Kirjakaapin kummitus

Pimeään ja yhä pimenevään vuodenaikaan tuli valittua melkoinen kirjanelikko. Kuuntelemissani äänikirjoissa käsitellään niin rasismia kuin sotaa ja vankeutta. Aiheet ovat totta vie synkkiä, mutta silti voin tästä valikoimasta suositella ihan jokaista teosta. Ne avartavat ajatuksia ja vievät pois omasta kuplasta.  Rebecca Solnit kirjoittaa Eksymisen kenttäoppaassa siitä, miten yksinolon kauneus avoimella tiellä saattaa ihmisen välitilaan. Siinä hetkessä on vain tie ja maisema ja oma sisäinen maailma: ”Maiseman synnyttämä tunne on kuohuttava ja läpitunkeva, sen tuottama ilo muistuttaa kipua, kun horisontin sininen on syvimmillään tai pilvet loihtivat niitä mahtavia ohimeneviä asioita, jotka on paljon helpompi muistaa kuin kuvailla.” Aino Frilander: Los Angeles -esseet Kosmos 2023 kansi Anna-Mari Tenhunen äänikirjan lukija Heljä Heikkinen kesto 4 t 50 min Aino Frilanderin esikoisteos vie Yhdysvaltain länsirannikolle, kaupunkiin, jossa kirjailija olisi halunnut elää nuoruutensa: ”Haamus...

Minun olisi myös pitänyt jakaa kanssasi uutinen pojastamme Oležkosta ja minun olisi pitänyt tehdä se viipymättä, kun tajusin odottavani lastamme. Minä aioin tehdä niin. Ajattelin, että uskoisit lapsesi äitiä ennemmin kuin muita, mikäli kaikki menisi pieleen. Ja ellet uskoisi, auttaisit kuitenkin, jo poikasi vuoksi. Sofi Oksanen: Koirapuisto Like 2019 405 sivua Koirapuiston päähenkilön ja minäkertojan Olenkan juuret ovat Virossa ja Ukrainassa, Neuvostoliiton varjon alla ja maailmoissa, joissa läsnä on jatkuvasti jotain hämmentävää, pelottavaakin. Tarinan nykyhetkessä eletään vuotta 2016 Helsingissä, mihin nainen on päätynyt karkumatkallaan. Sielläkään varjot eivät jätä rauhaan vaan pelko on olemassa, niin kuin on olemassa myös varmuus siitä, että jonain päivänä pakomatka päättyy. Tarina lähtee heti ensi sanoista viemään tavalla, jota on mahdotonta vastustaa. Helsinkiläiseen koirapuistoon asettuneen Olenkan lähelle asettuu tuntematon nainen, jonka liikkeissä oli ihmisenkipeyttä...

"Äänensävy oli tunnusteleva ja Norma säikähti sen vaikutusta. Vaikka kihinä päänahassa muistutti vieressä seisovan miehen olevan uhka, hän halusi kuulla, mitä Lambertilla oli kerrottavana Reijo Rossista ja hänen teki mieli tarttua Lambertin tarjoukseen, tuskin yhdestä lasillisesta olisi haittaa; mutta heti kun ajatus oli vilahtanut hänen päässään, hän tunsi hiusjuurten kiristyvän kuin ne tukistaisivat häntä ja se palautti hänet järkiinsä." Sofi Oksanen: Norma (Like 2015) 304 sivua Sofi Oksasen romaani kantaa päähenkilönsä nimeä. Norma on nainen, joka on juuri menettänyt äitinsä ja jolla on kannettavanaan erikoinen salaisuus hiuksissaan. Tuon salaisuuden myötä Norman hiukset ovat kuin teoksen merkittävä sivuhenkilö: ne kertovat kantajalleen viestejä, varoittavat ja rauhoittavat. Kun tarina alkaa, on Norman äiti juuri kuollut heittäydyttyään metron alle. Onko selitys kuitenkaan niin yksinkertainen? Norma alkaa selvittää, mitä oikein tapahtui, ja päätyy keskelle omituista...

"Kun Grantan erikoisnumeron nimenä on Parhaat suomalaiset kertojat , voi sen ajatella tarjoavan vastauksia kysymyksiin, missä suomalainen kirjallisuus on juuri nyt ja mihin se kenties on matkalla. Aiheesta puhutaan välillä kiivaastikin, ja hyvä niin: jos kirjallisuus ei herättäisi intohimoja, olisi tilanne haastava." Päätoimittaja Aleksi Pöyry Granta 3:n esipuheessa Granta 3: Parhaat nuoret suomalaiset kertojat (Otava 2014) Päätoimittaja Aleksi Pöyry 304 sivua Suomen Grantan  kolmanteen numeroon valittu tekstejä teemalla parhaat nuoret suomalaiset kertojat. Mukana teoksessa on tekstejä yhteensä kahdeltakymmeneltä alle 40-vuotiaalta kirjailijalta, kun Laura Gustafssonilta, Juhani Karilalta ja Emma Juslinilta. Tietenkin aina voi keskustella siitä, ovatko kirjailijavalinnat "oikeita", mutta kyllä aikakauskirjan numero tarjoaa varsin kiinnostavan kuvan kotimaisesta nykykirjallisuudesta. Aikakauskirjan aiemmista numeroista poiketen tällä kertaa mukana on vain...