Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään tunnisteella novellikokoelma merkityt tekstit.

Sanni Vaarnila: Kaapissa on joku ja muita kertomuksia

Katoamisen tunne alkaa tuntua uudella tavalla voimakkaana kahdeksannen kuukauden alussa. Se ei ole epämukava tunne. Välillä nainen makoilee sängyllä, tuijottelee kattoon ja tunnustelee, onko katoamisen tunne jollain tavalla inhottava tai ahdistava, mutta hän ei löydä itsestään sellaisia tuntemuksia. Vain jonkinlaista välinpitämätöntä keveyttä, mikä on oikeastaan virkistävää kaiken sen fyysisen painon rinnalla. Sanni Vaarnila: Kaapissa on joku ja muita kertomuksia Momentum Kirjat 2026 kansi Iiris Kallunki 153 sivua Sanni Vaarnilan novellikokoelma Kaapissa on joku ja muita kertomuksia  tarjoaa monenlaisia kurkistuksia ihmisten mielenmaisemiin ja erilaisiin – niin konkreettisiin kuin mielensisäisiin – tiloihin, joissa me tässä maailmanajassa saatamme liikkua. Novelleja yhdistää erityinen tunnelma, joka saa milloin kiinnostumaan, milloin innostumaan, joskus myös yllättymään. Kokoelman avaa niminovelli Kaapissa on joku . Sen päähenkilö herra Ishikawa alkaa epäillä, että kodissa olevassa...

Claire Keegan: So Late in the Day

When he looked back out, the sky was blank and blue. He took a sip of the bitter coffee and stared again at the file he hadn’t saved. It wasn’t easy to see it now, in the glare of the sunlight, so he changed the font to bold and tilted the screen. For a while he tried again to focus on what was there, but in the end he decided to settle down to the raft of letters which would all be identical, except for the name.  Claire Keegan: So Late in the Day – stories of women and men Grove Press 2023 119 sivua Olen ihastunut suuresti irlantilaiskirjailija Claire Keeganin taidokkaaseen ja eleettömän vaikuttavaan kerrontaan. Marraskuussa suomeksi ilmestyvä So Late in the Day  valikoituikin lukulistalleni nimenomaan kirjailijan vuoksi. Halusin lukea Keeganilta jotain alkuperäiskielellä, ja lukiessani vaikutuin niin Keeganin kuin myös hänen teoksiaan suomentaneen Kristiina Rikmanin taidoista: tuntuu, että aiemmin suomeksi lukemistani teoksista on tunnistettavissa kirjailijan tyyli yhtä lai...

Jo Ann Beard: Juhlapäiviä

Koko ajomatkan kaupungin läpi pidän käteni vierei sellä istuimella lepäävän Sheban päällä ja ajattelen: älä  ajattele. Koko matkan Iowasta Ithacaan, tuhat kolme sataa kilometriä, Sheba istui takapenkillä mattorullan  päällä, painoi leukansa olkapäätäni vasten ja katseli,  miten maisema vieri ohitse. Tunnen miten se puhisee  kättäni vasten, yrittää päästä kääntymään, ja sitten me  käännymme, olemme parkkipaikalla, olemme perillä. Jo Ann Beard: Juhlapäiviä Tammi 2025 alkuteos Festival Days  2021 suomentanut Riina Vuokko äänikirjan lukija Anna Paavilainen kesto 9 t 40 min Jo Ann Beard määrittelee itsensä ennen kaikkea esseistiksi ja määrittelee Juhlapäivien  alkusanoissa esseiden olevan novelleja ja novellien esseitä. Kustantajan mukaan Juhlapäiviä  on novellikokoelma, mutta kirjailijan mukaan teoksen tekstit voisivat siis olla myös esseitä. Ajatuksessa on jotain hämmentävää, ja Risto Niemi-Pynttäri pohtiikin asiaa Maailmankirjoissa . Vaikka kuunteli...

Tiina Raevaara: Tulevaisuuden aaveet (naistenviikko 2024)

Joku huutaa kellonajan ääneen. Hissin pitäisi olla pian perillä, Anahitan Maassa. Järvelle lasti tuotaisiin helikopterilla. Me saisimme nähdä kuinka säiliö aukenisi, Anahita ilmestyisi meille uudessa olomuodossaan, tervehtisi meitä ja Takht-i Suleimanin pintaa, laskeutuisi sen syvyyksiin ja ottaisi sen asumuksekseen. Ja pelastaisi meidät siinä sivussa, karkottaisi kuumuuden ja kuivuuden ja niiden mukana seuranneen tuhon. Tiina Raevaara: Tulevaisuuden aaveet Novelleja Haamu 2024 kansi Karoliina Norontaus 220 sivua En varsinaisesti ole dystopioiden saati kauhun ystävä. Mutta niin vain piti tarttua Tiina Raevaaran novellikokoelmaan Tulevaisuuden aaveet  – ensinnäkin koska pidän Raevaaran kirjallisesta otteesta, johon voi aina luottaa, ja toiseksi koska jokin kauhun ja tieteen yhdistämisessä kiinnostaa. Kokoelmassa on kahdeksan novellia, jotka kaikki esittelevät aivan omanlaisensa maailman. Kokoelman avaavassa Yhteydessä  ollaan hyvin apokalyptisissa tunnelmissa, kun pieni seurue ...

Laura Pollari: Täällä jokainen on tähti

Manhattanilaiskuppilan tahmainen, baaritiskin kupeessa roikkuva ilmoitustaulu ei ollut mieltäylentävää luettavaa. Nyt sen viihdearvo tuplaantui joka viisarin värähdyksellä. Kellon lyötyä kaksi iltapäivällä Kate oli istunut baarin parhaalla paikalla jo vartin, kumonnut espresson ja lisännyt kolme kerrosta persikanmakuista huulirasvaa. Kuppilassa ei näkynyt ristin sielua, jollei siiderihanaa jynssäävää baarimikkoa ja kulmapöydässä itsekseen horisevaa, kaljaa tasaisesti tankkaavaa ukkoa otettu mukaan laskuihin. Naispuolisena asiakkaana katseilta ei silti voinut välttyä. Laura Pollari: Täällä jokainen on tähti SAGA Egmont 2022 äänikirjan lukija Kati Tamminen kesto 5 t 10 min Laura Pollarin esikoisteoksessa Täällä jokainen on tähti  on kymmenen novellia. Jokaisen päähenkilö on nainen, ja jokainen kohtaa jotain käänteentekevää. He ovat kuitenkin eri-ikäisiä ja elävät niin eri ajassa kuin myös eri puolilla maailmaa: kun Alma suhaa 1980-luvulla Los Angelesissa, makaa Sophie sairasvuoteella...

Mikko Granroth: Mustat juuret

Ihan teknisesti päädyttiin sivuntekijöiden kanssa formaatissa siihen, että lisättiin asteriski tekstissä sinne missä tuote mainittiin ja loppuun kursiivilla *saatu . Oli hassua kirjoittaa semmoinen vähän intiimielämäänkin viittaava voisko sanoa maskuliininen sana omalle rivilleen kun välillä haki postista juttuja joista ei yhtään tiennyt mitä ne oli, ja muutenkin vaati harkintaa selittää lapsille että tämä Nordhausin paketti tai mikä lie OOIP:n lahjakortti oli vain ja ainostaan äidin työsuunnitelman tulosta. Mikko Granroth: Mustat juuret Siltala 2022 kansi Veera Kaamos Pitkänen 211 sivua Mikko Granrothin esikoisteos  Mustat juuret  on novellikokoelma, joka vie erilaisiin paikkoihin ja ennen kaikkea erilaisiin mielenmaisemiin. Teoksessa esiintyy niin erakkomaiselta vaikuttava valokuvaaja kuin korvakin, joka haluaa tuoda aatoksensa kuuluville. Novelleissa ollaan niin maan päällä kuin maan sisässä, kotona ja työpaikkahaastattelussa. Kokonaisuutta voisi luonnehtia adjektiivil...

Amanda Palo: Outoja kaloja

Kun en vastannut hymyyn, hän vakavoitui. Hän kertoi kuinka hänen maailmansa olikin yhtäkkiä alkanut niellä itseään. Se, mikä oli aiemmin ollut ensirakkauksia ja nousuhumalaa, olikin yhtäkkiä näkymättömyyttä. Häntä ei oikeastaan haitannut se, kuinka hän oli kadonnut vanhetessaan. Se, mikä häntä suretti, oli se, ettei hän tiennyt miten olla sellainen aikuinen kuin muut olivat. Hän oli loukussa omassa nuoressa ja juopuneessa päässään muttei sopinut enää kuvaan. Amanda Palo: Outoja kaloja Kosmos 2021 kansi Viivi Prokofjev 96 sivua Amanda Palon Outoja kaloja  on niitä kirjoja, joihin en olisi tullut tarttuneeksi ilman kirjasomeyhteisöä. Se on myös niitä kirjoja, joiden äärellä olen kiitollinen sosiaalisesta mediasta, joka avaa silmiäni kirjoille, joita en olisi muuten tullut noteeranneeksi. Näyttelijän, teatterintekijän ja feministin novellikokoelma on nimittäin kirja, joka kannatti lukea. Tarkkanäköinen, viiltäväkin esikoisteos hämmentää pistävän realistisella otteellaan, jossa on kuit...

Marko Järvikallas: Sano jotakin kaunista

Naukkailimme ouzoa ja kuuntelimme Nirvanaa. He olivat viikko sitten palanneet Kreikan-matkalta. Naapurin mies asetti käden vaimonsa hartioille. Ele oli yksinkertainen ja luonnollinen. Lämmin käsi tuntui varmasti ihanalta paljaalla iholla. Siihen aikaan en olisi voinut kuvitella mieheni tekevän noin muiden läsnä ollessa. Marko Järvikallas: Sano jotakin kaunista Siltala 2021 278 sivua äänikirjan lukija Krista Kosonen kesto 10 h 9 min Marko Järvikallaksen novellit ovat kiinnostaneet minua jo jonkin aikaa, mutta niin vain esikoisnovellikokoelma Mihin täällä voi mennä  (2020) on jäänyt lukematta. Nyt tartuin kirjailijan uutukaiseen, ja kyllä kannatti. Sano jotakin kaunista  on kiehtova, mukaansa tempaava ja ajatuksia herättävä novellikokoelma. Teoksessa on kymmenen novellia. Yhteistä niille on henkilöhahmojen jonkinlainen sivullisuus. Jokainen heistä kohtaa jotain kummallista ja päätyy johonkin erikoiseen tilanteeseen, jonkinlaiseen vinksahtaneeseen kuplaan, josta ei tunnu olevan i...

Elizabeth Strout: Kaikki on mahdollista

Hän ajatteli näyttämöllä viettämiään vuosia, joina hän oli hakenut voimaa kuvittelemalla kävelevänsä käsikkäin isänsä kanssa pitkin hiekkatietä keskellä hankien peittämiä, lumisten metsien reunustamia peltoja, ja miten ilo oli pursunnut hänestä – kuinka hän oli käyttänyt tuota mielikuvaa saadakseen kyyneleet kihoamaan silmiinsä, niin ihana se oli ja niin menetetty. Ja nyt hän mietti oliko sitä koskaan tapahtunutkaan, oliko tie ikinä ollut kapea ja pölyinen, oliko isä ikinä pitänyt häntä kädestä ja sanonut, että perhe oli hänelle tärkeintä maailmassa. Elizabeth Strout: Kaikki on mahdollista Tammi 2019 Alkuteos  Anything is Possible  2017 Suomentanut Kristiina Rikman 261 sivua Elizabeth Stroutin novellikokoelma Kaikki on mahdollista  avaa ikkunoita amerikkalaiseen Amgashin pikkukaupunkiin linkittyvien ihmisten elämäntarinoihin. Amgash on fiktiivinen paikkakunta Illinoisissa, ja sen asukkaille köyhyys ja kurjuus on tavanomaisempaa kuin rikkaus ja hyväosaisuu...

Lucia Berlin: Siivoojan käsikirja ja muita kertomuksia

"Enempää en kerro. Hävettää. Mutta sanoillani oli juuri sellainen vaikutus kuin olin tarkoittanutkin. Melina istui siinä, tuijotti kauniita käsiään ja kuiskasi: 'Sinä olet noita. Olet taikuri.'" Lucia Berlin: Siivoojan käsikirja ja muita kertomuksia (Aula & Co 2017) Alkuteos A Manual for Cleaning Women: Selected Stories by Lucia Berlin Suomentanut Kristiina Drews 293 sivua Äänikirjan lukija Krista Putkonen-Örn, kesto 9 t 13 min. Kiinnitin huomioni Lucia Berlinin novellikokoelmaan Siivoojan käsikirja ja muita kertomuksia  vasta siinä vaiheessa, kun kirjabloggaajat äänestivät sen kakkossijalle vuoden 2018 Blogistanian Globalia -äänestyksessä (lisätietoa täällä ). Ylistävät kommentit houkuttivat, ja kun kokoelma vielä löytyi äänikirjana Storytelin valikoimista, oli valinta helppo tehdä. Olen iloinen siitä, että päädyin Siivoojan käsikirjan pariin. Kokoelma on huikea katsaus tavallisten ihmisten sattumuksista, jotka ajoittain ovat traagisia, joskus k...

Toinen tuntematon

"Mikäpä tässä väsyttäisi. Paitsi talvisota, evakkoonlähtö, toisten nurkissa eläminen, kotiinpaluu, kivijalkaan palaneen talon löytäminen, uuden rakentaminen, talon työt, lasten kaitsimiset, kahden synnyttäminen, uusi lähtö, uuden paikan paska akka ja ymmärrys siitä, että turhaa oli kaikki." Antti Heikkinen: Jauhot Johanna Catani ja Lari Mäkelä (toim.): Toinen tuntematon (WSOY 2017) 376 sivua Kyllä täytyy heti alkuun todeta, että ilolla tervehdin ideaa, jonka Toinen tuntematon  toteuttaa: Väinö Linnan Tuntemattomaan sotilaaseen  kätkeytyvät naishahmot pääsevät nykykirjailijoiden kautta esille kokoelmassa, joka sisältää 2 2 novellia. Kokoelmassa ovat mukana seuraavat kirjailijat:  Laura Gustafsson,  Joel Haahtela,  Antti Heikkinen,  Venla Hiidensalo,  Mikko Kalajoki,  Katja Kettu Tommi Kinnunen,  Tapio Koivukari,  Juha-Pekka Koskinen,  Tuomas Kyrö,  Sirpa Kähkönen, Taina Latvala, Jenni Linturi,  Laura Lähteenmä...

Maria Peura: Tunkeilijat

"Mitähän niin kauheaa olen sinulle tehnyt, että olet oirekavalkadia kootessasi kajonnut oman äitisi pyhimpään. Ehkä olen rakastanut sinua liikaa. Niin sen täytyy olla." Maria Peura: Tunkeilijat (Teos 2017) 222 sivua Maria Peuran novellikokoelmaa Tunkeilijat *  tuli luettua pitkään ja hartaasti. Kevyestä teoksesta ei tässä kohtaa voi puhua, vaan novellit vaativat ympärilleen tilaa ja aikaa. Välillä kokoelma jäi sivuun odottamaan, että pystyin taas keskittymään lukemiseen kunnolla. Keskittymistä tekstit mielestäni tarvitsivat. Kokoelman nimi Tunkeilijat  on onnistunut ja kuvaava. Erilaisista tunkeutumisista nimenomaan on kysymys: välillä tunkeutuminen on fyysistä, usein henkistä - ja ehkä sellaisena vielä ahdistavampaa. Novelli Kirje tyttärelle  on hyvä esimerkki siitä, miten äiti suhteessaan tyttäreensä ylittää sovinnaiset rajat ja tunkeutuu niiden ylitse ja lävitse. Ihailen sitä, miten vaivatta Peura onnistuu kertojansa erilaisiin rooleihin sovittamaan. Näkö...

Maritta Lintunen: Takapiru. Novelleja

"Puistatus vilistää selkääni pitkin. En halua muistaa isän sanomisia. Isä on Jaska Myyrysen ystävä ja minä häpeän sitä. Eikä opettaja ole paha eikä juoruilija. Opettaja osaa yhdellä viivanvedolla erottaa oikean ja väärän. Paratiisin ja helvetin."  (Novellista Sielunpesä ) Maritta Lintunen: Takapiru. Novelleja (WSOY 2016) 107 sivua (e-kirja) Takapiru on kymmenen novellin kokoelma, joka kuvaa ihmisiä rosoineen kaikkineen. Kokoelma marssittaa lukijan eteen ihmisiä, jotka eivät aina ole erityisen miellyttäviä - malliesimerkki moisesta on avausnovelli Kylkiäisen minäkertoja, joka päätyy toimimaan tavalla, jota on vaikea puolustella. Toki kertoja itse yrittää toimiaan perustella, itselleenkin, mutta onko asioita, joita ei voi perustella? Epämiellyttävä mutta myös kiinnostava on Hymypatsaan  päähenkilö, joka toimii useaan kertaan vastoin ihanteitaan. On mukana myös henkilöitä, joiden puolelle voi asettua. Niin kuin vaikkapa Veriveljien  isoisä, joka palaa kipeisiin men...

Tuuve Aro: Lihanleikkaaja

"Hän kosketti nenäänsä ja ajatteli että se oli hänet pettänyt. Hän kumartui ja asetti päänsä pölkylle. Kirvestä oli hankala pidellä mutta se osui kohteeseen nirhaisten nenänpäästä palan joka jäi ihosta roikkumaan." (Novellista Haju ) Tuuve Aro: Lihanleikkaaja (WSOY 2017) 153 sivua Tuuve Aron novellikokoelma Lihanleikkaaja  on tuttua Aroa: Vinksahtaneisuutta ja absurdiutta tarjoillaan lukijalle tiiviissä paketeissa. Arkisiin tilanteisiin sekoittuu mystisyyttä, joka jää paikoin mietityttämään pitkäksi aikaa. Kahdentoista novellin joukosta löytyy monenlaisia lukukokemuksia. Aloitusnovelli Suojatie  etenee varsin ennalta arvattavasti mutta päättyy kauniisti: Hetken verran kurjet pysyivät tiukasti muodossaan kuin yhteisen mielen liikuttamana, sitten aura jo hajosi ja muutti suuntaa. Kokoelman päättävä Kahdet kasvot  puolestaan on ilahduttava tarina Tomista, jonka elämän lähtökohdat eivät ole loistokkaat ja jolle arkea ovat asiat, joista nykytodellisuudessa nostetta...

Erkka Mykkänen: Kolme maailmanloppua

"Voimia naisella ei enää ollut. Hän kääntyi. Punaista kotitaloa ei näkynyt, ei edes ikkunoiden valopilkkuja. Ympärillä vain pimeys ja alla jää, jonka alla kai kalat. Nainen kävi makuulle veneeseen." Novellista Sauna Erkka Mykkänen: Kolme maailmanloppua (WSOY 2015) 86 sivua Erkka Mykkäsen Kolme maailmanloppua  on kiehtova novellikokoelma täynnä tavallisia ihmisiä ja kummallisia kohtaloita. Usein tavalliseen arkeen sekoittuu jotain absurdia tai mystistä, ja novellit jättävät monesti jälkeensä hämmentyneen ilahtuneen olon. Kolme maailmanloppua  on kiinni ajassa. Novelleissa on henkilöitä, jotka voisivat elää tätä päivää, jos toki ajattomampaakin ainesta löytyy. Aiheista ja tematiikasta löytyy asioita, jotka ovat nekin tätä päivää: esimerkiksi novellissa Tirehtööri  kerrotaan sirkuksesta, joka hankkiutuu konkurssiin ja alkaa irtisanomaan työntekijöitään. Näinä YT-uutisten aikoina novelli tarkastelee hieman vinosti mutta samalla kovin tarkkanäköisesti sitä, mitä ta...

Sari Peltoniemi: Miehestä syntynyt ja muita satuja aikuisille

"Mies teki niin kuin neuvottiin. Kun valevaimo tuli kävelyltä, oli sauna jo lämpimänä. Ja kun hän kuumissaan hyppäsi lauteilta, odotti alhaalla kiehuva tervatynnyri. Niin paloi se tyttö, jolla oli vain muoviset rinnat, vaalea peruukki ja huono laskupää." Sari Peltoniemi: Miehestä syntynyt ja muita satuja aikuisille (Atena 2014) 86 sivua (e-kirja) Sari Peltoniemen teos Miehestä syntynyt ja muita satuja aikuisille alkoi kiinnostaa, kun eräässä tilaisuudessa pääsin kuuntelemaan kirjailijan kertomaa teoksesta ja sen synnystä. Sitä myöten käsiini sattuikin vallan mainio ja hykerryttävä aikuisten satukirja. Peltoniemi yhdistää teoksessaan hykerryttävästi ja taitavasti perinteistä satua ja modernia ilmettä. Kerronnassa on vanhoista saduista tuttua viehkoa tyyliä ja sisällössä hauskoja viittauksia nykyajan asioihin ja ilmiöihin. Hän ei vain sattunut olemaan kovin moderni prinsessa. Ulkomailta, esimerkiksi Monacosta ja Ruotsista, oli kantautunut paljon ikäviä uutisia huiken...

Marko Hautala (toim.): Valkoiset varpaat - kauhutarinoita

"Nao ei ole kehdossa yksin. Joku hengittää sen sisällä, aivan hänen lähellään ja samassa rytmissä hänen kanssaan. Sellaisen ei pitäisi olla mahdollista. Kehdot ovat henkilökohtaisia ja tarkkaan vain yhdelle mitoitettuja leposijoja, joihin asettaudutaan pimeyden ajaksi. Obaa on sanonut, että painajaisissa  kaikki on mahdollista. Nao ei tiedä, mitä sana painajainen  tarkoittaa, mutta tapa, jolla Obaa sen sanoo, saa Naon ihon pienille paukamille." Sami Hilvon novellista Kehdosta hautaan Valkoiset varpaat -kauhutarinakokoelman avaa järisyttävästi Virpi Hämeen-Anttilan novelli Suljettu osasto , joka sijoittuu tavalliseen kirjastoon. Tai ainakin kirjasto vaikuttaa hyvin tavalliselta: muuttotappioisessa kunnassa kirjasto huolehtii tärkeästä kulttuuritehtävästä. Uusi johtaja aiheuttaa jännitteitä syystä, joka selviää myöhemmin - ja silloin astuu kauhun elementti mukaan kuvaan. Kirjastoon on piilotettu osasto, jonka sulkemiselle on syynsä, mutta uusi johtaja haluaa osaston esiin...

Tove Jansson: Näkymätön lapsi ja muita kertomuksia

"Olipa kerran Hemuli , joka oli töissä huvipuistossa, mutta sehän ei aina merkitse, että elämä olisi hirveän hauskaa. Hän nipsasi reikiä pääsylippuihin, ettei kukaan saisi pitää hauskaa enemmän kuin kerran, ja tuollainen puuha saattaa tehdä mielen alakuloiseksi, jos sitä joutuu tekemään koko elämänsä ajan." Kertomuksesta Hemuli joka rakasti hiljaisuutta. Tove Jansson: Näkymätön lapsi ja muita kertomuksia (WSOY 2010) Alkuteos Det osyndliga barnet och andra berättelser 1962 Ensimmäinen suomenkielinen painos 1962. Suomentanut Laila Järvinen, suomennoksen tarkistanut Päivi Kivelä 2010. 145 sivua Tove Janssonin Näkymätön lapsi ja muita kertomuksia  tarttui mukaani kirjakaupan tarjouksesta. Hyllyssä se on lukemistaan odotellut, mutta nyt tuli kirja viimein avattua, kun huomasin saavani teoksesta vihreän raidan Ompun Reading the Rainbow -haasteeseen. Näkymätön lapsi  sisältää ihastuttavia tarinoita Muumilaaksosta. Kertomuksia on kaikkiaan yhdeksän, ja heti ensi...

Hassan Blasim: Irakin Purkkajeesus

"Minä olen ehkä maailman nuorin murhaaja. Murhaaja joka ei muista rikoksestaan mitään - tai ainakin minulle se on pelkkää satua." (Novellista Pukinlaulu ) Hassan Blasim: Irakin Purkkajeesus (WSOY 2013) Arabiankielinen alkuteos Al Masih al-iraqi Suomentanut Sampsa Peltonen 192 sivua (kansikuva kustantajalta) Tampereella asuvan Hassan Blasimin toinen novellikokoelma Irakin Purkkajeesus kiinnittää huomiota jo nimellään. Ja huomiota teos toki ansaitsee muutenkin, niin kiinnostavasta ja erikoisesta kokoelmasta on kysymys. Vastaan tulee erikoisia ihmisiä ja erikoisia ihmiskohtaloita. Vaikka ihmisille tapahtuu kauheita, absurdi ja hämmentävä huumori etäännyttää hyvällä tavalla ja niin, että tarinat eivät jää liikaa ahdistamaan. Mielenkiinto novellikokoelmaa kohtaan herää vahvasti jo ensimmäisen tarinan myötä. Novellissa Pukinlaulu  ihmiset jonottavat päästäkseen kertomaan tarinoitaan "Muistiradiolle", joka kerää ihmisten kertomuksia ohjelmaansa. Novellin sisä...

Gabriel García Márquez: Mamá Granden hautajaiset

"Lintuhäkki tuli valmiiksi. Tottumuksen voimasta Baltazar ripusti sen verannan räystääseen, ja siinä vaiheessa kun hän lopetteli lounastaan puhuttiin jo kaikkialla että se on maailman kaunein häkki. Sitä vaelsi katsomaan sellainen määrä ihmisiä, että talon edustalle muodostui väkijoukko, ja Baltazarin täytyi ottaa häkki alas ja sulkea verstas." (Novellista Baltazarin merkillinen iltapäivä ) Gabriel García Márquez: Mamá Granden hautajaiset (WSOY 1981) Espanjankielinen alkuteos Los Funerales de la Mamá Grande 1962 Suomentanut Matti Brotherus 152 sivua Nobel-palkittu kolumbialaiskirjailija Gabriel García Márquez menehtyi kiirastorstaina. Hänen muistonsa kunnioittamiseksi Kirjoja ja Kakkuja -blogin Johanna julisti GGM-lukuhaasteen , jossa on jaettu kirjailijan tuotantoa bloggareiden kesken niin, että eri blogeissa luetaan eri teoksia. Minä päätin tarttua García Márquezin ensimmäiseen novellikokoelmaan, joka on vuonna 1962 julkaistu Mamá Granden hautajaiset . Kokoelmass...