Uhrihärkä

Tuula Mai Salmela
Tammi 2007

Orkideat kukkivat keväisessä Espanjassa.
Mustanpuhuvan härän vartioiman vuoren juurella
lepäävä Fuengirola valmistautuu pääsiäisviikon
kärsimysnäytelmään.

Kun akateeminen pätkätyöläinen, molekyylibiologian tohtori Maana Santanen lähtee palmusunnuntaina Aurinkorannikolle ottamaan vastaan arvostettua tiedepalkintoa, Helsingissä vihmoo hyytävää tihkua. Luvassa on muhkean palkintosekin lisäksi viikko huoletonta oleskelua etelän auringossa: herkullisia tapasaterioita bodegoissa, hauskanpitoa suomalaisyhteisössä asustavan Even kanssa ja verkkaisia kävelyretkiä keväisen vehmaassa luonnossa.

Pian Maana saa kuitenkin huomata, että hänen ja tutkijakollega Antonio Bustamenten muuntogeenistä papua koskeva tutkimus on herättänyt yllättävän voimakkaita tunteita. Mediamylläkän todelliset mittasuhteet paljastuvat viimeistään, kun kaksikko joutuu pakenemaan aggressiivisia toimittajia ja tomaatteja heitteleviä mielenosoittajia kesken palkintojenjakojuhlallisuuksien.

Löytäessään hotellihuoneensa pengottuna Maana alkaa epäillä, että joku haluaa häneltä muutakin kuin haastattelun. Mutta kuka? Mustaan nahka-asuun sonnustautuneet motoristit, jotka seuraavat Maanaa pitkin Los Bolichen ja Málagan kapeita kujia? Rastatukkainen geeniruoanvastustaja? Vai sittenkin PDRD, monikansallinen yritys, joka on jo aiemmin yrittänyt ostaa option heidän papututkimukseensa ja jonka tarjouksen he ovat Antonion kanssa yksimielisesti torjuneet.

Tuula Mai Salmelan kolmas Maana Santanen -romaani on paitsi hengästyttävä jännitystarina myös väkevä kertomus ajastamme, jossa ahneus on nostettu hyveeksi ja maapallon kasvikunnan perimä on kaupan eniten tarjoavalle.


Tässä kyllä riitti menoa ja meininkiä enemmän kuin kahdessa edellisessä osassa yhteensä. Ei hullumpi jännitystarina. Geenitekniikka on ollut keskeisessä osassa kaikissa Maana Santanen -romaaneissa ja olen mietiskellyt omaa kantaani geenitekniikkaan. Tajusin, että minulla ei oikeastaan ole selkeää kantaa. Lähtökohtaisesti olen kai sitä mieltä, että geenitekniikka on ihan ok, mutta sitten samanaikaisesti en pidä ajatuksesta, että ihminen kajoaa jonkun tuhansien vuosien evoluution tuloksena syntyneen lajin perimään oman etunsa takia. Hyvin, hyvin vaikea aihe.

Kuva

Syvyyden avaimet

Tuula Mai Salmela
Tammi 2005


Maana Santanen on juuri saanut valmiiksi geeniteknologiaa käsittelevän väitöskirjansa ja viettää lokoisia kesäpäiviä sateisessa Helsingissä. Työuupumuksen vuoksi sairauslomalle passitettu huippututkija keskittyy hoitamaan ystävänsä koiranpentua ja etsimään miesseuraa internetin deittipalstoilta. Kun tutkijakollega Rauli Renberg löydetään surmattuna Vanhankaupunginlahdelta, Maana ajautuu tahtomattaan keskelle murhatutkimuksia.

Samaan aikaan Maana ja hänen espanjalainen kollegansa Antonio Bustamente saavat rahakkaan tarjouksen: kyseenalaisista toimintatavoistaan tunnettu kansainvälinen yritys haluaa ostaa option heidän muuntogeenisiä papuja käsittelevään tutkimukseensa. Kilpailu apurahoista ja paikoista tutkimusprojekteissa on kovaa, ja salaperäinen oferta tulee kuin taivaan lahjana taloudellisten vaikeuksien kanssa kamppailevalle Maanalle. Mutta isoille rahoille tuntuisi löytyvän muitakin ottajia: Vantaanjoen tulviessa kesäisessä Helsingissä uuden, käänteentekevän tieteenalan mukanaan tuomia rikkauksia hamuaa yllättävän moni ahnas käsi.

Syvyyden avaimet on Tuula Mai Salmelan toinen Maana Santanen -dekkari. Kirjailijan esikoisromaani Katajanokka kello kymmenen ilmestyi vuonna 2004.


Tykkäsin toisesta Maana Santanen -dekkarista enemmän kuin ensimmäisestä. Minusta tämä oli ehyempi kokonaisuus. Yksi juttu minua kuitenkin jäi vaivaamaan liittyen tuohon sivujuoneen ofertasta. En tiedä olenko vähän yksinkertainen, mutta minusta yksi juonenpätkä oli täysin turha tai ainakaan en tajunnut miten se liittyi mihinkään. Unohtiko kirjailija viedä ajatuksensa loppuun vai tuleeko asialle selitys kolmannessa osassa, joka näyttäisi liittyvän samaan asiaan? Jää nähtäväksi.


Kuva ja esittelyteksti

Katajanokka kello kymmenen

Tuula Mai Salmela
Tammi 2004


Kun biologi Maana Santanen liittyy ystäviensä painostuksesta paikalliseen orkideayhdistykseen, hän joutuu keskelle tapahtumasarjaa, joka kärjistyy murhaan.

Näky revittyjen valkoisten kukkien peittämästä Mirva Granqvistin ruumiista ei jätä häntä rauhaan. Vastoin murharyhmän poliisien varoitusta Maana lähtee ratkomaan arvoitukseksi jääneen diplomaatin lesken kohtaloa. Katajanokan jugendmiljöö muuttuu hiipivän uhkan näyttämöksi, jossa Maanan kaikki siihenastisen elämän perustukset alkavat horjua.

Tuula Mai Salmela esittelee kiinnostavan ja raikkaan uuden sankarittaren. Maana Santanen on paitsi kunnianhimoinen geenitutkija, myös akateeminen köyhä, joka sinnittelee kuolleen miehensä konkurssipesän veloissa. Yliopistollisen tulosvastuun ja sinkkuuden paineissa elävä kaupunkilaisnainen ei rohkeudestaan huolimatta ole palkkää terästä.

Romaanin tapahtumat sijoittuvat Helsingin Katajanokan lisäksi Kaisaniemen kasvitieteen laitokselle ja 1990-luvun laman jälkeisiin vuosiin. Katajanokka kello kymmenen on jännittävän rikosromaanin lisäksi kertomus suuresta menetyksestä, siitä toipumisesta ja yrityksistä saavuttaa niin sisäinen kuin ulkoinen rauha.


Maana Santanen oli varsin kiinnostava sankaritar. Minusta oli aika mielenkiintoista, että ihminen, joka selvästi tuntee vastahakoisuutta geenitekniikkaa kohtaan, tekee sitä kuitenkin työkseen. Ei ole nyt oikein mitään sanottavaa. Ihan ok dekkari. Luen kaksi seuraavaa osaa nyt heti perään, kun satuin lainaamaan kaikki osat kerralla.

Kuva