Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään tunnisteella kirjalliset riennot merkityt tekstit.

Kalevalan päivän kirjalliset kemut

Tänään juhlistin Kalevalan päivää hyvin kirjallisissa merkeissä. Kävin ensin kuulemassa Bazarin kevään kirjatarjonnasta. Tilaisuudessa puhuivat Victoria Hislop ja Christian Rönnbacka   – molemmat kevään kirjailijoita ja harvinaisen mielenkiintoisia puhujia. Hislopin Saari kiinnostaa minua kovasti, sillä kirjailija on tutustunut hyvin perusteellisesti kreikkalaiseen elämänmenoon kirjaa kirjoittaessaan. Seuraavaksi suuntasin Pohja akka -nimiseen tavernaan, jossa juhlittiin Seija Vilénin uuden kirjan Pohjan akan julkkareita. Tilaisuus oli mukava ja lämminhenkinen, ja siellä saatiin kuulla niinkin eksoottista musiikkia kuin sahan soittoa. Lisäksi Seija luki otteita kirjastaan, jossa nykyaika limittyy Kalevalaan. Otteet olivat kovin talvisia, mutta minulle vakuutettiin, ettei kirja ole kuitenkaan "talvikirja". Mutta kyllä Pohjan akka varmaan pitää lukea varmuuden vuoksi jo tässä lopputalven aikana. Pohjan akan julkkareissa tapasin myös muutamia kirjailijoita, mikä olikin ...

Kevään tuulahduksia Gummerukselta

Niin uskomattomalta kuin se tuntuukin, kirjanystävien kevät alkaa jo reilun kuukauden päästä. Tammikuussa nimittäin julkaistaan jo ensimmäisiä kevätsesongin kirjoja. Olin eilen Gummeruksen järjestämässä "kevätjuhlassa", jossa pääsi ääneen keväällä julkaistavien kirjojen kirjoittajia. Minusta on aina hauska kuulla, mitä kirjailijat kertovat kirjoistaan. Lisäksi on jännittävää nähdä, miten he suhtautuvat haastatteluihin. Toisia kauhistuttaa ja toiset taas ovat kuin syntyneet lavalle. Eilisen illan kirjaesittelyt otti parhaiten haltuunsa nuori esikoiskirjailija Matias Riikonen , joka sai yleisön nauramaan kertomalla Nelisiipinen lokki -kirjansa kirjoitusprosessista (kirjan esittely Adlibriksessä ). Minua kiinnostaa tällä(kin) kertaa eniten Gummeruksen käännösfantasia. Esimerkiksi paljon tykkäämälleni Kiersten Whiten Paranormaalille on tulossa jatko-osa Yliluonnollisesti ja Charlaine Harrisin Sookie Stackhousen suomentaminen jatkuu jo seitsemännellä osalla, Pahaa verta ...

Kirjamessujen huumaa

Olen vieläkin onnellisessa kirjasumussa eilen Rakkaudesta kirjaan -tunnustuspalkinnon saaneiden kirjabloggareiden puolesta. Minunkin blogissani vierailtiin eilisen päivän aikana ennätyspaljon; sivun katseluja kertyi yli 500. Tämä ennakoi hyvää kaikille kirjablogeille. Loppuviikon aion viettää todellisessa kirjahulinassa, vaikka kirjamessuille pääsenkin vasta huomenna ja sunnuntaina. Sunnuntaina on virallinen lukupiirin messupäivä, eli silloin kierrämme lukupiiriläisten kanssa messuja ja ehkä kuuntelemme joitakin puheenvuoroja. Mitään virallista suunnitelmaa ei olla vielä tehty. Kirjamessut ovat myös siitä mukava tapahtuma, että ne kokoavat paikalle suuren määrän muualta tulevia kirjabloggareita (ja toki muitakin kirjojen ystäviä). Otankin siitä nyt mahdollisimman paljon irti ja aion tavata kirjabloggareita kahtena päivänä. Tänään tapaan pienen bloggarijoukon divarikiertelyn ja syömisen merkeissä ja huomenna sitten vähän suuremman määrän kirjabloggareita Avaimen järjestämässä messut...

Bazarin syksyn kirjaihmeet

Piipahdin eilen Seurahuoneella tutustumassa Bazarin syksyn kirjoihin. Olin ensimäistä kertaa Seurahuoneella ja olin hyvin vaikuttunut hienosta paikasta. Se loi juhlavat puitteet muuten rennolle kirjatapaamiselle. Bloggarikollegat Hanna ja Katja ovat jo ehtineet raportoida tapahtumasta kuvien kera, joten koska minulla ei ole kuvia esiteltävänä, kerron minua kiinnostavista Bazarin uutuuskirjoista. Laura Gallego García: Idhunin kronikat II: Herääminen Tämä nuorten fantasiakirja on toinen osa viime syksynä ilmestyneelle Vastarinta -kirjalle. Sarja on minusta kiinnostava ja lisäksi se saa pisteitä espanjalaisuudestaan. Kannatan ehdottomasti kirjojen kääntämistä muistakin kielistä kuin englannista. John Boyne:  Nooa Notkoniitty karkaa kotoa  Kirja oli minulla vahvalla ehkä -listalla, kunnes kuulin eilen, että kirjassa on mukana mäyräkoira. Mäyräkoirat ovat koirien ykkösiä, joten kirja pitää ehdottomasti lukea! Kirjan juoni on myös kiehtova. David Safier: Huono karma ...

Kariston syyskirjoja

Olin eilen tutustumassa Kariston syksyn uutuuksiin, ja tyypilliseen tapaan taas silmät vetäisivät enemmän kuin mieli pystyy kirjoja ahmimaan. Mutta ei sille mitään voi, kun kerran mielenkiintoisia kirjoja tuntuu riittävän. Tällä kertaa minua eniten kiinnostavat uutuudet löytyvät fantasiakirjallisuuden saralta. Kirsti Ellilä: Eksyneet näkevät unia Jo ilmestynyt kirja on ollut mukavasti esillä blogeissa ja arvosteluissa, ja sitä on kehuttu paljon. En ole uskaltanut lukea arvioita kauhean tarkkaan, sillä aion itsekin lukea kirjan, enkä halua tietää siitä ennakkoon sen vuoksi liikaa. Kirjassa on muuten todella kaunis kansi. Anu Holopainen:  Varjoja – Syysmaa 5 On aina vähän kauhea tilanne, kun huomaa jonkun kiinnostavan kirjasarjan, josta on ilmestynyt jo monta osaa. Pitäisi siis löytää aikaa lukea sarjan kaikki aiemmatkin osat, jos haluaa tutustua uusimpaan kirjaan. Osaisiko joku kertoa, millainen sarja Syysmaa on? Holopaisen haastattelun perusteella nimittäin uskon, ett...

Tärppejä Atenan ja Schildtsin syksystä

Kirjasyksyn vauhti vain kiihtyy kiihtymistään ja kiinnostavia uutuuskirjoja ilmestyy koko ajan. Olin eilen tutustumassa Atenan ja Schildtsin syksyyn, ja sieltä tarttui mieleen monia houkuttelevia uutuuskirjoja. Tässä siis minua eniten kiinnostavat kirjatärpit. Mia Vänskä: Saattaja (Atena) Saattaja on Vänskän esikoiskirja, ja se pisti silmääni uutuuslistalta jo aikaisemmin. Kauhukirjoja on tullut luettua viime aikoina liian vähän, joten tämä oli varma valinta. Lukunäyte! Peter Ross, Schildts Kate Atkinson: Ihan tavallisena päivänä (Schildts) Pidin nuorena todella paljon Atkinsonin kirjoista Museon kulisseissa ja Ihmiskrokettia . Olen monesti ihmetellyt, miksei kirjailijalta ole suomennettu muuta, mutta nyt vihdoin ilmestyy Atkinsonin dekkarisarjan aloittava teos. En ole dekkarifani, mutta Atkinson-fani tietysti lukee tämänkin. Pia Juul: Hallandin murha  (Atena) Ensin ajattelin, että tämä kirja ei kiinnostaisi minua ollenkaan, mutta kun kuulin kirjasta tarkemmin, p...

Aulikki Oksanen herätti sisäisen runotytön

Pääsin alkuviikosta vierailulle Siltala -kustantamoon, jossa me kirjabloggarit tapasimme paitsi Siltalan väkeä ja myös Aulikki Oksasen . Minua etukäteen vähän jännitti yhden suosikkirunoilijani tapaaminen, mutta Oksanen oli välitön ja iloinen ihminen, jonka seurassa ei tarvinnut lainkaan jäykistellä. Muutenkin tapaaminen oli erittäin hauska ja juttua riitti vaikka kuinka. En ole pitkään aikaan lukenut runoja juuri ollenkaan. Vielä vajaa 10 vuotta sitten minulla oli tapana silloin tällöin kirjoitella runoja, varsinkin jos olin onneton. Onnellisena aikana runoja ei koskaan tuntunut syntyvän. Olen osallistunut myös yhteen runokilpailuun, mutta ilman tulosta. Sittemmin olen todennut, että taitoni eivät yksinkertaisesti vain riitä runojen kirjoittamiseen. Lähinnä huvittaa, kun siivouksen yhteydessä tulee törmättyä johonkin vanhaan runovihkoon. Mutta nyt Aulikki Oksasen tapaaminen aiheutti sen, että haluan taas lukea runoja! Yksi syy tähän on varmasti se, että saimme kuulla Oksasen itsen...

Suomenlinnassa

Tänään oli mahtava päivä. Tapasin muutamia muita kirjabloggareita (ja yhden lukijan) Suomenlinnassa piknikillä. Alla kuvia, joiden avulla pääsee kurkistamaan tunnelmaan.   Kävimme tutustumassa myös Suomenlinnan pieneen ja idylliseen kirjastoon...   ...ja söimme monenlaisia herkkuja. Olo on nyt väsyneen onnellinen, mutta melko rapumainen. Onnistuin jotenkin polttamaan ihoni, vaikka istuimme puun alla varjossa. Aika vierähti niin nopeasti kirjoista ja bloggaamisesta puhuessa ja hyvästä seurasta nauttiessa. Mukavaa oli, toivottavasti otamme joskus uusiksi!

Maistiaisia Gummeruksen syksystä

Tämä on uusinta eilisillalta, koska Blogger kadotti alkuperäisen tekstin. Gummerus järjesti tänään ensimmäiset Kukanpäivän kutsut, joissa tarjoiltiin makupaloja ensi syksystä ja vähän kesästäkin. Kuulemma syksyn aikataulu on nykyään vähän aikaistunut niin, että osa syksyn kirjoista julkaistaan jo kesällä. Tämä on ollut sekä lukijoiden että kirjanmyyjien toive. Minun mielestäni on vallan mahtavaa, että myös kesällä ilmestyy uutuuksia. Tilaisuus oli oikein mukava, ja sekä kirjaesittelyt että seura olivat hyviä. Ei mitään turhaa pönöttämistä vaan hauskaa seurustelua ja kiinnostavia kirjaesittelyjä. Meistä kirjabloggareista paikalla olivat myös Hanna , Katja ja Jori . Hannalla ja Katjalla oli kamerat mukana, joten sieltä voi käydä tarkistamassa kuvatilannetta. Nyt esitellyistä syksyn kirjoista minua kiinnostavat eniten Tuomas Vimman Raksa , Mike Pohjolan Ihmisen poika , Katja Krekelän Romisko ja Philip Schwarzmannin How to Marry a Finnish Girl . Schwarzmann oli muuten liven...

Kiire on lukemisen vihollinen

Tuntuu siltä, että viime aikoina on ollut koko ajan kiire. Kiire töissä, kiire tehdä kevään opinnot loppuun ja kiire viikonloppuna sinne ja tänne. Kiireessä minun on vaikea lukea. En ole koskaan ollut kovin hyvä lukemaan pienissä pätkissä. Minulle lukeminen on ennemminkin sellaista, että kirjaan saa uppoutua pitkäksi aikaa. Vartin lukutauko saa minut rauhattomaksi. Olen opetellut työmatkalukemisen vasta tässä parin vuoden aikana. Samoin kuin odotushuonelukemisen, jota voi harrastaa odottaessaan vuoroaan vaikka hammaslääkärille. Työmatkani kestää bussilla puolisen tuntia, joten kyllä siinä ehtii jo aika hyvin uppoutua tarinaan. Kun oikein hyvä kirja on käsissä, tekisi kyllä mieli ajaa pysäkin ohi ja jatkaa lukemista. Työpäivän jälkeen on välillä liian vaikea lukea, silloin tulee usein vain tuijotettua tyhjyyteen. Lukurintamalla onkin ollut hiljaista, ja olen nyt lukenut poikkeuksellisesti vain yhtä kirjaa. Se on Claudie Gallayn upea Rakkaus on saari , joka on lukupiirikirjana. En o...

Mitä kuuluu Unkarin nykykirjallisuudelle?

Kuva lainattu täältä Pääsin eilen vierailemaan Unkarin tiede- ja kulttuurikeskukseen, jossa juhlistettiin unkarilaista kirjallisuutta. Illan teemana oli keskuksen 30-vuotisjuhlakirja Mitä olet nähnyt ja kuullut – valikoima uutta unkarilaista proosaa ja runoutta -antologia. Mitä olet nähnyt ja kuullut -antologiaa ei tule ollenkaan myyntiin, mutta sitä pitäisi olla saatavissa kirjastoista. Kirjoitan kirjasta enemmän, kunhan ehdin tutustua siihen vähän paremmin. Olen siitä jonkun verran jo lukenut ja sen perustella voin sanoa, että kirja on aika mielenkiintoinen kokonaisuus. Se on käännetty taitavasti ja sisältää hyvin erilaisia tekstejä. Unkarilainen kirjallisuus vaikuttaa tämän kirjan perusteella varsin vireältä. Yksi kirjan kääntäjistä, pitkäaikainen kulttuurimies Juhani Huotari , vastaanotti tapahtumassa vuoden 2010 István Rácz -palkinnon. Se myönnetään vuosittain sekä Suomessa että Unkarissa henkilölle, joka on edistänyt toisen maan kulttuuria. Palkinnon Huotarille luo...

Kirjaihmiset ovat parhaita

Sain jälleen huomata, että kirjojen tai lukemisen kanssa askaroivat ihmiset ovat todella mukavia ja mahtavia tyyppejä. Eilinen ilta oli nimittäin yhtä glögittelyä, kun käväisin ensin glögeillä Bazarissa ja sitten Avaimessa . Tapasin paljon tuttuja ja vielä enemmän ennestään tuntemattomia ihmisiä: kirjailijoita, kääntäjiä, kustantamon työntekijöitä, kirjabloggareita ja monia muita. Pääsin jälleen ihastelemaan sitä, miten lämpimiä ja mahtavia ihmisiä ovat kirjaihmiset. En oikein tiedä, mistä se edes johtuu, mutta näin vain on. Kaikkia kirjaihmisiä yhdistää ainakin rakkaus kirjoihin. Tavoitteena on myös jakaa muillekin mahdollisuuksia tutustua kirjojen maailmoihin. Ajatelkaapas seuraavan kerran, kun tartutte johonkin kirjaan, miten monen ihmisen työn tulos on se, että kirja ylipäätään on kirjoitettu, julkaistu ja käsiisi päätynyt. Siinä on ollut lusikat sopassa monella mahtavalla kirjaihmisellä.

Tunnelmia kirjabloggaritapaamisesta

Tänään oli pieni tapaaminen kirjabloggarien kanssa messukeskuksessa kirjamessujen yhteydessä. Järjestäjänä oli Avain -kustantamo, joka on ottanut kirjabloggarit mahtavasti huomioon muutenkin. Ohjelmassa oli yleistä kirjabloggaushöpinää ja tapasimme myös Anu Silfverbergin ja Elina Hirvosen , jotka esittelivät uutta kirjoittamisopastaan Sata sivua . Elina kertoi myös Kauimpana kuolemasta -kirjastaan ja juttua riitti muutenkin paljon. Oli mukava tavata muita kirjabloggareita, joista osa olikin jo tuttuja mutta suurin osa vielä tuntemattomia. Se on aina mukavaa, kun voi puhua kirjoista, lukemisesta ja kirjoittamisesta samanhenkisessä seurassa. Olen vähän pyörällä päästäni vielä kaikista uusista ihmisistä, mutta oli todella kivaa. Kiitos Avaimelle tapaamisen järjestämisestä ja muille kirjabloggareille mukavasta seurasta!

Kirjabloggarin onnenpäiviä

Minulla on ollut kaksi aivan täydellistä iltaa. Tiistaina pääsin tutustumaan muutaman muuhun kirjabloggariin, kun Avain-kustantamo kutsui meidät kylään. Pääsimme myös tapaamaan Seija Vilénin, joka on kirjoittanut Mangopuun alla -kirjan, ja hänen puolisonsa Anna Kortesalmen , joka on yksi Hullu Akka! -kirjan (Like) kirjoittajista. Oli todella mielenkiintoista kuunnella kirjailijoita ja ennen kaikkea kysellä ja puhua ja puhua. Eikä kukaan ollut hämmästellyt, että miksi tuo puhuu koko ajan kirjoista. Kotimatkalla istuimme Saran kanssa bussissa pää pyörällä ja kirjapinot sylissä. Kiitos muut kirjabloggarit ja Avain! Viikon kruunasi vielä eilen lukupiirin tapaaminen, joten ei voisi paljon täydellisempää viikkoa olla. Nytkin istun tyytyväisenä kotisohvalla ja kertaan mielessäni kaikkea, mitä on tapahtunut. Edes alkava flunssa ei lannista mieltä, kun tietää, että edessä on vapaa viikonloppu, jonka voi käyttää vaikka lukemiseen. Kyllä kirjabloggarina olo on vain parasta! Kirjabloggaritap...

Avaimen kirjasyksyä katsomassa

Helsingin Sanomien verkkosivuilla oli tänään juttua siitä, miten paljon bloggarit ansaitsevat blogeillaan. Minä en ole saanut tähän asti bloggaamisesta muuta hyötyä kuin kirjoittamisen ja kommenttien saamisen ilon. Mutta sehän tässä kuitenkin on ollutkin pääosassa. Eilen sain kuitenkin ensimmäisen kerran myös muuta hyötyä blogistani, sillä minut kutsuttiin Avaimen syyskauden avajaisiin. Avajaisten pääteema oli Rebecca Stottin vierailu Suomessa ja hänen uutuuskirjansa, Korallivaras , julkaisu. Teeman mukaan avajaiset järjestettiin Yliopistomuseo Arppeanumin Mineraalisalissa , jossa saattoi samalla ihmetellä mammutin hampaita ja kaiken maailman kiviä. Paikka oli todella mahtava – tuntui kuin olisi astunut ajassa taaksepäin. Kivimuseoon pitää kyllä mennä käymään vielä uudestaankin. Korallivarkaan lisäksi muutamat muut Avaimen uutuuskirjat pääsivät esille ja paikalla oli sekä Avaimen henkilökuntaa että kirjailijoita. Myös Jani Saxellin Unenpäästäjä Florian kuulosti mielenkiintoise...