Meri kohtaa niityn pikkuruisessa lahdenpoukamassa, joka on lähinnä mutka ruohomatossa ja johon mahtuu vetämään maihin jollan, se on saaren turvallisin paikka. Pohja on kivinen. Mutta me huomasimme että pohjimmaisena oli aivan sileä kallio ja yritimme raivata sen vapaaksi. Heittelimme ja nostelimme ja kieritimme kiviä lännen puolelle ja pääsimme yhä lähemmäs upeaa kalliota. Mutta seuraavana keväänä oli meri tuonut kaiken takaisin entisille paikoilleen, jolloin teimme kaiken uudestaan toiseen suuntaan, ja tällä kertaa talvimyrskyt tulivat idästä ja kaikki oli taas ennallaan. Tove Jansson & Tuulikki Pietilä: Haru, eräs saari WSOY 1996 alkuteos Anteckningar från en ö suomentanut Liisa Ryömä 103 sivua Kesäajan ihastuttavaa lukemista oli Tove Janssonin ja Tuulikki Pietilän teos Haru, eräs saari . Pitkään olen kirjaa käsiini havitellut, mutta lähikirjastossa sitä ei ole ollut saatavilla. Kun somesta huomasin parin tuttavan päässeen tänä kesänä vierailemaan saarella, tein viimein seutuvara...