Kirjakaapin kummitus

Suru on julma opettaja. Sitä oppii miten raakaa, miten vihantäyteistä ikävöinti voi olla. Sitä oppii, miten tyhjiltä osanotot voivat tuntua. Sitä oppii, miten paljon surussa on kyse kielestä; kielen pettämisestä ja kielen tavoittelusta. Chimamanda Ngozi Adichie: Surumerkintöjä Otava 2022 alkuteos Notes on Grief  2021 suomentanut Cristina Sandu 91 sivua Chimamanda Ngozi Adichie Surumerkintöjä  on omistettu kirjailijan isälle. James Nwoye Adichie menehtyi vuonna 2020, 88-vuotiaana. Vaikka isä oli iäkäs, tuli suru-uutinen yllätyksenä ja moni asia jäi kesken. Surumerkintöjä on pieni ja kaunis kirja surusta, siitä miten maailma muuttuu yllättäen aivan toisenlaiseksi, miten suru-uutinen ”tuntuu ankaralta juurilta kiskomiselta”. Minut riuhtaistaan irti maailmasta, jonka olen tuntenut lapsesta asti. Vaikka surijoita on paljon, on menetys kuitenkin pohjimmiltaan henkilökohtainen kokemus. Surijan yksinäisyyden kokemusta lisää se, että matka Yhdysvalloista Nigeriaan on mahdoton koronan v...

Ada oli vasta lapsi, kun hän aloitti uhritoimituksensa. Hän rikkoi ihonsa, vaikka ei ymmärtänyt kunnolla, miksi teki niin: itsensä palvonnan hienoudet eivät auenneet hänelle. Hän teki vain sen, mitä hänen oli pakko tehdä, eikä pitänyt sitä oikein minään. Mutta hän uskoi meihin. Saachi toi Saudi-Arabiasta tyhjiä päiväkirjoja, ja ada täytti niiden sivut sinisellä musteella. Niissä hän mainitsi meidät ensi kerran ja antoi meille nimet. Olimme nuoria ja epämääräisiä, mutta hänen nimetessään meidät synnyimme toisen kerran ja muutuimme näkyviksi. Akwaeke Emezi: Makeaa vettä Kosmos 2021 alkuteos Freshwater 2018 suomentanut Sari Karhulahti kansi Ulla Donner äänikirjan lukija Amira Khalifa kesto 8 t 14 min Akwaeke Emezin esikoisromaanin päähenkilö on Ada, jonka syntymä on vastaus vanhempien rukouksiin. Pian kuitenkin selviää, että lapsi on ailahtelevainen ja rikkinäinen. Vartuttuaan Ada muuttaa synnyinmaastaan Nigeriasta Yhdysvaltoihin opiskelemaan. Siellä hänen sisällään elävät erilaiset minuu...

Kuvassa on toinenkin poika. Hänen nimensä on Osita. Hän on yhtä pitkä kuin Vivek mutta leveäharteisempi, ja hänen ihonsa on syvältä kaivetun saven värinen. Hän on Maryn ja Ekenen lapsi, ja hänen silmänsä ovat kapeat viirut ja huulensa uskomattoman täyteläiset. Tässä kuvassa hänen kasvonsa ovat jäykistyneet synkkään ja säikähtäneeseen ilmeeseen. Hän odottaa kädet puuskassa ja leukaperät kireinä jotain, mitä ei pysty ennakoimaan. Akwaeke Emezi: Vivek Ojin kuolema Kosmos 2021 alkuteos The Death of Vivek Oji  2020 suomentanut Sari Karhulahti 236 sivua Nigerialaisessa kylässä elää nuorukainen nimeltä Vivek Oji. Tai oikeammin pitäisi puhua imperfektissä: eli. Sillä jo tarinan alussa tiedetään, että hän on kuollut. Samana päivänä, kun Vivek kuoli, poltettiin tori, ja samana päivänä Vivekin vanhempien maailma suistui raiteiltaan. Romaani kerii takaumien kautta esille sitä, mistä oli kysymys. Miksi Vivekin äiti löysi poikansa omalta pihaltaan ja miksi Vivek oli ennen kuolemaansa allapäin? E...

"Toviin en hyväksynyt sitä, että minusta oli tullut ensimmäinen vaimo, iyale . Iya Martha oli isäni ensimmäinen vaimo. Lapsena uskoin hänen olevan perheen onnettomin vaimo. Käsitykseni ei muuttunut, kun vartuin." Ayọ̀bámi Adébáyọ̀: Älä mene pois (Atena 2018) Englanninkielinen alkuteos Stay With Me Suomentanut Heli Naski 300 sivua Yejide on varsin itsenäinen nuori nainen, joka opiskeluaikoinaan tapaa Akinin. Yejide ei kiirehdi naimisiin mutta Akin piirittää valitsemaansa naista niin kauan, että Yejide taipuu ja pari avioituu. Kaikki voisi olla hyvin. Puolisot rakastavat toisiaan, tekevät töitä ja elävät hyvää elämää. Vain lapsi puuttuu. Sekä Akin että Yejide toivovat lasta, mutta ihmettä ei tapahdu. Ja kun avioliittoa on kestänyt riittävän pitkään ilman lapsiuutisia, alkaa suku puuttua asiaan. Viimein Akinin äiti järjestää pojalleen toisen vaimon siinä toivossa, että syy lapsettomuuteen on Yejiden. Alkaa vuosia ja vuosia kattava ajanjakso, johon mahtuu monenlai...

"Kun muistelen sitä, kuten huomaan entistä useammin tekeväni nyt kun minulla on omia poikia, tajuan elämämme ja maailmamme muuttuneen jollakin niistä retkistä joelle. Sillä joella aika sai yhtäkkiä merkityksen, siellä meistä tuli kalamiehiä." Chigozie Obioma: Kalamiehet (Atena 2016) Alkuteos The Fishermen  2015 Suomentanut Heli Naski 336 sivua Nigerialaissyntyisen Chigozie Obioman esikoisromaani Kalamiehet  vie lukijan kirjailijan synnyinmaan paahtavan auringon alle ja pieneen kaupunkiin, jossa eräs perhe elää tavallista elämää arkisine iloineen ja murheineen. Tavallinen elämä kuitenkin mullistuu, kun perheen veljekset kohtaavat kalareissullaan paikallisen kylähullun. Hän ennustaa, että yksi veljeksistä tulee tappamaan toisen, ja ennustusta seuraa traaginen tapahtumaketju, joka ei jätä kylmäksi. "- - sinä uit punaisessa joessa muttet nouse siitä enää koskaan. Sinun elämäsi -" Loppua tuskin kuuli enää. Tarinan kertoja on Ben, joka tarkkailee sivusta ihail...

"Blogi oli paljastanut kasvonsa ja pudottanut maitohampaansa, vuoroin se hämmästytti, vuoroin ilahdutti, vuoroin sivuutti hänet kokonaan. Se kahmi tuhansittain lukijoita kaikkialta maailmasta, niin nopeasti, että hän ei enää halunnut tarkistaa päivityksiä, koska ei halunnut tietää, kuinka moni uusi ihminen oli klikannut blogia ja lukenut häntä minäkin päivänä, koska se pelotti. Ja samalla riemastutti." Chimamanda Ngozi Adichie: Kotiinpalaajat (Otava 2013) Englanninkielinen alkuteos Americanah  julkaistu 2013 522 sivua Pidin kovasti Chimamanda Ngozi Adichien romaaneista Puolikas keltaista aurinkoa  (2009) ja Purppuranpunainen hibiskus (2010). Siten kynnys tarttua Kotiinpalaajiin ei ollut suuri varsinkaan, kun blogeissa romaania on kehuttu kovasti. Romaanin keskiössä ovat Ifemelu ja Obinze, jotka ovat rakastuneet teini-ikäisinä Nigeriassa. Päähenkilöksi asettuva Ifemelu kuitenkin päätyy Yhdysvaltoihin, mistä romaani alkaa. Siellä hän pitää blogia nimeltä "Rotu ja ...