Kirjakaapin kummitus

Hyvää Minna Canthin ja tasa-arvon päivää! Paitsi että. Voiko päivä olla varsinaisesti hyvä, jos tasa-arvon suhteen on edelleenkin sarkaa kynnettävänä ja paljon työtä tehtävänä? Onko edelleen niin, että tasa-arvo on kaunis sana mutta toimet sen toteuttamiseksi jäävät vain juhlapuheisiin? Onko Minna Canthin (1844–1897) ajoista mikään muuttunut? On toki moni asia muuttunut, mutta edelleen on paljon tehtävää. Sen osoittavat esimerkiksi viime aikojen somekohut, jotka todistavat sen, että edelleen nainen joutuu puolustamaan paikkaansa. Siksi on tarpeen, että tasa-arvon juhlimisen lisäksi mietitään, mitä voidaan tehdä, jotta Suomi olisi todellisuudessa tasa-arvon mallimaa ja vaalisi niitä ihanteita, joita jo Canth aikanaan tasa-arvon edelläkävijänä nosti esille. Minna Canthin perintö on yllättävän ajankohtainen siis edelleen ja sitä tulee vaalia. Yksi konkreettinen toimi, joka perinnön vaalimiseksi voidaan tehdä, on Minna Canthin kotitalon, Kanttilan, korjaustyö. Viime aikoina on Kuopiosta ka...

Jyväskylän Huoneteatteri on tuonut Minna Canthin klassikkonäytelmä Anna Liisan  kohti 2000-lukua. Traaginen tarina lapsensurmasta on kestänyt aikaa niin, että sen teemat ovat yhä edelleen ajankohtaisia ja koskettavia. Huoneteatterin versioon on ajankohtaisuutta tuotu roimasti lisää mutta kuitenkin niin, että alkuperäinen tarina ei ole liikaa kärsinyt. Maalaistalo on miljöönä oiva, sillä siellä sekoittuvat monet ajan kerrokset uskottavasti ja toimivasti. Kemin ja Tervolan välimaastoon sijoitettu Anna Liisan kotitalo vaalii perinteitä, vaikka muualla maatalon töitä tehdään modernimmin - mistä Anna Liisan pikkusisar äänekkäästi mainitseekin. Moderni maailma kuitenkin ulottaa sormiaan väkisin myös maaseudulle, missä tuskaillaan samojen asioiden kanssa kuin kaupungissa: teinityttö ei osaa irrottautua kännykästään edes kesken kiivaan heinänteon. Toki moderni aika tuo myös lohtua: Johannes, jolle morsiamen synkkä salaisuus paljastuu, pakenee sydänsurujaan Tinderiin. Näytelmän pääh...

"Mutta heillä onnellisilla ei ollutkaan semmoista suurta salaista surua kuin Hannalla, semmoista, jota ei kukaan saanut aavistaakaan. Ei kukaan, ei edes paras ystävä, ei Olga, ei Betty eikä yksikään. Sillä se koski isää ja äitiä; heidän väliään, heidän onnetonta, särkynyttä väliään. Karvas ahdistus nousi Hannan kurkkuun; muiden huomaamatta pyyhki hän pari täyteläistä kyyneltä silmistään." Minna Canth: Hanna (1886) 119 sivua (e-kirja) Kansikuva Elisa Kirjalta Kiinnostuin Minna Canthin teoksesta Hanna  luettuani Minna Maijalan tuoreen tietokirjan Canthista. Siinä viitattiin tähän pienoisromaaniin ja mainittiin, että Canth piti romaania tärkeänä kirjallisuudenlajina. Kun Hanna oli helposti saatavilla Elisa Kirjan valikoimasta ja vieläpä maksutta, oli hyvä tarttua tuumasta toimeen. Tarinan nimihenkilö on Hanna, nuori kuopiolaistyttö, joka joutuu kotonaan katsomaan, miten isä saapuu yöllä humalassa ja miten äiti kärsii. Jussi-veljeä eivät opinnot kiinno...

"Kotonaan Kuopiossa Canth oli sydämellinen, lämmin ja vieraanvarainen, aina innokas syvälliseen keskusteluun. Valtaistuimen virkaa toimitti keinutuoli, vanhanaikainen raskas mööpeli, jossa hän keinutteli itseään edestakaisin ajatustensa tahtiin. Kerran hänen lapsensa hankkivat hänelle uuden keinutuolin kuluneen ja vanhan tilalle, mutta kun Minna liki keikahti sillä nurin, oli vanha kannettava sisälle takaisin. Vain sen tahdissa tunsi Minna ajatustensa soljuvan vapaasti ja pidäkkeettömästi." Minna Maijala: Herkkä, hellä, hehkuvainen - Minna Canth (Otava 2014) 431 sivua Tutustuin Minna Canthin (1844–1897) tuotantoon lukiossa, ja ihastuin ikihyviksi. Niinpä oli itsestään selvää, että Minna Maijalan tuore Canth-elämänkerta päätyi lukulistalleni. Kirja on jaettu kolmeen osaan, jotka ovat nimeltään Elämä, Kirjoittaminen ja Aatoksia. Näiden lisäksi kirjassa on prologi ja epilogi. Ensimmäisessä osassa kerrataan Minna Canthin elämänkulkua: lapsuutta luke...

"SYLVI Pyytäisitkö sinä eroa, jos minä olisin sinulle uskoton? AKSEL (nauraen). Mitä hullua? Sinä uskoton? Ei, kissimirri, siitä ei pelkoa. Minna Canth: Sylvi (1893) Elisa Kirja 2010 58 sivua Minna Canthin näytelmän Sylvi  nimihenkilö on nuorena orvoksi jäänyt nainen, joka on sittemmin mennyt naimisiin itseään reilusti vanhemman Akselin kanssa. Avioliitto vaikuttaa varsin onnistuneelta, kunnes kuvioihin ilmaantuu vuosien takainen ystävä, Viktor. Sylvi ymmärtää tai ainakin luulee ymmärtävänsä, että hän ei rakasta aviomiestään. Akselin ja Sylvin suhteen laatu muuttuu lukijan silmissä toisenlaiseksi, kun Sylvi haluaa keskustella miehensä kanssa mahdollisesta avioerosta. Mies tekee selväksi, että ero ei tule kysymykseen, ja niin Sylvi päätyy tekemään ratkaisun, jonka seuraukset ovat traagiset. Sylvi  on kertomus onnettomasta avioliitosta ja nuoresta naisesta, joka on valmis toimimaan saadakseen sen, mitä haluaa. Samalla hän on hyvin ajattelematon eikä ymmärrä, että tar...

"Keskellä Kuopiota kauniissa korttelimuseossa on esillä Minna Canthin kuuluisa salonki, jossa kirjailija loi lähes koko kirjallisen tuotantonsa, johti kauppaliikettään ja suurta perhettään ja seurusteli lukuisten vieraidensa kanssa. Voi sanoa, että Minna Canthin salongissa tehtiin historiaa: siellä käytyjen keskustelujen ja tehtyjen suunnitelmien ansiosta syntyi monta kaunokirjallista teosta, kehitettiin tyttöjen koulutusta, parannettiin naisten ja köyhien asemaa sekä otettiin rohkeasti esille vaikeitakin ongelmia." Anne Helttunen, Annamari Saure ja Jari Suominen: Haltiakuusen alla. Suomalaisia kirjailijakoteja (Avain 2013) 272 sivua Haltiakuusen alla  on jo ensisilmäyksellä kaunis kirja. Kirjan nimi on viehättävä ja etukannen kuva, jossa on Aino Kallaksen Tammin talo Hiidenmaalla, on kaunis. Kun kirjan avaa, vaikutelma vain vahvistuu. Runsas kuvitus täydentää kirjan tekstejä hienolla tavalla ja herättää halun päästä näkemään kirjassa kuvattuja paikkoja vaikkapa kesän...

"Sikamaisen huono idea! Edes 110 vuotta kuolemani jälkeen te miehenpuolet ette ole viisastuneet pennin vertaa." Minna & miehet. Minna Canthia sarjakuvina (Asema ja Pohjois-Savon taidetoimikunta 2010) 118 sivua Minna & miehet. Minna Canthia sarjakuvina  -teos on Pohjois-Savon taidetoimikunnan projekti, jossa kuusi savolaissyntyistä sarjakuvataiteilijaa tulkitsee Canthia ja hänen tekstejään. Sarjakuva-albumin aloittaa Jyrki Nissisen tulkinta  Köyhää kansaa -romaanista, joka oli minulle aikanaan ensimmäinen ja järisyttävä kosketus Canthin tuotantoon. Nissinen on tuonut köyhän Marin ja hänen tarinansa nykyaikaan. Jyrki Nissisen sarjakuvassa Köyhää kansaa  tuodaan nykyaikaan. Minä itse pysyttelen mieluusti vaan paikallani. En kunnolla nukuksissa, enkä kunnolla valveilla. Tsiikailen vain umpi crazyjä näkyjäni. Hullunhoureita! Hirviöitä ja sen sellaista. Perustarina kuitenkin on kuta kuinkin sama. Lopussa on romaanistakin tuttu keskustelu, jossa pappi ja lä...

"Mutta katsopas, se poika pakana - hänellä - kyllä on terävä pää ja hyvä sydän, mutta hänellä on sen ohessa vähän kummallisia - miksi sitä nyt sanoisin - kummallisia ennakkoluuloja." Hän on Sysmästä  -näytelmä ei ole tyyliltään aivan tutuinta Minna Canthia. Kyseessä on yksinäytöksinen huvinäytelmä, joka on luonteeltaan varsin kepeä. Asia taustalla on kuitenkin tärkeä: näytelmän teemoiksi voidaan lukea esimerkiksi tasa-arvo ja ennakkoluulot. Näytelmässä on vain kuusi henkilöä. Kauppaneuvos Ryynäsen vieraiksi Helsinkiin saapuvat sisaren tytär Kerttu Virnes ja tämän ystävä Toini Manner. Kauppaneuvoksen luona on myös Valter, hänen veljensä poika ja varatuomari, joka on velkaa sedälleen. Lisäksi näytelmässä esiintyvät kauppaneuvoksen konttoristi Heikki Hellstén ja emännöitsijä rouva Oksman. Kertun ja Valterin varalle on suunniteltu avioliittoa, joka pelastaisi Valterin veloistaan, mutta samalla Valterin pään menoksi on suunniteltu juoni, joka paljastaa hänen ennakkoluuloisen...

"Edistystä, sanon minä, sillä tiellä, joka kadotukseen vie. Minä ne tunnen, nuo alasrepivät, hajoittavat pyrinnöt. Ei ole ensi kertaa, kun ihmishenki tekee kapinaa Jumalaa vastaan." Minna Canthin näytelmässä Papin perhe  on nimensä mukaisesti kysymys papin perheestä. Pastori Henrik Valtarilla ja hänen vaimollaan Elisabethilla on kolme lasta: Jussi, Hanna ja Maiju. Hanna ja Jussi saapuvat käymään kotonaan ja tuovat mukanaan uusia ajatuksia. He  ovat kiinnostuneita niin naiskysymyksestä kuin työväen asioistakin, mutta tyttärensä suun isä pyrkii tukkimaan tylysti vetoamalla siihen, että tämä edustaa naissukupuolta eikä voi ymmärtää asioita, jotka eivät hänelle kuulukaan. Isä toivoisi poikansa mukaan lehtityöhön, mutta poika kieltäytyy ja lähtee mieluummin työskentelemään aatteiltaan liberaalimman sanomalehden leipiin. Tästä isä ei pidä vaan ajaa poikansa pois kotoa. Hanna liittyy veljensä seuraan, ja kotiin jää Maiju, joka haluaa toteuttaa omia unelmiaan. Niiden hän tietää s...

"Lopo käänsi turpeat kasvonsa huoneeseen päin ja virnutti. Riitta taaskin ihmetteli hänen rumuuttaan. Suupielet ja nenänalusta nuuskaisessa limassa, hiukset takussa ja silmillä. Entä nuo posket sitten! Likaisen harmaina ne pullottivat aivan kuin olisi suuri tupakkamälli ollut molemmin puolin suussa." Minna Canth: Kauppa-Lopo (1889) 35 sivua Minna Canthin syntymästä tulee tänä vuonna kuluneeksi 170 vuotta. Merkkivuoden kunniaksi olen asettanut tehtäväkseni palata tämän vuoden aikana tämän realistin, naisasianaisen ja aikansa merkittävän yhteiskunnallisen vaikuttajan tekstien pariin. "Löysin" Canthin lukioaikana ja ihastuin, mutta vuosiin en ole hänen tuotantoaan lukenut. Novellin Kauppa-Lopo  nimihenkilö on tarinan keskiössä. Hän on homssuinen nainen, joka ei kuppiin sylje, ja tarina alkaakin jyväskyläläisestä vankilasta. Sinne Kauppa-Lopo on joutunut jäätyään kiinni juopottelusta ja pyhäpäivän rikkomisesta. Sellitoveri Riitta ihmettelee, kuinka ruma Lopo on...