Kirjakaapin kummitus

Että näkisin yhdellä / katseella kaiken tämän: / miten asettuvat vedet ja tunturit eri valoihin, / pojan kasvaessa, tunturioksien haaroessa / moneen suuntaan, – – Tomi Kontio: Tunturin luokse, rakkaan Teos 2023 kansi Jenni Saari / Sory Jenny Visuals 94 sivua Harvakseltaan – liian harvoin – tulee tartuttua runoihin. Nyt kirjastosta käsiini löytyi Tomi Kontion runokokoelma Tunturin luokse, rakkaan , ja löytö teki minut päivien ajan tyytyväiseksi. Kokoelma muistutti siitä, miksi runoja olisi hyvä aika ajoin lukea: ne voivat pieninäkin annoksina elähdyttää, herättää tunteita ja saada irtautumaan hetkeksi arjen keskeltä. Kaikkea edellä mainittua Tunturin luokse, rakkaan  nimittäin teki. Runoihin uppoutuminen sai minut virkistymään ja muistamaan, miten kaunis voi maailma olla ja miten kauniisti ympärillä olevaa voi sanoin kuvata. Monessa kohtaa huomasin liikuttuvani samalla, kun tuntui kuin olisinkin ollut keskellä tunturimaisemaa arkisen sohvannurkan sijaan. Tunturissa kurjenkanervat / ...

Käyn istumaan pojan kanssa rinkkojemme päälle. Taustalla siintää Čuomasvárri. Riekko ilmestyy jostain kumpareen takaa eteemme. Se on aivan hiljaa. Nostaa hieman kaulaansa. Se tietää, että me emme ole sille kuolemaksi. Me emme tahdo pahaa. Riekko on. Me olemme. Samaa perhettä. On hetkiä, jolloin tuntuu kuin olisi kotona, kuin kaikki elävä ja eloton olisi tuttua, jotain johon ei ole omistussuhdetta vaan osallistumissuhde, kuin olisi pala maailmaa, hippunen universumia. Tomi Kontio: Erämailla – Tarinoita ja tunnelmia pohjoisen Lapin kiveliöiltä Avain 2023 kansi Timo Numminen  kuvat Tomi Kontio ja Aamos Kontio 336 sivua Kuuntelin keväällä Tomi Kontion Kansallispuistojen kutsun , ja ihastuin teokseen niin, että hankin sen omaksi painettuna kirjana. Oli itsestään selvää, että hankin luettavaksi myös kirjailijan samalla linjalla jatkavan teoksen Erämailla – Tarinoita ja tunnelmia pohjoisen Lapin kiveliöiltä.   Samalla linjalla tässä tosiaan jatketaan, mutta uusin ajatuksin. Tällä ker...

Kevään korvalla (ja toistuvien takatalvien keskellä) huomasin, että ajatus hitaasti liikkumisesta alkoi kiehtoa. Kun maa alkoi vähitellen paljastua, kävelin paljon ensin teillä ja viimein myös metsäpoluilla, kun niille pääsi pitkän talven jälkeen. Haaveilin vaellusreissuista ja näin silmissäni tunturimaisemat. Niinpä oli hyvä keskittyä kuuntelemaan kirjoja, joissa ollaan pyörämatkalla Etelä-Amerikassa, kävellään siellä täällä, samoillaan kansallispuistoissa ja marjastetaan hillasuolla. ********** Kaikkia pyörämatkojamme yhdistää yksi asia: vapaus. Suurin vapauden tunne syntyy siitä, että kaikki, mitä päivittäisessä elämässä tarvitsemme, mahtuu pyörän etu- ja takatarakkaan kiinnitettyihin pyörälaukkuihin. Vaatteet, hygieniatarvikkeet, ruoka ja juoma, ruuanvalmistusvälineet, jumppakuminauha, pieni määrä välttämättömimpiä pyöränkorjaus- ja huoltotarvikkeita sekä makuupussi, makuualusta ja teltta majoittumista varten. Kolmeen laukkuun mahtuu itse asiassa varsin paljon tavaraa. Mutta jos ta...