Kirjanurkkaus

Lukukeskuksen lukuviikkokampanjan teemana on tänä vuonna "Minä lukijana". Tavoitteena on innostaa lapsia ja nuoria lukemaan. Kampanjan hengessä kirjabloggaajat julkaisevat tänään postauksia, joissa jollain tavalla käsitellään lastenkirjallisuutta tai lapsia lukijoina. Ajattelin toteuttaa tämän kirjoittamalla tähän auki erään hyvin tavallisen lukuhetken kohta 3 vuotta täyttävän tyttäreni seurassa. Kirjana on Barbara Mossmannin Veeti ei pelkää vettä , joka on yksi kuudesta Veeti-kertomuksesta Veeti villeimmillään -nimisessä teoksessa (Arkki, 2007). Apuna on käytetty nauhuria. ;) minä: Mistä se alkaa? tytär: Tästä! "Isä ja äiti Villisika sekä heidän neljä lastaan ovat lähteneet uimarannalle. 'Minä ainakaan en mene veteen', piipittää Veeti." Tuossako? Tuossa. "En pidä vedestä!" Pittäähän se! Se on sen... "Sitten Veeti huomaa punaiset uimakellukkeet. ... Kaikki muut, isot ja pienet, uivat mielellään. Mutta ei Veeti. Vesi on märkää...

Tänään juhlitaan kansainvälistä lastenkirjapäivää. Päivää on vietetty ympäri maailmaa H. C. Andersenin syntymäpäivänä 2. huhtikuuta vuodesta 1967 lähtien. Päivän kunniaksi esittelen erään lastenkirjan, joka on siirtynyt meidän perheessämme jo yhdeltä sukupolvelta toiselle. Lastenkirjailija ja -kuvittaja Anna Taurialan pahvikirja Saara ja kisu kuului omaan lukemistooni taaperovuosina joskus 1980-luvun loppupuolella, ja nyt olen lukenut sitä omalle tyttärelleni. Hän on tosin jo kasvanut pahvikirjavaiheen ohi, mutta puolitoista vuotta sitten Saara ja kisu oli yksi hänen lemppareistaan. Vain 10-sivuisessa katselukirjassa on selkeät ja kirkkaasti väritetyt piirroskuvat, sopivan yksinkertainen juoni ja tuttuja, arkisia sanoja. Saara ja kisu lähtevät keltaisen ilmapallon kera puistoon. Mukana on tietenkin ripaus jännitystä ( Oi joi mikä tuulenpuuska! Kisun pallo karkaa! ). ;) Onneksi se tarttuu koiran häntään ja kisu saa ilmapallonsa takaisin. Parasta on tietenkin kirkk...