Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään tunnisteella Helmet 2016 merkityt tekstit.

JP Koskinen: Luciferin oppipojat

"Toivon myös, ettei teille kenellekään ole jäänyt epäselväksi tämän matkan tarkoitus. Meidän on tarkoitus lopettaa Olympoksella riehuva sota." JP Koskinen: Luciferin oppipojat (WSOY 2016) 293 sivua Kun JP Koskisen luoman avaruusaluksen kyytiin hyppää, on luvassa seikkailu. Seikkailu on nimeltään Luciferin oppipojat ja pääpiru on Gabriel Bonhomme XIV. "Kyborpologi, kyborgiteknologian professori, arkeologi, rajavyöhykkeen pioneeri ynnä muuta ynnä muuta. Luettelon perusteella kyseessä oli yli-ihminen, todennäköisesti joku turhantärkeä paska." Mies, joka tunnetaan maan päällä Jumalan tappajana, on kiertänyt avaruudessa lähes koko ikänsä ja pyhittänyt kuta kuinkin kaiken elämästään Maan ilmakehän ulkopuolelle. Bonhomme saa joukkioineen tehtäväkseen matkata Olympos-planeetalle, missä riehuu sota. Avaruusaluksen kuusihenkisen miehistön tukena on joukko kyborgeja, ja tarkoitus on, että retkikunta  lopettaa sodan. Aivan ongelmitta projekti ei pääse alkua pidemmälle, j...

Heli Laaksonen: Sylvia, Tuija ja laulava patja

"Sylvia, hurmaava, huikea, hujoppi Sylvia. -- Tuija, ihana, matala, pörheä Tuija." Heli Laaksonen: Sylvia, Tuija ja laulava patja (Kynälä 2016) 95 sivua Runoilija Heli Laaksosen uusi aluevaltaus on näytelmäkirjallisuus - ja kelpo aluevaltaus onkin. Sylvia, Tuija ja laulava patja  tutustuttaa nimensä mukaisesti Sylviaan ja Tuijaan, seniorikansalaisiin, seitsemänkymppisiin ikäihmisiin, jotka piilottelevat välttyäkseen perhejuhlalta, muistavat mennyttä ja katsovat tulevaan. Tähän syrämenkuva. Laaksoselle tuttuun tapaan teos on murteen juhlaa. Toki lounaissuomalaisen kielen lukeminen on välillä kankeaa, kun tämä lukija on enemmän savonkieliseen ilmaisuun kallellaan, mutta kyllä murre tuo tekstiin aivan oman säväyksensä ja luo näytelmän henkilöistä omanlaisiaan. Ja hupia, sitä kahden naisihmisen dialogi tarjoaa. SYLVIA Pitipiti meijä elämänmuutos tehrä, mut mää olin ajatellu jotta sivistyneemppä. TUIJA Juur ja juur kerkke alkoholisoituma, ko äkki alotta. SYLVIA ...

Virve Sammalkorpi: Paflagonian perilliset - Iax Agolaskyn päiväkirjan säästyneet sivut

"Syyskuun 13. vuonna 1820 - - Miksen voisi kiinnostua kiihkeästi tutkimuskohteestamme, vaikka he (ne?) olisivatkin eläimiä? Pidänhän Noiristakin ja kaipaan sitä. Ei, syy on siinä, että olen liian monta kertaa erehtynyt pitämään luolan asukkeja ihmisinä. Jotkut seikat, tekemäni huomiot, jokin minussa tuntuu väittävän, vastoin todennäköisyyttä, että olen ollut tekemisissä ihmisten kanssa." Virve Sammalkorpi: Paflagonian perilliset - Iax Agolaskyn päiväkirjan säästyneet sivut (Karisto 2016) 137 sivua Olipa ilahduttavaa huomata, että Virve Sammalkorvelta on ilmestynyt uutta tuotantoa. Esikoisteos Sinkkuleikki  (1999) oli Helsingin Sanomien palkintoehdokkaana ja osoitti, että kirjailija kykenee hallittuun ja sujuvaan ilmaisuun. 2000-luvun alkupuolella ilmestyi useita romaaneita;  Kahvila Dominokujalla  oli esikoista tummasävyisempi ja ilmestyi 2006 - kymmenen vuotta saatiinkin sitten odotella seuraavaa eli tätä nyt käsillä olevaa. Paflagonian perilliset vie 1820-...

Leena Parkkinen: Säädyllinen ainesosa

"Kerron sinulle kaiken", oli Elisabeth sanonut heidän erotessaan. Ajatus sai Saaran hengityksen tiivistymään. Tällaisia asioita tapahtui hänelle, Saaralle. Miehiä, jotka seurasivat Elisabethia keskellä päivää. Ajatus sekä innosti häntä että sai poltteen leviämään vatsasta ylöspäin." Leena Parkkinen: Säädyllinen ainesosa (Teos 2016) 335 sivua Olen säästellyt kirjoitustani Leena Parkkisen romaanista Säädyllinen ainesosa , sillä kirja sopii mielestäni erinomaisesti meneillään olevaan naistenviikkoon sekä Leenan nimipäivään. Tarinan valokeilaan asettuvat naiset, ja miehet asettuvat valoisan alueen reunoille tai varjoon. Ja millaiset naiset valokeilassa ovatkaan! Kirjablogien naistenviikkoa emännöi Tuija . Saara on ehkä päällepäin tavallinen kauppalan tyttö mutta sitkeä ja rohkea. Rakasta, kärsi ja unhoita sopisi Saaran motoksi, ja niin hän kai yrittääkin toimia. Hän yrittää olla muiden toiveiden kaltainen ja unohtaa omat halunsa, tyytyä siihen, mitä on. Olla...

Chester Brown: En koskaan pitänyt sinusta

"Chester kiltti... Sano että rakastat minua." Chester Brown: En koskaan pitänyt sinusta (Huuda Huuda 2012) Alkuteos I never liked you  1994 Suomentanut ja tekstannut Hans Nissen 194 sivua Pitkästä aikaa tuli luettua sarjakuvaa, kun tartuin Elinan innoittamana Chester Brownin omaelämäkerralliseen teokseen En koskaan pitänyt sinusta . Tarinan päähenkilö on teini-ikäinen Chester, joka kasvaa kohti aikuisuutta ikävaiheeseen kuuluvien myllerrysten keskellä. Chester vaikuttaa myllerrysten keskellä varsin välinpitämättömältä. Hän on se kummajainen, joka ei koskaan kiroile, vaikka kuinka käsketään, ja tyynesti hän suhtautuu myös rakkaudentunnustuksiin, joita tyttöjen suunnalta tulee. Ystävyys omanikäisten kanssa on melko luontevaa, kunnes tunteet astuvat peliin. Rakkaus ei tietenkään toimi ennakko-oletusten mukaisesti, joten jännitteitä on tiedossa. Kuinka vaikeaa on rakkaus tunnustaa? Sanojen vaikeuteen Chester törmää useammin kuin kerran, ja viilipyttypintaan tulee sis...

Laura Lähteenmäki: Korkea aika

"Hän uskoi, että jos hän ymmärtäisi tätinsä tarinan ja sen miksi hänen oli pakko maalata tätä työtä, pientä tyttöä, hän ymmärtäisi jotakin muutakin. Ehkä myös sen miksi oli itse sellainen kuin oli." Laura Lähteenmäki: Korkea aika (WSOY 2016) 280 sivua Anna ja Olavi ovat Korkean ajan  alkupiste, heistä kaikki lähtee liikkeelle. Evakkona saapuneista toinen arvostaa onneaan ja haluaa jakaa sitä muillekin, toinen tavoittelee kauneutta. Molemmat kaipaavat kotiseutua mutta sopivat, etteivät haikaile. Rakentavat elämää ja kotia uuteen maisemaan, naapurinaan Heljä, jonka suruna on tyhjä syli ja kamarissa makaava raajarikko mies. 1940-luvulta lähtien piirretään kuvaa muuttuvista ajoista ja ihmisistä. Keskeisiä ovat Anna ja Olavi, ja heidän jälkeensä tulevat kuljettavat mukanaan osia pariskunnasta ja heidän taipaleestaan. Elämä ei aina ehkä sujukaan kuten on kuviteltu, päiviin mahtuu ilon rinnalle surua, kauneuden rinnalle tuskaa. Merkitystä on sillä, mistä tullaan, erityis...

Tiina Raevaara: Korppinaiset

"Naakat olivat vallanneet talon. Niitä pursusi oviaukosta pelkkinä siipinä ja kiiltävinä sulkina. Huusin kauhusta ja nostin kädet kasvojeni eteen. Lintuja vain tuli ja tuli, kun ne lensivät kohti ulkoilmaa. Kuin talo olisi ollut täynnä naakkoja, valtava lintusäiliö, josta niitä nyt purkautui paineella." Tiina Raevaara: Korppinaiset (Like 2016) 281 sivua Tiina Raevaaran Korppinaiset  on jatkoa Yö ei saa tulla -romaanille, jossa tutustuttiin niin Johannekseen kuin hänen rakastettuunsa Aaloon. Kun edellinen romaani kytkeytyi Nukkumatti-tarinaan, on Korppinaisten  innoittajana Edgar Allan Poen runo Korppi . Intertekstuaalisuus toimii hyvin; se antaa lukijalle oivalluksia ja innoittaa. Tarinan minäkertoja on Johannes, joka kaipaa Aaloa, nuoruudenrakastettuaan. Aalon piti olla kuollut, niin Johannekselle uskoteltiin, mutta hän onkin elossa. Nyt Johannes odottaa Aaloa uuteen kotiinsa, isovanhemmiltaan jääneeseen vanhaan taloon. Viimein nainen saapuukin, mutta erilaisena ...

Nele Neuhaus: Lumikin on kuoltava

Oksan hyllyltä -blogissa alkaa tänään dekkariviikko! Oksan hyllyltä -blogin julkistaman dekkariviikon kunniaksi on aika kirjoittaa dekkareista. Minä osallistun viikon viettämiseen ainakin yhden dekkarin verran: nyt on aika puhua Nele Neuhausin kirjasta Lumikin on kuoltava. "Hän keskittyi jälleen edessään olevaan asiakirjaan, silmäili raportin läpi ja kirjoitti ylös pari nimeä. Viimeisin kohtaaminen Tobias Sartoriuksen kanssa oli jättänyt jälkeensä kummallisen tunteen. Mitä, jos mies kaikki nämä vuodet olikin puhunut totta, mitä jos hän todella ei ollutkaan tyttöjen murhaaja? Silloin ensinnäkin oikea murhaaja oli yhä vapaalla jalalla, mutta sen lisäksi väärä tuomio oli sekä vienyt kymmenen vuotta Tobiaksen elämästä että tuhonnut hänen isänsä koko toimeentulon." Nele Neuhaus: Lumikin on kuoltava (WSOY 2016) Alkuteos Schneewittchen muss sterben  2010 Suomentanut Veera Kaski 558 sivua Nele Neuhaus on ollut viime aikoina suomalaismediassakin runsaasti esillä. Naista m...

Tommi Melender: Onnellisuudesta

"Olemme siis viidentoista vuoden kuluttua todennäköisesti kahdeksan kertaa vauraampia kuin ihmiset sata vuotta aikaisemmin. Ei tarvitse olla vihoviimeinen pessimisti aavistellakseen, että emme elä silloinkaan onnen maassa, jossa ihmiset voivat unohtaa työnteon ja omistautua sydäntään lähellä oleville asioille." Tommi Melender: Onnellisuudesta (WSOY 2016) 190 sivua Olla onnellinen - mitä se on? Mistä onnellisuus syntyy? Näitä kysymyksiä ja monia ajankohtaisia ilmiöitä tarkastelee esseekokoelmassaan Onnellisuudesta  Tommi Melender. Avaimia onneen kirjassa ei tarjoilla, mutta monenlaista pohdintaa nykyihmisen olemisesta ja elämisestä on esillä. Melender houkuttaa lukijansa kanssaan dialogiin onnistuneesti: lukiessani kokoelmaa huomaan ajoittain väittäväni mielessäni vastaan, kun taas välillä nyökkäilen samanmielisenä: juuri näin! Onnellisuudesta  on jaettu alkusanojen ja epilogin lisäksi kolmeen pääosaan: onnellisuutta tarkastellaan niin talouden, kulttuurin kuin urhe...

Takashi Hiraide: Kissavieras

"Talvi alkoi. Chibi saapui elämäämme raolleen jätetystä ikkunasta kuin pieni puronen, joka etenee kostuttaen pikku hiljaa kaltevaa pintaa. Kohtaloksi kutsuttu voima kuitenkin lähestyi tuota purosta." Takashi Hiraide: Kissavieras (S & S 2016) Alkuteos  猫の客 [Neko no kyaku] Suomentanut Raisa Porrasmaa 160 sivua Kissavieras  on pieni, sievä kirja. Sen päähahmoksi asettuu pieni, sievä kissa Chibi, joka yllättäen alkaa vierailla tokiolaisen kirjailijapariskunnan luona. Kissan edesottamusten seuraaminen ja vierailujen odottaminen elävöittävät parin rauhallista elämää, ja erilaista ulottuvuutta kissavieraan kohtaamisiin tuo sen ymmärtäminen, että Chibi on vain vierailija, ei oma. Japanilainen romaani on rauhoittavaa ja samalla virkistävää luettavaa. Nykyaikaisen tietotulvan keskellä on kiehtovaa hypätä ajassa taaksepäin hetkeen, jota ei kuormita internet sosiaalisine medioineen. Kirjailijapariskunnalla on aikaa pysähtyä seuraamaan luontokappaleen elämää, ja samalla ...

Laila Hirvisaari: Minä, Katariina ja Me, Keisarinna

"Minua vaivasi kihlaukseni jälkeen arvostelukyvyttömyys. En ajatellut huomispäivää juostessani Moskovassa naamiaisista toisiin, en ajatellut muuta kuin kauneuspilkkua leuassa tai uutta hiusmuotia, uudenlaisia valaanluita joilla sain nostettua rinnat miltei leukaan asti. Minä aloin tuossa vaiheessa ajatella samoin kuin kaikki turmeltuneet hovilaiset. Olin kuitenkin tuleva keisarinna, ja Aleksandra muistutti aina siitä, että tulevan keisarinnan käytöksen tulee olla hillittyä. Minun olisi pitänyt ottaa oppia hänestä. Hän oli naisena esikuvallinen." Laila Hirvisaari: Minä, Katariina (Otava 2011) Äänikirjan kesto 19h 51min. Lukija Leena Pöysti Laila Hirvisaaren romaani Minä, Katariina  lähtee liikkeelle 1700-luvun lopulta, kun Venäjän keisarinna Katariina II kaatuu näyttävästi ja joutuu jalkansa loukattuaan vuoteen omaksi. Jalkaa parannellessa suurvallan hallitsijalla on aikaa tarkastella elämäänsä taaksepäin ja avata sitä, millainen tie vei nuoren saksalaisprinsessan koh...

Katri Rauanjoki: Jonain keväänä herään

"Aina oli jotain: hääpäivä tai lapsen synttärit, pikkujoulut tai joulujuhla. Ei silloin voi tehdä itsemurhaa. Tai ehkä voisi, mutta en ollut ihan vielä niin pitkällä." Katri Rauanjoki: Jonain keväänä herään (Atena 2016) 270 sivua Perheenäiti kirjoittaa unikkokantiseen vihkoonsa synkkiä ajatuksiaan ja suunnittelee itsemurhaa. Kotona ei suju, töissä ei suju, elämä on sameaa ja ilotonta. Katri Rauanjoen romaanin Jonain keväänä herään  lähtökohdat eivät ole onnelliset. Tarinan päähenkilö Kerttu ei voi henkisesti hyvin, vaikka asiat periaatteessa ovat hyvin. On keltainen koti, aviomies Lasse, lapset Inari ja Eeli, luokanopettajan työ. Silti uuvuttaa, elämä tuntuu liian raskaalta, lopulta niin raskaalta että itsemurhan suunnitteleminen alkaa tuntua hyvältä vaihtoehdolta. Romaanissa kuvataan aikaa syksystä kevääseen ja kesään. Kerttu jää työstään sairauslomalle ja hakee apua. Onneksi hän sitä myös saa, ja terapiassa on aika nostaa esille asioita, jotka tunnollinen ja...

Elena Ferrante: Loistava ystäväni

"Minusta oli hauskaa löytää sen kaltaisia yhteyksiä, etenkin jos ne koskivat Lilaa. Vedin linjoja kaukaisten hetkien ja tapahtumien välillä, määrittelin yhtenevyyksiä ja eroavuuksia. Vähitellen siitä tuli minulle päivittäinen harjoitus: mitä paremmin minä olin voinut Ischialla, sitä huonommin Lila oli voinut korttelimme ankeudessa; mitä enemmän minä olin kärsinyt lähdettyäni saarelta, sitä onnellisemmaksi hänen elämänsä naapurustossa oli muuttunut. Oli kuin jonkin ilkeän taian vaikutuksesta toisen ilo tai suru edellyttäisi toisen päinvastaista tunnetta." Elena Ferrante: Loistava ystäväni (WSOY 2016) Alkuteos L'amica geniale 2011 Suomentanut Helinä Kangas 364 sivua Loistava ystäväni on kirja, jonka ympärillä on kohistu jo ennen kirjan suomentamista hyvän aikaa. Kirjailija on verhoutunut salaperäisyyden verhoon, eikä hänen henkilöllisyydestään ole varmaa tietoa. Helsingin Sanomien jutun mukaan kirjailija haluaa suojella teoksiaan ja nostaa ne huomion keskipisteek...

Jens Andersen: Astrid Lindgren - Tämä päivä, yksi elämä

"Vimmerbyssä toimii nykyisin Astrid Lindgrenille omistettu huvipuisto, jossa kävijä kohtaa miellyttävän ja lämminhenkisen tunnelman ja kirjoista tutut vahvat, hassut ja iloiset satuhahmot. Astird Lindgrens Världin välittämä kuva ei ole mitenkään väärä, muttei myöskään koko totuus kirjailijan tuotannosta, jossa juurettomuus, onnettomuus ja suru nousevat esiin siinä missä hyvä olo, elämänilo ja kermakakkukomiikkakin." Jens Andersen: Astrid Lindgren - Tämä päivä, yksi elämä (WSOY 2016) Alkuteos Denna dagen, ett liv. En biografi över Astrid Lindgren Suomentanut Kari Koski 436 sivua Jens Andersenin elämäkerta legendaarisesta ruotsalaiskirjailija Astrid Lindgrenistä (1907-2002) on viehättävää, elämänmakuista luettavaa. Kun lapsena Veljeni Leijonamieleen ja Ronja ryövärintyttäreen  (muiden muassa) ihastunut ja rakastunut lukija tarttuu hienon kirjailijan elämäkertaan, ovat odotukset korkealla. Onneksi Andersen täyttää odotukset tuomalla lukijansa lähelle kirjailijan kaik...

Terhi Rannela: Frau

"Patsaat vartioivat taloa niin kuin ennenkin, vaikka mitään muuta vartioitavaa ei enää ole kuin muistot. Ehkä juuri ne ovatkin pahimpia. Aika on nakertanut villisian ja karhun melkein tunnistamattomiksi, mutta minusta ne ovat yhä kammottavia." Terhi Rannela: Frau (Karisto 2016) 232 sivua Terhi Rannela jatkaa uutuusromaanillaan historiallisen romaanin parissa vakuuttavasti ja vaikuttaen. Punaisten kyynelten talo  oli syvästi vaikuttava ja mieleenjäävä kuvaus kaukaisesta Kambodžasta, Frau  puolestaan sijoittuu lähemmäs, Saksaan. Romaanin päähenkilö on Lina Heydrich, SS-kenraali Reinhard Heydrichin leski. 1980-luvulla hän kaipaa yhä miestään, joka on ollut poissa jo kauan, ja saa vieraakseen kirjailijan, Erich Richterin, joka vaatii palaamaan menneisyyteen, 1940-luvulle. Menneisyydessä on asioita, jotka Lina näkee omalla tavallaan, ja asioita, joista hän mieluummin vaikenisi. 1940-luku on tunnetusti vaikeaa aikaa Saksassa, ja Lina on paitsi aikansa, myös kotiseut...

Evie Wyld: Kaikki laulavat linnut

"Pystyn pitämään kaiken tapahtuneen poissa mielestäni, koska mikään täällä ei yhdistä minua entisiin aikoihin ja ennen tuntemiini ihmisiin lukuun ottamatta selkääni jääneitä jälkiä, jotka ovat vaalenneet sen verran, että näyttävät syntyneen menneisyydessä, jota ei tarvitse enää ajatella." Evie Wyld: Kaikki laulavat linnut (Tammi 2016) Alkuteos All the Birds, Singing  2013 Suomentanut Sari Karhulahti 285 sivua Kaikki laulavat linnut -romaanin päähenkilö on nainen, jolla on miehinen nimi. Jake Whyte asuu lähes erakkona saarella Iso-Britanniassa. Hän hoitaa lampaitaan, joita joku nimetön voima alkaa tappaa. Tuo nimetön voima muodostaa teokseen uhan, joka kasvaa ja elää Jaken päässä muotoutuen tavallaan menneisyyden luomaksi varjoksi, joka seuraa naista koko ajan. Jaken menneisyys sitten. Tarina liikkuu niin Iso-Britanniassa kuin Australiassa. Lukijalle selviää pian, että Jake on lähtenyt toiselta puolelta maailmaa yksinäiselle saarelleen, ja jotain pahaa on selvästiki...

Vesa Haapala: Karhunkivi

"Muistan tarinan, jossa me molemmat olimme, olit silloin kuuden ja seitsemän, tämä oli meidän seikkailumme. Pari kolme vuotta sen jälkeen aloit vihata minua, vähitellen yhä enemmän, en tiedä vieläkään miksi, se tuli kuin vuosituhantinen vaisto mutta vuosia liian aikaisin." Vesa Haapala: Karhunkivi (Otava 2016) 178 sivua (e-kirja) Vesa Haapalan esikoisromaani Karhunkivi  on tässä ajassa elävä tarina eräästä perheestä ja sen kipupisteistä. Keskiöön asettuvat perheenisä Lasse ja hänen poikansa Lauri, heidän lähellään arkea elävät Laurin pikkusiskot Lumi ja Aino sekä perheenäiti Tiia. Isän ja Laurin suhde on kompleksinen. Pojalla on vaikeita käytöshäiriöitä, ja turhautumistaan hän purkaa erityisesti isäänsä. Isä puolestaan yrittää olla vastuullinen vanhempi, joka säilyttää malttinsa, vaikka poika syytää päälle viiltäviä solvauksia. Aina malttia ei ole riittävästi, ja Lassesta muodostuukin kuva vanhempana, joka yrittää parhaansa mutta on inhimillinen. Hengähdyspaik...

Katri Lipson: Detroit

"Tuolla he nyt ovat kolmistaan. Pimeydessä taivaltava tyttö ja kaksi tähdenlentoa, joista toinen on jo maassa kaikki neljä sakaraa säpäleinä, ja toinen tulossa hyvää vauhtia perässä. Toinen tekisi mitä tahansa, jos tuntisi edes vaatteet ihollaan, ja toinen on tehnyt kaikkensa, ettei tuntisi mitään." Katri Lipson: Detroit (Tammi 2016) 375 sivua Katri Lipsonin romaani Detroit keskittyy nuorten jääkiekkotähtien ympärille. Tai oikeastaan Timothy Callahan ja Nathan Delorme ovat molemmat entisiä jääkiekkotähtiä, entisiä lupauksia. Kirja alkaa hoitokodista, jossa Timothy makaa halvaantuneena. Jääkiekkopelissä tapahtunut taklaus on vienyt nuorukaiselta liikuntakyvyn, ja Timothy makaa sairaalassa odottamassa, että suuri pelaaja ja paras ystävä Nathan tulisi käymään. Häntä ei kuitenkaan näy. Samaan aikaan lähtee tapahtumia liikkeelle toisaalla. Nathan on ajautunut oman elämänsä sivuraiteelle ja hankkii seurakseen sokean stripparin, jonka kanssa lähtee matkalle. Mitä tapaht...

Milena Busquets: Tämäkin menee ohi

"Ja tässä sitä kuitenkin ollaan. Äidin hautajaisissa ja päälle päätteeksi neljäkymmentävuotiaana. En osaa sanoa, miten olen päätynyt tämän ikäiseksi, ja tähän kylään, joka yhtäkkiä herättää minussa hirveän halun oksentaa. Ja luulen etten ole eläissäni pukeutunut näin rumasti. Kotiin päästyäni poltan kaikki vaatteet jotka minulla on tänään päälläni, suru ja väsymys ovat piintyneet niihin, ne eivät lähde niistä millään." Milena Busquets: Tämäkin menee ohi (Otava 2016) Alkuteos También esto pasará Suomentanut Tarja Härkönen 119 sivua (e-kirja) Tämäkin menee ohi  on espanjalaisromaani, jonka päähenkilö ja minäkertoja on Blanca, nelikymppinen nainen, joka on juuri menettänyt äitinsä. Hautajaisten jälkeen Blanca matkustaa Cadaquésiin, perheen kesähuvilalle, ja mukana on lapsia, joukko ystäviä, ex-miehiä - sekalainen seurakunta, joka elää kepeää ja huoletonta aikaa keskellä kesää. Blancan mukana on kuitenkin myös äiti, jota nainen välillä puhuttelee ja joka on ajatuksiss...

Merete Mazzarella: Aurinkokissan vuosi

"Aika kuluu. Siinä ei ole mitään dramaattista, se on päinvastoin hyvinkin arkista, mutta aika kuluu, ja nykyään sähköpostini alkavat monesti juuri näin: onpa taas kulunut aikaa."   Merete Mazzarella: Aurinkokissan vuosi (Tammi 2015) Alkuteos Solkattens år Suomentanut Raija Rintamäki 250 sivua Merete Mazzarella määrittelee teoksensa esseistiikaksi, "joka on hypähtelyä ajatuksesta toiseen, assosioaatiosta toiseen". Sellaiseksi teos muodostuukin: kirjan alussa on kuukausi aikaa Mazzarella seitsemänkymmentävuotispäivään, ja merkkipäivän lähestyessä hän katsoo sekä eteen- että taaksepäin. Mistä ollaan tulossa, mihin menossa? Mitä on tapahtunut ja tapahtuu omassa elämässä, mitä laajemmin? Aurinkokissan vuosi on kiehtova kokoelma ajatuksia elämänkulusta ja maailmanmenosta. Merete Mazzarella kirjoittaa kauniisti pohdiskellen muun muassa vanhenemisesta, ajan kulumisesta, ihmissuhteista, rakkaudesta ja kuolemasta. Hän pohtii myös esimerkiksi palvelukulttuur...