Kirjakaapin kummitus

Joku huutaa kellonajan ääneen. Hissin pitäisi olla pian perillä, Anahitan Maassa. Järvelle lasti tuotaisiin helikopterilla. Me saisimme nähdä kuinka säiliö aukenisi, Anahita ilmestyisi meille uudessa olomuodossaan, tervehtisi meitä ja Takht-i Suleimanin pintaa, laskeutuisi sen syvyyksiin ja ottaisi sen asumuksekseen. Ja pelastaisi meidät siinä sivussa, karkottaisi kuumuuden ja kuivuuden ja niiden mukana seuranneen tuhon. Tiina Raevaara: Tulevaisuuden aaveet Novelleja Haamu 2024 kansi Karoliina Norontaus 220 sivua En varsinaisesti ole dystopioiden saati kauhun ystävä. Mutta niin vain piti tarttua Tiina Raevaaran novellikokoelmaan Tulevaisuuden aaveet  – ensinnäkin koska pidän Raevaaran kirjallisesta otteesta, johon voi aina luottaa, ja toiseksi koska jokin kauhun ja tieteen yhdistämisessä kiinnostaa. Kokoelmassa on kahdeksan novellia, jotka kaikki esittelevät aivan omanlaisensa maailman. Kokoelman avaavassa Yhteydessä  ollaan hyvin apokalyptisissa tunnelmissa, kun pieni seurue ...

Warma Wampira oli onnekas vampyyri jopa muiden vampyyrien mielestä. Warma asusti kukkulan huipulla raunioituvassa, hevosenkengän muotoisessa linnassa. Eräänä yönä heti iltapalansa jälkeen Warma Wampira nappasi kirjahyllystä kirjan ja palasi arkkuunsa lukemaan. Harri István Mäki: Vampyyrikirja Haamu 2021 103 sivua Harri István Mäki marssittaa Vampyyrikirjassaan  näyttämölle varsinaisen vampyyrikavalkadin. Lukija pääsee tutustumaan toinen toistaan persoonallisempiin vampyyreihin Laiska-Lempo Lugosista Karmela Kuikuihin ja Nadja Nättimielestä Eeli Empatiukseen. Jokaisella olennolla on jokin erityispiirre, joka aiheuttaa huolta tai ainakin pientä kompastelua loputtoman elon poluilla. Luimme Vampyyrikirjaa  yhdessä kahdeksanvuotiaan kanssa. Lapsilukijaa vampyyrijoukon kommellukset hihityttivät ajoittain kovastikin: erityiseksi lempihahmoksi nousi Lazlo Luihuluu, joka asuu Pyöreälässä. Mielenkiintoista lapsen mielestä oli se, että vampyyrit nukkuvat arkuissa ja että he valvovat yöll...

Lukulamppu alkoi liikkua kohti lähintä kirjahyllyä. Jalat vilistivät aivan kuin se olisi uinut ilmassa. Hampaat tarttuivat hyllystä pilkistävän kirjan selkämykseen. Lukulamppu ravisti saalistaan kuin räsynukkea ja pudotti sen lattialle. Marko Hautala: Lauri Luu ja riivattu lukukoira Haamu 2021 Kuvitus: Broci 70 sivua Marko Hautalan lastenkirja Lauri Luu ja riivattu lukukoira  kertoo Laurista, joka ei lainkaan pidä lukemisesta. Lukiessa kirjaimet muuttuvat muurahaisiksi eikä lukemisessa tunnu olevan mitään mieltä. Vierailut kirjastossa ovat pakkopullaa ja isä joutuu keksimään keinon jos toisenkin saadakseen jälkikasvunsa seurakseen kirjastoreissulle. Eräs kirjastokäynti muodostuu kuitenkin jännittävimmäksi ikinä. Kun isä jättää Laurin kirjastoon lukukoira Lukulampun kaveriksi, on hetken päästä koko paikka sekaisin, ja Lauri joutuu ottamaan käyttöön koko rohkeutensa ratkaistakseen kimurantiksi käyneen tilanteen. Luimme tätä kirjaa yhdessä seitsemänvuotiaan kanssa, ja hänen kommenttin...

"Nainen oli huikaisevan kaunis. Muuta ei juuri tiedettykään. Kukaan ei tiennyt, mistä hän oli tullut ja miksi." Seita Rönkä: Koutamäen noita (Haamu 2018) 223 sivua Näin pääsiäisenä sopineekin mainiosti kirjoittaa muutama sana uudesta kotimaisesta nuortenkirjasta, jossa kohdataan niin noita kuin mystisiä voimiakin. Koutamäen noita  vie pieneen Koutamäen kylään, minne muuttaa upporikas ja salaperäinen Katariina Bergström. Uteliaita kyläläisiä kaihtava kaunotar tietenkin herättää villejä arvailuja varsinkin, kun neidillä tuntuu olevan erikoisia projekteja eikä mukana muuttava eläinlaumakaan ole aivan tavallisimmasta päästä. Koirista ei voi olla varma, ovatko ne susia vai koiria, ja sysimusta arabi vasta erikoinen onkin. Lone on kylän asukkaita mutta muista poiketen tyttö ei ole kovinkaan kiinnostunut uudesta tulijasta. Lone on enemmän kiinnostunut omasta rauhastaan mutta huomaa pian päätyneensä mystisen hevosen pauloihin, vaikkei edes hevostytöksi tunnustaudu. H...

"Viesti oli lyhyt ja lakoninen. 'Ikävä Väinöä. Voisitko hakea sen takaisin?' Istahdin pöydän ääreen. Hakea Väinön takaisin? Minä? Miten? Olinhan toki edellissyksynä matkannut transsissa Tuonelle hakemaan Tietäjää taltuttamaan Kullervon henkeä, mutta sen koomin en ollut kokeillut shamaanintaitojani. Eihän minulla ollut edes omaa rumpua!" Mervi Heikkilä: Pohjolan porteilla (Haamu 2017) 165 sivua Mervi Heikkilän nuortenkirja Pohjolan porteilla  jatkaa Louhen liitosta ja Tuonella kulkijoista tutun Roonan tarinaa. Liikkeelle lähdetään varsin arkisista mutta tietyllä tapaa suurista teini-ikäisen elämään kuuluvista asioista, kun Roona miettii suhdettaan Aleksiin, mutta pian liikahdetaan selvästi kauemmas tavallisen teinin kuvioista, kun Roona saa yllättäviä vieraita. Tytön isä on saanut huolestuttavan näyn, joka enteilee pahaa. Hyvää ei lupaile myöskään Roonan lähellä viipyvä tumma varjo. Roona saa apua Sampsalta, joka tutustaa tytön Iraidaan, shamaanii...

"- Tuonelta se on tullut. Tuonelle se on ajettava. Ei ole Tuonen rakki, eikä Louhi, sitä ei silmä näe eikä käsi kosketa. Mutta tyttö osaa karhuna juosta ja hakea sen ainoan väkevän, joka voi ajaa pahan pois." Mervi Heikkilä: Tuonella kulkijat Haamu 2016) 159 sivua Tuonella kulkijat  on itsenäinen jatko-osa nuortenkirjaan Louhen liitto , ja aiemmasta kirjasta tuttua perinteiden, fantasian ja tavallisen elämän sekoittamista on luvassa myös tässä teoksessa. Päähenkilö Roona on teinityttö, jota ei voi aivan tavallisena pitää: tytön suku on varsin erikoista väkeä ja lisäksi Roona hallitsee salaperäisiä taitoja. Tuonella kulkijat  alkaa melko tavanomaisissa merkeissä, kun Roona matkaa lomareissulle Turkuun tapaamaan isäänsä. Matkalla mietityttävät niin heinänteko Valpurin luona kuin poikaystävä Aleksi, mutta Turussa mielen valtaavat aivan muut asiat. Isän lisäksi kaupungista ovat salaperäisesti kadonneet kaikki linnut, ja lopulta Roona päätyy retkelle tavallisen maailman r...

"Heinäkuun puolivälissä aurinko porotti kuin hullu. Ei voinut muuta kuin syödä jäätelöä, uida tai löhöillä varjoissa kirjoja tai lehtiä lukien. Tai ajaa mopolla, jos sattui sellaisen omistamaan ja oli lupa ajaa." Mervi Heikkilä & Jussi Matilainen: Kummajaisten kylän kuuma kesä (Haamu 2015) Kuvitus Miranda Koskinen 135 sivua Kummajaisten kylän kuuma kesä on itsenäinen jatko-osa kirjalle Kummajaisten kylä , joka ilmestyi viime vuonna. Kun aloitusosa oli kokoelma tarinoita, on tämä toinen osa yhtenäisempi kokonaisuus, joka sijoittuu kuumaan kesään. Niko, Aino, Sara, Sampo ja Omppu viettävät kesälomaa, johon sisältyy tietenkin uimista ja kosolti vapaa-aikaa, ystävyyssuhteita ja vähän lämpimämpiäkin tunteita. Tavallista kesälomaa sekoittaa uusi opettaja, joka tuntuu viihtyvän Susi-Herkon autiolla mökillä ja joka katoaa yllättäen. Samalla esimerkiksi metsien ja lampien salaperäiset voimat tuntuvat tulevan helteessä kovin lähelle. Kummajaisten kylän kuuma kesä on le...

"Nao ei ole kehdossa yksin. Joku hengittää sen sisällä, aivan hänen lähellään ja samassa rytmissä hänen kanssaan. Sellaisen ei pitäisi olla mahdollista. Kehdot ovat henkilökohtaisia ja tarkkaan vain yhdelle mitoitettuja leposijoja, joihin asettaudutaan pimeyden ajaksi. Obaa on sanonut, että painajaisissa  kaikki on mahdollista. Nao ei tiedä, mitä sana painajainen  tarkoittaa, mutta tapa, jolla Obaa sen sanoo, saa Naon ihon pienille paukamille." Sami Hilvon novellista Kehdosta hautaan Valkoiset varpaat -kauhutarinakokoelman avaa järisyttävästi Virpi Hämeen-Anttilan novelli Suljettu osasto , joka sijoittuu tavalliseen kirjastoon. Tai ainakin kirjasto vaikuttaa hyvin tavalliselta: muuttotappioisessa kunnassa kirjasto huolehtii tärkeästä kulttuuritehtävästä. Uusi johtaja aiheuttaa jännitteitä syystä, joka selviää myöhemmin - ja silloin astuu kauhun elementti mukaan kuvaan. Kirjastoon on piilotettu osasto, jonka sulkemiselle on syynsä, mutta uusi johtaja haluaa osaston esiin...

"Olin ihan varma, että jos salaisuuteni paljastuisi, joutuisin välittömästi silmätikuksi, enkä saisi hetken rauhaa. Olisin paikallinen nähtävyys, kuin jokin kummallinen luonnonoikku, kolmikätinen lapsi tai parrakas nainen." Mervi Heikkilä: Louhen liitto (Haamu 2015) 151 sivua Tänään, Kalevalan päivänä ja suomalaisen kulttuurin päivänä, julkaistaan Kalevalan  180-vuotisjuhlavuoden tunnelmissa Mervi Heikkilän nuortenromaani Louhen liitto . Kalevalaiset tarut ovatkin teoksessa läsnä, samoin kuin suomalainen kansanperinne ja historia. Louhen liiton  päähenkilö on teinityttö Roona, jolla on kannettavanaan suuri salaisuus. Hän osaa jotain erityistä ja yllättyy lapsena ymmärtäessään, että muilla ihmisillä ei tuota erikoista taitoa ole. Pian hän ymmärtää, että taito on viisaampi pitää salassa. Salaisuuksia on muillakin. Roonan äiti kertoo tytölle jotain, joka mullistaa koko siihenastisen elämän ja vaikuttaa tytön kesäsuunnitelmiin. Edessä on kaksiviikkoinen vierailu tylyn ...

Kas, siinä on kapteeni Jalkapuoli, jonka miehistö hirressä kuoli. Mustaparta saapuu läpi katon, kapteeni Morgan nukasta maton, nousee ylös niin kuin sumu, naurussaan soi tykkien kumu. Juha-Pekka Koskinen & Miranda Koskinen: Gabriel Hullo & keskiyön kestit (Haamu 2014) 36 sivua Juha-Pekka Koskisen kirjoittama ja Miranda Koskisen kuvittama Gabriel Hullo & keskiyön kestit  on lapsille suunnattu runomittaan kirjoitettu tarina, jonka päähenkilö Gabriel "Kaapo" Hullo asuu vanhassa talossa ja pitää kauhukirjoista. Kotonaan poika kuulee aaveiden askeleita ja tapaa viimein merikapteeni Hullon, aaveen, jolla on pojalle asiaa. Hullo toivoo saavansa juhlat, joihin kutsuttaisiin muitakin kummituksia. Epäröityään Kaapo tarttuu toimeen ja ryhtyy järjestämään juhlia, vaikka olosuhteet eivät aivan otolliset olekaan. Riimitetty runo toimii tarinan muotona hyvin, joskin välillä rytmi rikkoutuu säkeenylitysten vuoksi. Pääosin tarina kuitenkin kuulostaa ääneen luettun...

"Tie muuttui yhä kapeammaksi ja mutkitteli isojen kuusten välissä niin, että Terhin oli laskettava nopeus minimiin. Hän vaihtoi kakkosvaihteelle ja mateli synkän kuusikon läpi. Sitten tie lähti loivasti nousemaan ja tiheä kuusikko vaihtui mäntykankaaseen, jonka runkojen lomasta pilkisti järvi. Terhi katsoi vielä kerran puhelintaan: akkua neljä viivaa, kenttää nolla." Jaana Ala-Huissi & Henry Aho: Hotelli Ikuisuus - kauhutarinoita (Haamu 2014) 141 sivua Hotelli ikuisuus - kauhutarinoita sisältää alaotsikkonsa mukaisesti kauhutarinoita. Kirjan 22 tarinaa on selkeästi suunnattu aikuiseen makuun, ja Jaana Ala-Huissin ja Henry Ahon kirjoittamat kertomukset vuorottelevat tasapuolisesti. Kirjoittajien vaihtumista ei juuri huomaa, sen verran tasapainoinen ja hiottu kokonaisuus on kysymyksessä. Toimiva yksityiskohta on se, että tarinoissa on usein elementtejä, jotka toistuvat seuraavassa kertomuksessa. Esimerkiksi Henry Ahon kirjoittamassa, kirjan avaavassa  Äidin tytöss...

"Silloin näin sen: hänen ihonsa ei ollut niin kuin tavallisten ihmisten, vaan se oli kiveä. Silmätkin olivat oudonpuoleiset, kuin kiiltävää katinkultaa. Ja suipot pikku kissankorvat pilkottivat hiusten seasta." Mervi Heikkilä & Jussi Matilainen: Kummajaisten kylä Kuvitus Miranda Koskinen (Haamu 2014) 141 sivua Mervi Heikkilän ja Jussi Matilaisen nuortenkirjassa Kummajaisten kylä  seikkailevat tavalliset viides-kuudesluokkalaiset tytöt ja pojat. Niko, Aino, Sampo, Karri, Otto, Omppu ja Riku asuvat Korpikylässä, Sara puolestaan lomailee siellä etiäisiä saavan Miina-mummonsa luona. Lapsilla on tavallisia ikäistensä iloja ja suruja: kavereita, kiinnostusta vastakkaista sukupuolta kohtaan, ikäviä opettajia, perhesuhteiden muutoksia... Kirja koostuu viidestätoista tarinasta, joissa nuoret kokevat seikkailuja erilaisissa kokoonpanoissa. Arkea värittävät mystiset vivahteet, kun eräällä ullakolla nähdään kaksi ruumista tai kun akvaariokalat katoavat kummallisesti erikois...

"Kartanon vaiheista voisi kirjoittaa jännityskertomuksen. Sen värikkääseen menneisyyteen heijastuvat niin historiamme merkkipaalut kuin ihmiselon kirjokin iloineen, suruineen ja traagisine käänteineen. Tuhannet kohtalot nivoutuvat talon tarinaan, eikä siksi olekaan yllätys, että paikka tunnetaan myös lukuisista kummituksistaan. Aaveet ja historia kulkevat käsi kädessä." (Grönvikin kartano, Mustasaari) Tiina Hietikko-Hautala: Aaveiden Pohjanmaa Kuvitus Suvi Kari (Haamu 2013) 82 sivua Aaveiden Pohjanmaa - kummitustarinoita mailta ja meriltä -teokseen on koottu aavetarinoita ja aavemaisia legendoja Pohjanmaalta. "Aaveisiin ei tarvitse uskoa nauttiakseen kummitustarinoista. Aavetarinat kiehtovatkin ehkä juuri siksi, että ne horjuttavat arkista maailmankuvaamme" , todetaan kirjan alkusanoissa. Kummitustarinoista kiinnostuneelle teos tarjoaa kymmenen erilaista tarinaa, jotka sijoittuvat esimerkiksi Seinäjoelle, Pietarsaareen, Vöyriin ja Ilmajoelle. Cantaren ta...