanista. Ensimmäinen Ian McEwanin romaani, jonka luin, mutta ei jää viimeiseksi.

Kuva