Kirjakaapin kummitus

Samalla tavalla minä voin ottaa materiaalia menneestä, yhdistää ne uudeksi, valehdella, taivuttaa aikaa. Minä voin ja minun täytyy tehdä, mitä tarina vaatii. Kirjan sivuille minä voin rakentaa ystävän, jolla on norsun kokoinen, kasvohierontalaitteen syönyt koira. Ystävän, joka aloitti taas laihdutuskuurin ja kertoi minulle siitä niin kuin hän aina kertoo: "Et arvaa, mutta mähän aloitin taas laihdutuskuurin." Voin rakentaa ystävän, joka uskoo Jumalaan niin paljon, että uskaltaa polttaa säännöllisesti tupakkaa ja jonka äidin muistisairautta ei ole voitu diagnosoida, koska hänen äitinsä ei muista mennä muistitestiin, mikä on traagista ja hauskaa. Soili Pohjalainen: Perätilassa Atena 2025 kansi Elina Warsta 206 sivua On tytär, joka saa syntyessään kuusi pistettä ja jonka isä säikähtää vastasyntyneen pään muotoa. On kuuma kesä kaalisopanhajuisessa kaupungissa  ja pian syntyvä pikkuveli, joka ehkä otettiin pöydän alta. On tyttärellä tytär, joka ojentaa äidilleen kuoressa ultraäänik...

Se on viillellyt taas. Jatkan tavaroiden nostamista ostoskärryistä Keravan Citymarketin kassahihnalle. Vastaan Ainolle ensin, ettei tarvitse pyytää anteeksi. Sitten sanon jotain, mitä en jälkeenpäin enää muista ja nyökkään samalla ystävällisen hymyn kassatytölle. Pelkään, että perässäni jonottava kuulee, mitä Aino sanoo puhelimen toisessa päässä. Jos se kuulee, se pitää minua hulluna, kun jään tähän enkä ryntää heti parkkihalliin ja auton rattiin ja lapseni luo. Soili Pohjalainen: Ihon alla Atena 2022 298 sivua Soili Pohjalaisesta on tullut Käyttövehkeiden  ja Valuvian  myötä kirjailija, jonka teoksen ilmestyminen uutuuskatalogiin on ilonaihe. Ilahduin siis suuresti, kun kuulin kirjailijan kolmannen romaanin olevan tulossa. Toisaalta minua myös hieman mietitytti: Ihon alla  käsittelee raskasta aihetta, lapsen vaikeuksia, ja perustuu kirjailijan omiin kokemuksiin. Humoristiseen otteeseen mieltyneenä mietin, mitä mahtaa ulkoasultaan tummasävyinen teos pitää sisällään. Kerto...

"– Päivää tupaan, sanon reippaalla ja kuuluvalla äänellä, ja koputan saman tien uuden sarjan. Menen heti tähän asentoon, missä ei puhuta suomea vaan Arttua. Avaan oven ja toivon, ettei Arttu odota minua sen takana haulikon tai hirvikiväärin tai leipäveitsen kanssa. Mitä jos sillä onkin Alzheimer eikä se tunnista minua?" Soili Pohjalainen: Valuvika Atena 2019 176 sivua Äänikirjan lukija Ella Pyhältö Kesto 4 t 23 min. Sivusilmällä kiinnitin huomiota siihen, että Soili Pohjalaisen Valuvika  keräsi kiitosta. Sivusilmällä huomasin, että kirja löytyi Storytelin äänikirjavalikoimasta, ja merkitsin sen omaan hyllyyni kuuntelemista odottamaan. Puolihuolimattomasta kirjavalinnasta seurasi vallan mainio kirjaelämys! Valuvian  huumori vetoaa ja 1970-luvulta kantautuva nostalgia tehoaa. Kirjan ainoa huono puoli on se, että se loppuu liian nopeasti. Tarinan parissa olisi viihtynyt hyvinkin toisenkin rupeaman verran. Tarinan lähtöasetelma on se, että Maria saa kuulla, että Pohjo...

"Autohallissa tuoksuu uusilta autoilta. Loppuelämäni minä rakastan kaikkein eniten uuden auton tuoksua ja kitalaessa maistuvaa bansan hajua. Isä heittää takin päälleen ja kilisyttää avaimet taskuun. Jos isä lähtee töistä tavallista aikaisemmin, se tarkoittaa että tapahtuu jotain. - Nyt mennään hakemaan sulle Vermosta pianorahat, isä sanoo. Soili Pohjalainen: Käyttövehkeitä (Atena 2016) 156 sivua (e-kirja) Käyttövehkeitä  kuljettaa lukijaansa autolla nykyajasta 1980-luvulle ja takaisin. Vanha Volvo vie muistoihin ja maantielle. Näkökulma on Saanan, joka on kasvanut autokaupan takahuoneessa, menettänyt hetki sitten isänsä ja kadottanut vuosia aiemmin veljensä. Isän kuolema käynnistää prosessin; on jonkinlainen pysähtymisen ja tilinteon aika. Saana on selkeästi isän tyttö. Äiti on jäänyt etäisemmäksi, mutta hänen lähellään puolestaan on Veli, josta ei ole autokaupan jatkajaksi ja jonka pitäisi reipastua. Veli on nykyisin usein äidin lähellä. Se pitää huomaamatta äidin ol...