Kirjamielellä

Kuva: Wikipedia Maailmassa on paljon kirjoja ja kirjailijoita, joista ei tiedä mitään. Minulle yksi tällainen kirjailija oli Grazia Deledda , sardinialainen Nobel-palkittu naiskirjailija. Hän sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon vuonna 1926. Deledda taitaa olla Suomessa lähes unohdettu, sillä pääkaupunkiseudun kirjastoista hänen kirjojaan kyllä löytyi, tosin suomennoksia oli vain yksi tai kaksi kappaletta kutakin kirjaa ja nekin Pasilan kirjavarastossa. Olin varannut Sardiniaan mukaan kaksi Deleddan kirjaa, mutta päädyin lukemaan niistä vain toisen, Pako Egyptiin . Se kertoo vanhasta opettajasta, joka muuttaa poikansa luokse rannikolle ja tutustuu tämän perheeseen. Perhe ei olekaan niin onnellinen kuin aluksi näyttää ja opettaja joutuu tekemään tärkeitä päätöksiä perheen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Samalla opettaja käy läpi menneisyyttään ja tekemiänsä ratkaisuja. Hän katuu monia päätöksiään ja lopulta tarttuu mahdollisuuteen aloittaa asiat alusta ja tällä kertaa parem...

Giorgio Todden Donna Milenan kuolema päätyi luettavakseni siksi, että sen on kirjoittanut sardinialainen kirjailija. Kesälomamatka suuntautui Sardiniaan, joten paikallista kirjallisuutta oli saatava mukaan. Luin kirjan takakansitekstin todella huolimattomasti, joten odotin tyypillistä rikosromaania, jota ratkotaan lääketieteellisin keinoin. Yllätykseni oli siis suuri, kun tajusin kirjan sijoittuvan 1800-luvun lopulle ja olevan jotain muutakin kuin tyypillinen rikoskirja. Kirja kertoo pienestä sardinialaisesta kylästä, joka joutuu myllerrykseen, kun vanha leskirouva Milena Arras yllättäen kuolee. Kuolemaa tutkiva lääkäri huomaa pian, että kyse ei olekaan luonnollisesta kuolemasta, vaan nainen on myrkytetty ovelasti. Donna Milenan kuolema ei jää ainoaksi, vaan pian kuolemia tulee lisää. Yhteistä tekijää kuolemille ei kuitenkaan tunnu löytyvän. Juoni kuulostaa ehkä tavalliselta, mutta kirjaan on upotettu sen lisäksi kummallisia ihmisiä, pysähtyneitä hetkiä, ironiaa, hassun koukerois...

Tämän kesän lomamatka suuntautuu Sardiniaan! Lomakirjoja olikin helppo löytää tällä kertaa. Pienellä nettisurffailulla löysin sekä vanhaa että uutta sardinialaista kirjallisuutta. Päätin, että pelkkä italialainen kirjallisuus ei kelpaa, sillä Sardiniastakin löytyi kirjailijoita. Ja käsittääkseni Sardinia on Sardinia, eikä osa Italiaa. Mutta siitä tiedän lisää sitten loman jälkeen. Lomakirjoiksi löysin siis kaksi Grazia Deleddan kirjaa, Pako Egyptiin ja Elias Portolú , sekä Giorgio Todden Donna Milenan kuoleman . Kirjat taitavat olla aika erilaisia. Deleddan kirjoista minulla ei ole minkäänlaista käsitystä, eikä niistä kovin paljon tietoa ole löytynytkään. Donna Milenan kuolema sen sijaan on rikosromaani, jollaiset eivät normaalisti kuulu lukurepertuaariini. Mutta tietysti lomalla pitää lukea paikallista kirjallisuutta - ja aina tekee hyvää hiukan venyttää lukutottumuksia. Ja totta kai pakkaan mukaan ison pinon muitakin kirjoja, joten lukemista riittää.