Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään tunnisteella Neuvostoliitto merkityt tekstit.

Anna Soudakova: Mitä männyt näkevät

Juri ja Boris ovat myös tulleet pöytään. Jakavat yhden jakkaran. He katsovat Mihaa yhtä ihastunein ja lumoutunein katsein kuin tytöt. Maria tietää, että pikkuveli rakastaa musiikkia. Juri seuraa paikaltaan näiden nuorten aikuisten, sodan vuosina melkein vanhuksiksi muuttuneiden arasti sädehtivää, pikkuhiljaa yhä vahvemmin roihuavaa elämänjanoa. Se näkyy heidän naurussaan, suurissa eleissään ja keskusteluissaan, joissa puhutaan kaikesta muusta paitsi sodasta, pelosta ja kärsimyksestä. Anna Soudakova: Mitä männyt näkevät Atena 2020 244 sivua Anna Soudakovan Mitä männyt näkevät  pohjautuu esikoiskirjailijan isoisän elämäntarinaan. Ja se tarina onkin kertomisen arvoinen: Juri elää Neuvostoliiton kuohuvaa 1900-lukua ja näkee niin sorron vuodet kuin 1990-luvun mullistuksen. Romaanin sivuilta hahmottuu matka Stalinin vallan alta kohti turkulaista lähiökerrostaloa. Romaanin käynnistää prologi, joka sijoittuu 2010-luvulle Turkuun. Ollaan nykyajassa, romaanin kertojan Marian ukki on väsyneen...

Jenny Erpenbeck: Päivien loppu

Vain viisi minuuttia myöhemmin portaat alas ja silloin ei enää löydäkään manalan sisäänkäyntiä, joka on siirtynyt muualle ja pitää aukkoa avoinna jo jotain toista varten, astuu oikealla jalalla vasemman sijaan eikä sen vuoksi horjahdakaan, tai ei ajattele niitä näitä, vaan yhtä ja toista, ja näkee samalla portaat sen sijaan, ettei näkisi niitä. Jokin toinen kuolema on sitten varmaan aikoinaan se varsinainen kuolema. Ellei aiemmin, niin sitten myöhemmin. Jenny Erpenbeck: Päivien loppu Tammi 2020 Alkuteos Aller tage abend  2012 Suomentanut Jukka-Pekka Pajunen 314 sivua Jenny Erpenbeckin Mennä, meni, mennyt  (Tammi 2019) oli yksi viime vuoden parhaista lukemistani käännöskirjoista. Blogistanian Globaliassa romaani ylsi kolmanneksi: moni muukin kirjabloggaaja siis piti teoksesta, joka taisi kirjailijan Suomessa nostaa yleisön tietoisuuteen. Päivien loppu  oli ehdottomasti lukulistallani, kun sen suomentamisesta kuulin. Alkujaan se on ilmestynyt aiemmin kuin Mennä, meni, menny...

Lara Prescott: Tätä ei koskaan tapahtunut

Kehityin taitavaksi uudessa työssäni – niin taitavaksi, että sain määrärahan voidakseni ostaa pukuja, jotka sitten saapuivat perille yhdessä meille tulevan vessapaperin, säilykelihan ja hyttyskarkotteen kanssa. Mikä hassuinta, en pitänyt itseäni vakoojana. Totta kai ammatissani kuului osata muutakin kuin vain hymyillä ja nauraa tyhmille vitseille ja teeskennellä olevansa kiinnostunut kaikesta mitä miehet sanoivat. Tuolloin sille ei ollut vielä nimeä, mutta minusta tuli niillä ensimmäisillä kutsuilla hunaja-ansa, houkutuslintu: nainen, joka käytti Luojalta saamiaan lahjoja tiedonhankintaan. Lara Prescott: Tätä ei koskaan tapahtunut WSOY 2020 Alkuteos The Secrets We Kept  2019 Suomentanut Irmeli Ruuska 474 sivua Lara Prescottin romaani Tätä ei koskaan tapahtunut  sijoittuu toisen maailmansodan jälkeiseen aikaan, lähinnä 1950-luvulle. Neuvostoliitossa kirjailija Boris Pasternak kirjoittaa uutta romaaniaan, Tohtori Zivagoa , joka herättää vallanpitäjissä huolta. Yhdysva...

Heather Morris: Cilkan tarina

Cilka tajuaa tilaisuuden. Leirissä on huonoja töitä – ulkona, ruumiillisia töitä – ja sitten on hyviä töitä. Toisessa paikassa  "hyvä" työ tarkoitti enemmän ruokaa ja lämpöä, mutta Cilkan tapauksessa se tarkoitti myös toistuvaa ja jatkuvaa hyväksikäyttöä ja leirin kaikkein huonoimpien olosuhteiden todistamista. Hänen roolinsa Parakki 25:n johtajana oli rangaistus, mutta sellainen, jota hän tuntee yhä joutuvansa sovittamaan. Heather Morris: Cilkan tarina Aula & Co 2020 Alkuteos Cilka's Journey  2019 Suomentanut Pekka Tuomisto 405 sivua Heather Morrisin romaani Cilkan tarina sijoittuu toisen maailmansodan ja holokaustin jälkimaininkeihin, kun natsien ylläpitämät keskitysleirit vapautetaan ja sota päättyy. Auschwitzista vapautetaan muiden joukossa Cecilia "Cilka" Klein, jonka vapaus kuitenkin jää lyhyeksi. Du bist frei  on vain hetken lupaus, ja pian Cilka on matkalla Krakovaan, missä hän saa kuulla tulleensa tuomituksi viideksitoista vuodeksi pakkot...

JP Koskinen: Tulisiipi

"Moottori ulvoi, pakokaasu painui siipien alle, vauhti kiihtyi ja yhtäkkiä olin jo ilmassa. Tuntui, kuin olisin juuri eilen kivunnut koneesta ulos ja Nikolai olisi tuhertanut vihkooni merkintöjään. Puhkaisin usvan, sen yläpuolella oli aivan kirkasta. Sydämeni jätti muutaman lyönnin väliin, ääretön taivas oli typerryttävän kaunis." JP Koskinen: Tulisiipi Like 2019 351 sivua Äänikirjan lukija Toni Kamula Kesto 10 t 1 min JP Koskisen uutuusromaani Tulisiipi  vie lukijan ensin Amerikkaan, missä unelmien pitäisi olla toteutettavissa ja minne moni on unelmien perässä lähtenytkin. Kaarle on toisen sukupolven amerikansuomalainen, jonka suku on muuttanut Suomesta paremman elämän toivossa. Kun Amerikkaan iskee lama, alkavat houkuttelevat tiedot työläisten paratiisista kuulostaa koko ajan paremmilta. Sitten lähdetäänkin Neuvosto-Karjalaan. Siellä pitäisi ahkeran työnteon tuottaa tulosta, siellä toivotetaan Amerikkaan lähteneet tervetulleiksi. Ja niin pakkaa Kaarlen perhe lau...

Darragh McKeon: Kaikki pysyväinen haihtuu pois

"Aamu valkenee voimalan yllä, tuttu verenpunainen taivas hakeutuu jälleen muotoonsa. Parvi yläpuolella jyriseviä helikoptereita laskeutuu sirosti ympäröivään maastoon. Vygovski on päättänyt pudottaa helkoptereilla reaktorin ytimeen booriyhdisteitä, savea, dolomiittia ja lyijyä lämpötilaa vakiinnuttamaan." Darragh McKeon: Kaikki pysyväinen haihtuu pois (Atena 2016) Alkuteos All That Is Solid Melts Into Air 2014 Suomentanut Ulla Lempinen 369 sivua Kaikki pysyväinen haihtuu pois  on romaani Tšernobylin ydinvoimalaräjähdyksestä, jonka varjo ulottuu laajan ihmisjoukon ylle ja vaikuttaa kauaskantoisesti monen elämään niin Ukrainassa kuin Neuvostoliitossa. Miten yksi lähihistoriamme pahimmista onnettomuuksista vaikuttaa yksilöihin, sitä kuvataan muutaman keskeisen henkilön kautta. Artjom on ukrainalaispoika, joka tekee metsästysretkellä oudon havainnon: lehmien korvat vuotavat verta. Mistä on kyse, sitä ei kerrota, ennen kuin perhe huomaa olevansa matkalla pois kotoa. Grigo...

JP Koskinen: Kuinka sydän pysäytetään

"Suuni kuivui ja tuijotin Mannerheimia, joka istui pöydän ääressä tutkien sylissään olevaa paperia. Lopulta hän nosti arkin pöydälle, otti lukulasit pois päästään ja tarttui juomalasiin. Kohotimme maljan, sitten Mannerheim alkoi puhua." JP Koskinen: Kuinka sydän pysäytetään - romaani talvisodasta (WSOY 2015) 352 sivua JP Koskinen asettuu romaanillaan Kuinka sydän pysäytetään  sotaromaaniareenalle. Aiemmin Koskinen kirjoitti historian tapahtumista romaanissaan Ystäväni Rasputin , jossa liikkuivat luontevasti niin Venäjän viimeinen tsaariperhe kuin kiistanalainen Grigori Rasputin. Samaan tapaan myös tässä käsillä olevassa romaanissa liikuskelee historian suuria henkilöitä Mannerheimista Staliniin. Kaiken keskiössä on nuori Juho Kivilaakso, jonka näkökulmasta ja äänellä tarkastellaan suomalaista elämää 1910-luvulta aina 1940-luvulle saakka. Juhon elämän merkityksellinen henkilö on oma isä, joka jättää perheensä ja katoaa - todennäköisesti itänaapuriin. Hän kuitenkin ehtii...

Heidi Köngäs: Hertta

"Aate on meitä kaikkia voimakkaampi. Sen punainen veto on osa koko maailman työtätekevien verenkiertoa, sen raudanluja tahto ylittää kaikki yksilön pienet pyrkimykset. Demokraattisen sentralismin periaate. Proletariaatin diktatuurin periaate. Ne minä imin ja niihin uskoin." Heidi Köngäs: Hertta (Otava 2015) 285 sivua Hertta  on tarina aatteen palosta ja aatteelle palavasti omistautuneesta naisesta, eräästä historiamme merkittävimmästä naispoliitikosta, Hertta Kuusisesta. Kertomus alkaa 1930-luvun lopulta, kun Hertta vapautuu vankilasta. Lähes viiden vuoden tuomio valtion vastaisesta toiminnasta teki tyhjäksi suunnitelmat viipyä Suomessa vain puolisen vuotta ja palata Neuvostoliittoon Juri-pojan luokse. Pojan kohtalo painaa ja mietityttää Herttaa: mitä tapahtui Jurille, joka jäi itkien lastenkotiin, kun äiti lähti hoitamaan salaista tehtävää Suomeen? Pian vapauduttuaan Hertta tapaa Yrjö Leinon, joka on naisen tavoin kommunisti. Yrjölle Hertta on jotain aivan uutta ja...

Katja Petrovskaja: Ehkä Esther

"Jollei perestroikaa, jollei ensimmäistä Puolan-matkaani, jollei sitä äänilevyä olisi ollut, ei babuškani varhaislapsuuden salvattu ikkuna olisi koskaan auennut meille enkä minä olisi koskaan voinut ymmärtää, että hän on kotoisin siitä Varsovasta jota ei enää ole, että me olemme sieltä kotoisin, halusin minä sitä tai en, tuosta kadotetusta maailmasta, jota hän muisteli jo meistä etääntyen, erkaantuen, viimeisellä rajalla, reunalla." Katja Petrovskaja: Ehkä Esther (Tammi 2015) Saksankielinen alkuteos Vielleicht Esther  2014 Suomentanut Ilona Nykyri Keltainen kirjasto 463. 277 sivua Katja Petrovskajan esikoisteos Ehkä Esther  vie lukijan matkalle menneisyyteen, sodan repimään Eurooppaan ja kirjailijan sukulaisten jalanjäljille. Kun Katja Petrovskaja lähtee selvittämään sukulaistensa tarinaa, on jo valmiiksi selvää, että tie ei ole helppo. Mutta sille tielle on lähdettävä. Ehkä Esther  sisältää kertomuksia ihmisistä ja kohtaloista, joita kirjailija on selvittänyt...

Katja Kettu: Yöperhonen

"- Tämä on Vorkuta ja täällä vallitsevat taigan lait. Teillä ei täällä ole enää nimeä. Ei menneisyyttä. Te ette ole mitään. Tässä nimenhuudossa kerrotte rangaistuksenne luonteen ja pituuden, jatkossa vain vankinumeron." Katja Kettu: Yöperhonen (WSOY 2015) 326 sivua Katja Ketun Yöperhonen -romaani lähtee liikkeelle vuodesta 1937. Tuolloin päähenkilö Irga, rajavartiolaitoksen päällikön tytär, on 15-vuotias ja hiihtää Neuvostoliittoon paetakseen isänsä käskyläisiä ja päästäkseen rakkautensa luokse. Raivoisa hiihto vie tielle, joka on päällystetty ainakin murheella, pettymyksillä, petoksilla, pelolla, raskaalla työllä ja toivolla sekä luottamuksella. Rakkaus pettää ja nuori tyttö päätyy viimeisillään raskaana vankileirille Poliittisena vankina, jonka status takaa sen, että työtä helvetillisissä oloissa riittää. Tarinan menneisyydestä siirrytään välillä vuoteen 2015, kun Irgan pojantytär Verna on saapunut Marinmaalle Lavran kylään isänsä pyynnöstä. Isä on tullut Lavraan s...

Sirpa Kähkönen: Graniittimies

"Seurailimme Moikan rantamia pitkien merikasarmien luo, missä katukiveys vaihtui puulankuiksi ja askelet kumisivat syvinä. Pysähdyimme syömään aina samaan pieneen stolovajaan, jonka ikkunat olivat huurun peittämät ja jossa valkohattuinen myyjä paiskasi lautasemme tiskiin niin että borssi tai kaalikeitto loiskui. Kun lusikoimme soppaamme, halusin kysyä Lavrilta, jonka punatähtinen lakki lepäsi pöydällä välissämme, oliko hänellä täällä mitään, mistä ottaa kiinni." Sirpa Kähkönen: Graniittimies (Otava 2014) 332 sivua Kevättalvella 1922 Petrogradiin hiihtävät Ilja ja Klara Tuomi, jotka lähtevät aatteen perässä etsimään parempaa elämää rajan takaa. Taakse jäävät sukulaiset, ystävät, äidinkieli ja vanhat etunimet sekä kotimaa, joka oli kääntänyt selkänsä. Edessä näkyy tulevaisuus, jonka rakentamiseen työläinen voi osallistua. Voi sanoa, että niin vähäpätöiset seikat kuin neula ja lanka ovat muuttaneet elämäni suuntaa melkein yhtä paljon kuin rakkaus mieheen ja päätös lähte...

Mihail Bulgakov: Saatana saapuu Moskovaan

"--eräässä yhteenvedossa sanotaan, että hän oli lyhytkasvuinen, että hänellä oli kultahampaat ja että hän ontui oikeaa jalkaansa. Toisessa väitetään, että hän oli valtavan kookas, että hänellä oli hampaissaan platinakruunut ja että hän ontui vasenta jalkaansa. Kolmannessa todetaan lakonisesti, ettei hänellä ollut mitään erityistuntomerkkejä. On pakko tunnustaa, ettei yksikään näistä yhteenvedoista kelpaa mihinkään." Mihail Bulgakov: Saatana saapuu Moskovaan (WSOY Loisto 2007) Venäjänkielinen alkuteos  Мастер и Маргарита 1928-1940 Suomentanut Ulla-Liisa Heino, suomennoksen tarkistanut Vappu Orlov 478 sivua Saatana saapuu Moskovaan -romaani on heti alkuasetelmaltaan kiinnostusta herättävä: kirjallisuuslehden toimittaja, kirjailijaliiton hallituksen puheenjohtaja Berlioz ja runoilija Bezdomnyi, oikealta nimeltään Ivan Nikolajevitš, tapaavat Moskovassa Patriarkan lampien luona erikoisen miehen. Hän puhuu hyvin venäjää mutta on silti ulkomaalaisen oloinen. ...

Lena Muhina: Piirityspäiväkirja

"2.7.1941 Kaikilla rintamilla käydään kiivaita taisteluita. Puolustajamme ovat ylväällä rohkeudellaan onnistuneet monin paikoin pidättämään tai häiritsemään lukumäärältään suuremman vastustajan etenemistä. Vihollinen on aseistautunut hampaisiin saakka." Lena Muhina: Piirityspäiväkirja (Bazar 2014) Venäjänkielinen alkuteos Blokadnyi dnevnik Leny Muhinoi julkaistu 2013 Suomentanut Pauli Tapio 285 sivua Lena Muhinan Piirityspäiväkirja  on järisyttävä silminnäkijäkertomus sodasta ja sen vaikutuksesta siviileihin. 16-vuotias Lena on tavallinen tyttö, joka aloittaa päiväkirjan pitämisen 22.5.1941, kun toinen maailmansota on käynnissä. Lena elää tavallisen teinitytön elämää sodan varjossa: selviytyminen kokeista huolestuttaa, olisi mukavaa nukkua enemmän, pojat herättävät kiinnostusta... Rakastuminen ja vastarakkauden saaminen mietityttää: Mutta miksi minun vierelläni ei ole ketään? Tällaisena iltana. On suorastaan loukkaavaa, että tällainen ilta menee hukkaan. En halua o...

Daphne Kalotay: Bolšoin perhonen

"Nina on keskellä, pysyy tyynenä, rauhoittavana keskushahmona silloinkin kun hän esittelee muut haltijat, elehtii sirosti, heilauttaa lempeästi sireeninoksaa; pieniä bourrée -askelia sinne tänne, vain muutama iso jeté  näyttämön poikki, ei nopeita hyppyjä ja pyörähdyksiä, joista hän eniten pitää; avausosuus on hidas adagio, ei nyt hirveän haastava, vain yksi arabeskiin päättyvä piruetti." Daphne Kalotay: Bolšoin perhonen (WSOY 2011) Alkuteos Russian winter  julkaistu 2010 Suomentanut Irmeli Ruuska 412 sivua Daphne Kalotayn romaanin  Bolšoin perhonen  päähenkilö on kahdeksankymppinen Nina Revskaja, entinen Bolšoin baletin prima ballerina, joka asuu Bostonissa ja on sidottuna pyörätuoliin ja päivittäisiin kipuihin. Hän kokee elämänsä olevan lopussa ja päättää antaa huutokauppaan myytäväksi korunsa, jotka hän aikanaan otti mukaansa, kun hän loikkasi Neuvostoliitosta länteen. Korujen myötä hän toivoo pääsevänsä eroon kipeistä muistoistaan. Muistot eiv...

Riikka Pelo: Jokapäiväinen elämämme

"Tästä satimesta ei pääsisi kuin kirjoittamalla, kirjoittamalla itselleen toisen ruumiin, joka ei vanhenisi niin kuin tämä. Hänen ristiriitansa: keho antoi rytmin, taivas sanat, epäsuhtainen pakkoavioliitto. Mutta tänään ei olisi aikaa vilkaistakaan vihkoihin, vaikka kuinka säkeet ja tragedian sankarittaret pyristelivät ihon alla. Jokainen päivä, jona ei voinut avata vihkoa, oli pois pilattu." Riikka Pelo: Jokapäiväinen elämämme (Teos 2013) 522 sivua Riikka Pelon Finlandia-ehdokkaaksi valittu romaani Jokapäiväinen elämämme kertoo venäläisrunoilija Marina Tsvetajevasta ja hänen tyttärestään Ariadna Efronista. Tarinalla on todellisuuspohjansa, mutta kirjailija on käyttänyt kaunokirjallista vapauttaan kertomuksen kokoamisessa. Romaani kertoo elokuusta 1923 Marinan näkökulmasta, kun hän on tyttärensä kanssa maanpaossa T š ekkoslovakiassa. Lisäksi romaani sijoittuu vuosille 1939 ja 1941 Neuvostoliittoon, näkökulma on pääasiassa Ariadnan. Tällöin koko perhe on asettunut ...