Kirjakaapin kummitus

Clarissa arvasi; Clarissa tietenkin tiesi; hän oli nähnyt jotain valkeata, maagillista, pyöreätä autonajajan kädessä, laatan johon oli kaiverrettu nimi – kun kuningattaren, Walesin prinssin vaiko pääministerin? – joka omalla voimallaan polttaa tiensä läpi (Clarissa näki auton pienenevän ja häipyvän), hohtaakseen kirkkaimpana kynttelikköjen, kimaltavien tähtien, tammenlehvistä jäykkien rintapielien parissa, Hugh Whitbreadin ja hänen kaltaistensa Englannin herrasmiesten joukossa tänä iltana Buckinghamin palatsissa. Ja Clarissalla oli myös kutsut. Hän ojentautui hieman; näin hän seisoisi portaittensa yläpäässä. Virginia Woolf: Mrs. Dalloway Otava 2011 (4. painos) ilmestyi ensimmäisen kerran suomeksi 1956 alkuteos Mrs. Dalloway  1925 suomentanut Kyllikki Hämäläinen 277 sivua Kirjabloggaajien klassikkohaaste on jo 11. kierroksellaan. Pitkään pohdin, mitä haasteeseen lukisin, ja viimein päädyin Virginia Woolfin klassikkoon. Mrs. Dalloway  on kiinnostanut minua jo jonkin aikaa, mutta...

"Tilanne oli niin lupaava, että tein omien mittapuideni mukaan erittäin radikaalin päätöksen: jäisin Intiaan. Göran Borg, mies joka oli antanut pyöreät kasvot pakonomaiselle turvallisuushakuisuudelle, aikoi ensimmäistä kertaa elämässään muuttaa kotikaupungistaan ja asettua kuhisevaan Delhiin. Enää piti löytää oma soppi, jotta välttäisin rouva Takurin groteskin kykloopinsilmän ja voisin kutsua luokseni kenet halusin. Päätökseni ei johtunut pelkästään Preetistä. Pidin Intiasta ja ihmisten uteliaasta tervetulleeksi toivottavasta asenteesta aina vain enemmän." Mikael Bergstrand: Delhin kauneimmat kädet (Bazar 2012, äänikirja 2017) Alkuteos Delhis vackraste händer  2011 Suomentanut Sanna Manninen Äänikirjan lukija Tuomas Tulikorpi, kesto 9h 53min. Elisa Kirja tarjosi ystävänpäivälahjaksi Mikael Bergstrandin teoksen Delhin kauneimmat kädet , ja tietenkin tartuin ystävälliseen kädenojennukseen, vaikken kirjasta ollut aiemmin kuullutkaan. Pian paljastui, että tarina vie Ru...

"Layla uskoi, että Asuman olisi voinut selvittää tämän kiistan. Hänen järkensä oli kirkas kuin kuura-aamu. Layla ei ollut tehnyt mitään sopimatonta turkkilaisen Ibrahimin kanssa, Asuman osaisi kertoa sen. - Lue rukouksesi, Nasir sanoi." Jari Tervo: Layla (WSOY 2011) Lukija: Jarmo Mäkinen Äänikirjan kesto 11h 32min. Jari Tervon Layla -romaani oli joskus lainassa kirjastosta mutta palautui sinne lukemattomana, kun en vain ennättänyt romaania alkua pidemmälle lukea. "Minut kihlattiin kehdossa" on aloitus, joka jäi mieleen, ja niinpä Elisa Kirjan äänikirjatarjoukseen oli helppo tarttua. Klikkaus vain, ja Layla asettui puhelimeni kirjahyllyyn. Layla  on tarina paitsi nimihenkilöstään, joka on nuori kurdityttö, myös toisesta naisesta, suomalaisesta Helenasta. Lisäksi se on tarina miehistä, jotka säätelevät ja ohjaavat naisten elämää, kulttuureista ja kohtaloista. Layla on tyttö, joka on liian viaton suojelemaan itseään. Epäonnistunutta hääyötä seuraavat tapahtu...

"Minua vaivasi kihlaukseni jälkeen arvostelukyvyttömyys. En ajatellut huomispäivää juostessani Moskovassa naamiaisista toisiin, en ajatellut muuta kuin kauneuspilkkua leuassa tai uutta hiusmuotia, uudenlaisia valaanluita joilla sain nostettua rinnat miltei leukaan asti. Minä aloin tuossa vaiheessa ajatella samoin kuin kaikki turmeltuneet hovilaiset. Olin kuitenkin tuleva keisarinna, ja Aleksandra muistutti aina siitä, että tulevan keisarinnan käytöksen tulee olla hillittyä. Minun olisi pitänyt ottaa oppia hänestä. Hän oli naisena esikuvallinen." Laila Hirvisaari: Minä, Katariina (Otava 2011) Äänikirjan kesto 19h 51min. Lukija Leena Pöysti Laila Hirvisaaren romaani Minä, Katariina  lähtee liikkeelle 1700-luvun lopulta, kun Venäjän keisarinna Katariina II kaatuu näyttävästi ja joutuu jalkansa loukattuaan vuoteen omaksi. Jalkaa parannellessa suurvallan hallitsijalla on aikaa tarkastella elämäänsä taaksepäin ja avata sitä, millainen tie vei nuoren saksalaisprinsessan koh...

Kuva: imdb David Nichollsin romaani Sinä päivänä  (suom. 2012, alkuteos 2009) oli minulle viime keväänä mieluisa yllätys. En kirjaan tarttuessani juuri tiennyt, mitä tuleman pitää, mutta pidin paljon sekä tarinasta että kirjailijan tyylistä. Niinpä asetuin mieluusti sohvalle katselemaan kirjan pohjalta tehtyä elokuvaa One Day (2011), joka löytyi Netflixistä. Anne Hathaway pääroolissa viehättävänä Emmana kuulosti jo etukäteen hyvältä. Perusidea on sama kuin kirjassa: Emma ja Dexter tapaavat vuonna 1988. Sitten elämä kuljettaa heitä eri poluille, mutta joka vuosi samana päivänä - heinäkuun viidestoista - päivitetään kuulumisia ja ehkä myös tavataan. Dexterin vauhti on hurjaa, kun hän kiitää kohti menestystä, kun Emma elää hillitympää arkea. Ystävyys kuitenkin pysyy, ainakin melkein. Muutenkin elokuva noudattelee tunnollisesti kirjan tarinaa. Toki paljon on jouduttu karsimaan, mutta paljon olennaista on myös mahdutettu mukaan. Toisaalta kirjan lukeneelta jää iso yllätysmomentt...

"Ja sitten hän oivalsi, että hänestä tuntui nyt jo siltä että hänen pitäisi muistaa tämänvuotisen sisarensa, tämä kohtaus niin kuin jostain etäältä. Hän tajusi, että siinä pitkittyneessä hiljaisuudessa oli jotenkin sanattomasti sovittu, että hän, Eilis, lähtisi Amerikkaan. Isä Flood oli kutsuttu käymään siksi, että Rose tiesi hänen voivan järjestää asian." Colm To í b í n: Brooklyn (Tammi 2011) Alkuteos Brooklyn  2009 Suomentanut Kaijamari Sivill Keltainen kirjasto 419. 313 sivua Colm Toíbínin romaanin  Brooklyn  päähenkilö on Eilis, joka lähtee Irlannista Amerikkaan etsimään parempaa elämää ja toimeentuloa. Kotiin jäävät äiti ja Rose-sisar; veljet ovat lähteneet aiemmin Iso-Britanniaan. Äidistä jää huolehtimaan sisar, joka ei kerro läheisilleen kaikkea itsestään mutta haluaa huolehtia siitä, että pikkusisko pääsee parempien mahdollisuuksien äärelle. Elämä kaukana kotoa soljuu omia uomiaan, kunhan koti-ikävä helpottaa ja arki löytää tavanomaisuutensa. On töi...

"Toisille voi keksiä järkevän selityksen, mutta itseään ei voi pettää. Tässä mielessä romaanin kirjoittaminen ja täyden maratonin juokseminen muistuttavat kovasti toisiaan. Kirjailijalla on hiljainen, sisäinen motivaatio, eikä hän etsi näkyvää hyväksyntää ulkopuoleltaan." Haruki Murakami: Mistä puhun kun puhun juoksemisesta (Tammi 2011) Japaninkielinen alkuperäisteos Hashiru Koto Ni Tsuite Kataru Toki Ni Boku No Kataru Koto 2007 Käännetty englanninkielisestä laitoksesta What I Talk About When I Talk About Running Suomentanut Jyrki Kiiskinen 175 sivua Haruki Murakamin Mistä puhun kun puhun juoksemisesta on jotain aivan erilaista verrattuna kirjailijan aiempiin lukemiini teoksiin. Poissa on maagisuus, poissa on outous, tilalla on arkipäiväinen realismi ja kirjailijan henkilökohtaisuus. Teoksessa esillä on kirjailija itse, kirjoittamisen aikaan lähes kuusikymppinen japanilaismies, joka juoksee. Lisäksi hän kirjoittaa, ja teoksessa onkin kyse paitsi juoksemisesta, myös kir...

"Sitten oli tullut lordi Henry Wotton pitämään oudon ylistyspuheensa nuoruudelle, antamaan hirmuiset varoituksensa sen lyhyydestä. Se oli sävähdyttänyt häntä silloin, ja kun hän nyt seisoi tuijottamassa oman ihastuttavuutensa kuvajaista, tuo selostus rävähti koko totuudessaan hänen lävitseen. Niin, joskus koittaisi päivä, jolloin hänen kasvonsa olisivat kurttuiset ja kuihtuneet, silmänsä sameat ja kalvaat, sulokas vartalo sortunut ja rujo." Oscar Wilde: Dorian Grayn muotokuva (Otava 2011) Alkuteos The Picture of Dorian Gray 1891 Suomentanut Jaana Kapari-Jatta 363 sivua Kirjabloggaajien klassikkohaasteessa päätettiin yhteisesti lukea klassikoita. Jokainen osallistuja sai valita haluamansa klassikkoteoksen oman mielensä mukaan, ja minun luettavakseni valikoitui Oscar Wilden romaani Dorian Grayn muotokuva oikeastaan kolmesta syystä: Olen jostain syystä usein törmännyt kirjaan tai viittauksiin Wilden klassikkoon, ja tarina on siten alkanut kiinnostaa. Oscar Wilde, ...

"Se oli totta, en keksinyt mitään mitä hän olisi pelännyt, mutta tiesin että hän halusi vielä nähdä joitakin asioita ennen kuolemaansa, olla mukana kun joitakin asioita tapahtui, kaikkihan halusivat, mutta hän halusi nähdä Neuvostoliiton kaatuvan nyt kun muuri oli sortunut; hän halusi nähdä mitä tapahtuisi sen jälkeen, voittaisiko Gorbatšov vai peräytyisi ja sanoisi että joko juttu oli mennyt liian pitkälle, mikä ei ollut mahdotonta, mutta joka tapauksessa olisi katkeraa jos äitini ei saisi nähdä sitä, ja halusin mielelläni nähdä sen kaiken itsekin, ja sainkin nähdä, mutta silti pelkäsin kuolemaa." Per Petterson: Kirottu ajan katoava virta (Otava 2011) Alkuteos Jeg forbanner tidens elv  2008 Suomentanut Katriina Huttunen Otavan kirjasto 222. 223 sivua Kirottu ajan katoava virta  tekee surulliseksi. Ei sisältönsä takia vaan siksi, että se on viimeinen Per Pettersonin suomennettu teos, jota en ollut vielä lukenut. Nyt olen lukenut kirjailijan kaikki suomennokset ja tuntuu ...

"Katselin Danikaa hetken ääneti. Nuorempana varmastikin hyvinkin kauniista kasvoista huokuivat jatkuvasti liian lyhyiksi jäävät yöunet, suuret työelämän paineet sekä muutenkin huonot elintavat. Ponnarille kiskaistut hiukset olivat puolipitkät, hieman kiharat ja sävyltään sitä vaaleaa ruskeaa, jota Tikkurila kutsui V39 toffeeksi. Päälaelta erotti muutaman maalitahran." Tuomas Vimma: Raksa Gummerus 2011 Kirjan pituus 9h 11min Lukija Jukka Peltola Romaanin  Raksa  päähenkilö ja minäkertoja on työttömäksi päätynyt insinööri Sami, joka on kyllästynyt rakennusalan epämääräisiin häärääjiin. Pian työpaikkoja löytyy kaksikin, ja Hyperborea pelastaa miehen kauheammalta kohtalolta yrityksessä, jonka maineesta löytyy paljonkin parantamisen varaa. Hyperborean omistajan tytär Danika Stenhammar ottaa Samin oikeaksi kädekseen luovimaan rakennusalalla, joka on täynnä kupruja ja suoranaista kusetusta, harmaasta taloudesta puhumattakaan. Sujuvaa ja varsin viihdyttävää kerrontaa tämä...

"Valkoisen Volvon tavaratilasta Holborn-kadulla oli löytynyt pahoin runnellun ruumiin jäänteet. Ne oli murskattu niin rajusti että ensimmäisten uutisraporttien mukaan poliisi ei kyennyt antamaan uhrista oikeastaan mitään tietoja." Pekka Hiltunen: Vilpittömästi sinun (Gummerus 2011) 424 sivua, äänikirjan kesto 12 h 40 min. Vilpittömästi sinun on Pekka Hiltusen palkittu esikoisteos, joka voitti muun muassa Vuoden johtolanka -palkinnon. Kirjan pääosassa on suomalainen, Lontoossa asuva Lia, joka työskentelee graafikkona. Eräänä aamulla matkalla töihin Lia törmää hätkähdyttävään rikokseen: kadulle pysäköidyn Volvon takakontista on löytynyt pahasti ruhjottu naisen ruumis, joka saa pian mediassa nimen "Kasvoton". Keltainen lehdistö repii tapauksesta otsikoita pari päivää, kunnes hiljenee, mutta Liaa asia ei jätä rauhaan. Tavoistaan poiketen Lia viettää syntymäpäiviään lontoolaisessa pubissa. Siellä hän tapaa suomalaisen, salaperäisen Marin, jonka kanssa hän ystä...

"Tarinaa on vaikea nähdä silloin kun sitä elää; se on muodoton, kaoottinen sanojen ja asioiden kulkue ja, olkaamme rehellisiä: me emme pysty  ikinä  toistamaan sitä. Suurin osa katoaa. Ja silti istuessani tässä pöytäni ääressä ja koettaessani palauuttaa mieleeni tuota kesää, josta ei ole kovinkaan kauan, tiedän että silloin tapahtui asioita jotka vaikuttivat siihen mitä sen jälkeen seurasi." Siri Hustvedt: Kesä ilman miehiä (Otava 2011) Englanninkielinen alkuteos The Summer without Men  2011 Suomentanut Kristiina Rikman 232 sivua Siri Hustvedtin romaani  Kesä ilman miehiä  on pitkään odottanut hyllyssäni lukuvuoroaan. Päätin lukea kirjan kesän aikana, koska se nimensäkin vuoksi kuuluu kesään. Varsin hyvää suvilukemista kirja tarjoaakin, ja alkuun pidin kirjasta valtavasti, sitten vähemmän. Miksi näin, siitä hetken kuluttua lisää. Romaanin päähenkilö on Mia Fredricksen, jonka kolmekymmenvuotinen avioliitto on yhtäkkiä päätynyt telakalle. Puoliso Boris h...

"Hänen oli tarkkailtava huoneen jokaista esinettä, jokaista nurkkaa ja varjoa, hänen oli annettava katseensa kiertää herkeämättä kohteesta toiseen. Sillä hän tiesi, että se häijy voima joka oli yrittänyt vahingoittaa häntä oli vieläkin läsnä ja odotti." Sarah Waters: Vieras kartanossa (Tammen Keltainen kirjasto 2011) Englanninkielinen alkuteos Little Stranger 2009 Suomentanut Helene Bützow 592 sivua (Kansikuva kustantajalta) Sarah Watersin romaani Vieras kartanossa osui eteeni, kun huomasin sen olevan tarjolla iPadin Helsingin Sanomat -sovelluksessa. Lukuaikaa tosin oli jäljellä enää viikon verran, mutta kun pikaisella blogien silmäilyllä huomasin monen kehuvan kirjan nopealukuisuutta, uskalsin teokseen tarttua. Ja pian sainkin huomata tempautuvani mukaan tarinaan, jota ei voinut laskea käsistä vaan jonka pariin oli päästävä aina, kun oli pienikin lukuhetki käsillä. Lähes 600 sivua tuli lopulta luettua muutamassa päivässä. Kirja sijoittuu 1940...