Venetsia oli ihanteellinen kaupunki kuljeskeluun – ainakin matkailijoille, jotka tahtomattaankin hidastivat askeleitaan nähdessään tämän pienen ihmeen, joka näytti koostuvan pelkästään vaaleanpunaisista palatseista, kivisilloista ja laguunivedestä, joka loiskui vienosti kanaaleissa, kallellaan olevista taloista, pienistä torneista ja mutkittelevista kujista, jotka aina välillä paljastivat yllättäen näkymän jollekin campolle, aukiolle, joiden kylkeen pienet liikkeet ja baarit olivat käpertyneet. San Polo sijaitsi Venetsian sydämessä, eikä Nelly saanut tarpeekseen Santa Maria Gloriosa dei Frarin lumoavasta kirkosta, jota hän jaksoi aina vain kierrellä. Nicolas Barreau: Pienten ihmeiden kahvila Tammi 2020 alkuteos Das Café der kleinen Wunder 2016 suomentanut Kristiina Vaara 268 sivua äänikirjan lukija Liisa Sofia Pöntinen kesto 8 t 34 min Kaipasin lomalle kepeää kesälukemista, ja sellaiselta Nicolas Barreaun Pienten ihmeiden kahvila tuntui kansikuvaa ja kuvaustekstiä myöten. Viehättä...