Kirjamielellä

Niin uskomattomalta kuin se tuntuukin, kirjanystävien kevät alkaa jo reilun kuukauden päästä. Tammikuussa nimittäin julkaistaan jo ensimmäisiä kevätsesongin kirjoja. Olin eilen Gummeruksen järjestämässä "kevätjuhlassa", jossa pääsi ääneen keväällä julkaistavien kirjojen kirjoittajia. Minusta on aina hauska kuulla, mitä kirjailijat kertovat kirjoistaan. Lisäksi on jännittävää nähdä, miten he suhtautuvat haastatteluihin. Toisia kauhistuttaa ja toiset taas ovat kuin syntyneet lavalle. Eilisen illan kirjaesittelyt otti parhaiten haltuunsa nuori esikoiskirjailija Matias Riikonen , joka sai yleisön nauramaan kertomalla Nelisiipinen lokki -kirjansa kirjoitusprosessista (kirjan esittely Adlibriksessä ). Minua kiinnostaa tällä(kin) kertaa eniten Gummeruksen käännösfantasia. Esimerkiksi paljon tykkäämälleni Kiersten Whiten Paranormaalille on tulossa jatko-osa Yliluonnollisesti ja Charlaine Harrisin Sookie Stackhousen suomentaminen jatkuu jo seitsemännellä osalla, Pahaa verta ...

Piipahdin eilen Seurahuoneella tutustumassa Bazarin syksyn kirjoihin. Olin ensimäistä kertaa Seurahuoneella ja olin hyvin vaikuttunut hienosta paikasta. Se loi juhlavat puitteet muuten rennolle kirjatapaamiselle. Bloggarikollegat Hanna ja Katja ovat jo ehtineet raportoida tapahtumasta kuvien kera, joten koska minulla ei ole kuvia esiteltävänä, kerron minua kiinnostavista Bazarin uutuuskirjoista. Laura Gallego García: Idhunin kronikat II: Herääminen Tämä nuorten fantasiakirja on toinen osa viime syksynä ilmestyneelle Vastarinta -kirjalle. Sarja on minusta kiinnostava ja lisäksi se saa pisteitä espanjalaisuudestaan. Kannatan ehdottomasti kirjojen kääntämistä muistakin kielistä kuin englannista. John Boyne:  Nooa Notkoniitty karkaa kotoa  Kirja oli minulla vahvalla ehkä -listalla, kunnes kuulin eilen, että kirjassa on mukana mäyräkoira. Mäyräkoirat ovat koirien ykkösiä, joten kirja pitää ehdottomasti lukea! Kirjan juoni on myös kiehtova. David Safier: Huono karma ...

Olin eilen tutustumassa Kariston syksyn uutuuksiin, ja tyypilliseen tapaan taas silmät vetäisivät enemmän kuin mieli pystyy kirjoja ahmimaan. Mutta ei sille mitään voi, kun kerran mielenkiintoisia kirjoja tuntuu riittävän. Tällä kertaa minua eniten kiinnostavat uutuudet löytyvät fantasiakirjallisuuden saralta. Kirsti Ellilä: Eksyneet näkevät unia Jo ilmestynyt kirja on ollut mukavasti esillä blogeissa ja arvosteluissa, ja sitä on kehuttu paljon. En ole uskaltanut lukea arvioita kauhean tarkkaan, sillä aion itsekin lukea kirjan, enkä halua tietää siitä ennakkoon sen vuoksi liikaa. Kirjassa on muuten todella kaunis kansi. Anu Holopainen:  Varjoja – Syysmaa 5 On aina vähän kauhea tilanne, kun huomaa jonkun kiinnostavan kirjasarjan, josta on ilmestynyt jo monta osaa. Pitäisi siis löytää aikaa lukea sarjan kaikki aiemmatkin osat, jos haluaa tutustua uusimpaan kirjaan. Osaisiko joku kertoa, millainen sarja Syysmaa on? Holopaisen haastattelun perusteella nimittäin uskon, ett...

Kirjasyksyn vauhti vain kiihtyy kiihtymistään ja kiinnostavia uutuuskirjoja ilmestyy koko ajan. Olin eilen tutustumassa Atenan ja Schildtsin syksyyn, ja sieltä tarttui mieleen monia houkuttelevia uutuuskirjoja. Tässä siis minua eniten kiinnostavat kirjatärpit. Mia Vänskä: Saattaja (Atena) Saattaja on Vänskän esikoiskirja, ja se pisti silmääni uutuuslistalta jo aikaisemmin. Kauhukirjoja on tullut luettua viime aikoina liian vähän, joten tämä oli varma valinta. Lukunäyte! Peter Ross, Schildts Kate Atkinson: Ihan tavallisena päivänä (Schildts) Pidin nuorena todella paljon Atkinsonin kirjoista Museon kulisseissa ja Ihmiskrokettia . Olen monesti ihmetellyt, miksei kirjailijalta ole suomennettu muuta, mutta nyt vihdoin ilmestyy Atkinsonin dekkarisarjan aloittava teos. En ole dekkarifani, mutta Atkinson-fani tietysti lukee tämänkin. Pia Juul: Hallandin murha  (Atena) Ensin ajattelin, että tämä kirja ei kiinnostaisi minua ollenkaan, mutta kun kuulin kirjasta tarkemmin, p...

Pääsin alkuviikosta vierailulle Siltala -kustantamoon, jossa me kirjabloggarit tapasimme paitsi Siltalan väkeä ja myös Aulikki Oksasen . Minua etukäteen vähän jännitti yhden suosikkirunoilijani tapaaminen, mutta Oksanen oli välitön ja iloinen ihminen, jonka seurassa ei tarvinnut lainkaan jäykistellä. Muutenkin tapaaminen oli erittäin hauska ja juttua riitti vaikka kuinka. En ole pitkään aikaan lukenut runoja juuri ollenkaan. Vielä vajaa 10 vuotta sitten minulla oli tapana silloin tällöin kirjoitella runoja, varsinkin jos olin onneton. Onnellisena aikana runoja ei koskaan tuntunut syntyvän. Olen osallistunut myös yhteen runokilpailuun, mutta ilman tulosta. Sittemmin olen todennut, että taitoni eivät yksinkertaisesti vain riitä runojen kirjoittamiseen. Lähinnä huvittaa, kun siivouksen yhteydessä tulee törmättyä johonkin vanhaan runovihkoon. Mutta nyt Aulikki Oksasen tapaaminen aiheutti sen, että haluan taas lukea runoja! Yksi syy tähän on varmasti se, että saimme kuulla Oksasen itsen...

Tämä on uusinta eilisillalta, koska Blogger kadotti alkuperäisen tekstin. Gummerus järjesti tänään ensimmäiset Kukanpäivän kutsut, joissa tarjoiltiin makupaloja ensi syksystä ja vähän kesästäkin. Kuulemma syksyn aikataulu on nykyään vähän aikaistunut niin, että osa syksyn kirjoista julkaistaan jo kesällä. Tämä on ollut sekä lukijoiden että kirjanmyyjien toive. Minun mielestäni on vallan mahtavaa, että myös kesällä ilmestyy uutuuksia. Tilaisuus oli oikein mukava, ja sekä kirjaesittelyt että seura olivat hyviä. Ei mitään turhaa pönöttämistä vaan hauskaa seurustelua ja kiinnostavia kirjaesittelyjä. Meistä kirjabloggareista paikalla olivat myös Hanna , Katja ja Jori . Hannalla ja Katjalla oli kamerat mukana, joten sieltä voi käydä tarkistamassa kuvatilannetta. Nyt esitellyistä syksyn kirjoista minua kiinnostavat eniten Tuomas Vimman Raksa , Mike Pohjolan Ihmisen poika , Katja Krekelän Romisko ja Philip Schwarzmannin How to Marry a Finnish Girl . Schwarzmann oli muuten liven...

Sain jälleen huomata, että kirjojen tai lukemisen kanssa askaroivat ihmiset ovat todella mukavia ja mahtavia tyyppejä. Eilinen ilta oli nimittäin yhtä glögittelyä, kun käväisin ensin glögeillä Bazarissa ja sitten Avaimessa . Tapasin paljon tuttuja ja vielä enemmän ennestään tuntemattomia ihmisiä: kirjailijoita, kääntäjiä, kustantamon työntekijöitä, kirjabloggareita ja monia muita. Pääsin jälleen ihastelemaan sitä, miten lämpimiä ja mahtavia ihmisiä ovat kirjaihmiset. En oikein tiedä, mistä se edes johtuu, mutta näin vain on. Kaikkia kirjaihmisiä yhdistää ainakin rakkaus kirjoihin. Tavoitteena on myös jakaa muillekin mahdollisuuksia tutustua kirjojen maailmoihin. Ajatelkaapas seuraavan kerran, kun tartutte johonkin kirjaan, miten monen ihmisen työn tulos on se, että kirja ylipäätään on kirjoitettu, julkaistu ja käsiisi päätynyt. Siinä on ollut lusikat sopassa monella mahtavalla kirjaihmisellä.

Vaikka uusia kirjakuvastoja ei ihan joulukalenterin tahdissa postiluukusta tipahtelekaan, tuli tällä viikolla myös toinen kevätkuvasto, nimittäin Gummeruksen ensi kevään kirjakuvasto. Täytyy sanoa, että nämä kirjakuvastot saavat minut unohtamaan kaiken muun ja uppoutumaan siihen, mitä keväällä on luvassa. Tällä kertaa minua kiinnostaa Gummeruksen alkuvuoden tajonnasta eniten kaksi kotimasta scifikirjaa: Hannu Rajaniemen Kvanttivaras ja Sami Parkkisen Punainen pyörre . Kumpikin on minulle ennestään tuntematon kirjailija. Kvanttivaras on Rajaniemen esikoinen mutta Parkkisella on jo useampiakin romaaneja. Kvanttivaras on siitä kummallinen suomalainen kirja, että se kirjoitettiin ja julkaistiin ensin englanniksi nimellä The Quantum Thief . Gummeruksen esitteen mukaan englantilainen Gollancz-kustantamo solmi Rajaniemen kanssa sopimuksen kirjasta vain yhden luvun perusteella. Eikä siinä kaikki, samaan sopimukseen nimittäin kuuluu kaikkiaan kolme kirjaa. Aploodeja Rajaniemelle! Hannu Raja...

Postiluukusta putkahti eilen Avaimen kevään 2011 katalogi.  Olen jo muutenkin vähän ehtinyt tutkailla ensi kevään kirjatarjontaa, mutta palaan siihen tarkemmin vähän myöhemmin. Avaimen kevään tarjonnasta minua kiinnostaa eniten Harri István Mäen Kraatterin lapset ja Ursula K. Le Guinin Maanpakolaisten planeetta . Myös Rebecca Stottilta tulee uusi kirja, Veden muisti . Tai kyseessä on siis Stottin esikoiskirja, joka suomennetaan nyt Korallivarkaan jälkeen. Kraatterin lapset kertoo tanssikoulusta mystiseltä kuulostavassa Linnassa kraatterin pohjalla keskellä kaupunkia. Kirjan pitäisi olla "lumoava mysteerisatu lapsista, jotka tekevät unohtumattoman matkan tanssin vangitsevaan maailmaan ja itseensä". Kirja kuulostaa sekä kummalliselta että kiehtovalta, joten se ainakin pääsee lukulistalle. Maanpakolaisten planeetta puolestaan jatkaa Le Guinin Hainilaista sarjaa , josta ilmestyi tänä syksynä ensimmäinen osa, Rocannonin maailma . Nyt on pakko tunnustaa, että se on minulta...

Tänään oli pieni tapaaminen kirjabloggarien kanssa messukeskuksessa kirjamessujen yhteydessä. Järjestäjänä oli Avain -kustantamo, joka on ottanut kirjabloggarit mahtavasti huomioon muutenkin. Ohjelmassa oli yleistä kirjabloggaushöpinää ja tapasimme myös Anu Silfverbergin ja Elina Hirvosen , jotka esittelivät uutta kirjoittamisopastaan Sata sivua . Elina kertoi myös Kauimpana kuolemasta -kirjastaan ja juttua riitti muutenkin paljon. Oli mukava tavata muita kirjabloggareita, joista osa olikin jo tuttuja mutta suurin osa vielä tuntemattomia. Se on aina mukavaa, kun voi puhua kirjoista, lukemisesta ja kirjoittamisesta samanhenkisessä seurassa. Olen vähän pyörällä päästäni vielä kaikista uusista ihmisistä, mutta oli todella kivaa. Kiitos Avaimelle tapaamisen järjestämisestä ja muille kirjabloggareille mukavasta seurasta!

Helsingin Sanomien verkkosivuilla oli tänään juttua siitä, miten paljon bloggarit ansaitsevat blogeillaan. Minä en ole saanut tähän asti bloggaamisesta muuta hyötyä kuin kirjoittamisen ja kommenttien saamisen ilon. Mutta sehän tässä kuitenkin on ollutkin pääosassa. Eilen sain kuitenkin ensimmäisen kerran myös muuta hyötyä blogistani, sillä minut kutsuttiin Avaimen syyskauden avajaisiin. Avajaisten pääteema oli Rebecca Stottin vierailu Suomessa ja hänen uutuuskirjansa, Korallivaras , julkaisu. Teeman mukaan avajaiset järjestettiin Yliopistomuseo Arppeanumin Mineraalisalissa , jossa saattoi samalla ihmetellä mammutin hampaita ja kaiken maailman kiviä. Paikka oli todella mahtava – tuntui kuin olisi astunut ajassa taaksepäin. Kivimuseoon pitää kyllä mennä käymään vielä uudestaankin. Korallivarkaan lisäksi muutamat muut Avaimen uutuuskirjat pääsivät esille ja paikalla oli sekä Avaimen henkilökuntaa että kirjailijoita. Myös Jani Saxellin Unenpäästäjä Florian kuulosti mielenkiintoise...