Lily ahmi epätodellista näkymää katseellaan ja aivan huumaantui. Tuomiokirkon valtava kupoli kohosi kattojen keskellä kaikkein korkeimpana. Tummasiipiset pääskyset liitivät kupolien ja tornien väleissä ja sirittivät. Viereiseltä katolta kuului pulujen kujerrusta. Alhaalta kantautui viulistin taitavaa soittoa ja pikkulasten naurua, jostain etäältä hevosten kavioiden kopsetta ja satunnaisia hirnahduksia. Kadunkulmassa vanha mies lakaisi katua. Koko kaupunki oli kuin suuri, ihmeellinen taideteos. Lily ummisti silmänsä ja hymyili itsekseen. Onni kupli hänen sisällään. Hänen teki mieli levittää kätensä ja nauraa ääneen. Firenze oli ensi näkemältä lumoavampi kuin hän oli osannut ikinä kuvitellakaan. Ann-Christin Antell: Valkea lilja Gummerus 2025 äänikirjan lukija Sanna Majuri kesto 11 t 10 min Ann-Christin Antellin nimi on usein tullut kirjasomessa vastaan, mutta vasta nyt tulin tarttuneeksi kirjailijan teokseen. Valkea lilja aloittaa Antellin uuden historiallisen romaanitrilogian. 191...