Näytetään tekstit, joissa on tunniste talviurheilu. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste talviurheilu. Näytä kaikki tekstit

torstai 22. helmikuuta 2018

Mielensäpahoittajan olympiamatka

Tuomas Kyrö: Mielensäpahoittajan olympiamatka - Etelä-Korea 2018
grafiikka ja kuvat: Mika Tuominen
126 s. + kuvaliite
WSOY 2017
 
On talviolympialaisten aika ja siksi innostuinkin lukemaan uuden Mielensäpahoittaja-kirjan, joka kertoo tämän matkasta Etelä-Koreaan paneloimaan pojantyttären asuntolahuonetta ja hieman ihmettelemään tulevien olympialaisten näyttämöäkin. Olin jo jokin kirja sitten lukemisen jälkeen sitä mieltä, että minun olisi parempi jättää uudet Mielensäpahoittajat muille. Pari viimeisintä kirjaa vei taas mukanaan, mutta tämän luettuani tuumin taas, että ehkä olisi parempi jättää tulevat kirja muille. Kyllä tämä nyt luetuksi tuli kisojen katselun lomassa, mutta olisi ihan hyvin voinut jäädä keskenkin.
 
Mielensäpahoittaja katsoo tarpeelliseksi lähteä reissaamaan Etelä-Koreaan, koska pojantytär on lähtenyt sinne vaihto-oppilaaksi ja tämän asuntolahuoneesta puuttuu panelointi. Kamat kasaan ja matkaan siis. Kirjassa on epätodellisia käänteitä, kun suomalaisjäärä ja pojantytär pääsevät kisajärjestäjien matkaan tutustumaan tuleviin kisapaikkoihin ja saavuttaapa Mielensäpahoittaja myös jonkinlaisen yhteyden Pohjois-Korean johtajaan.
 
Takakannessa todetaan, että tässä kirjassa on merkittäviä jäämiä Mielensäpahoittajan hiihtokirjasta, ja se kyllä pitää paikkansa. Useampi kertomus oli todella ihan suoraan hiihtokirjasta, joskin ne sopivat uuteen tarinayhteyteen ja ovat hauskoja. Kokonaisuus ei kuitenkaan ole mitenkään huikea ja yhä enemmän minusta tuntuu, että Mielensäpahoittajasta on kadonnut jotain sellaista olennaista, jota hahmossa oli ensimmäisten kirjojen aikaan. En osaa sanoa mitä se on, mutta hahmon kokonaisuus tuntuu muuttuneen. Tietysti kirjailijan täytyy uudistaa hahmoa, jos aikoo sen parissa jatkaa, mutta kyllä minä niin mieleni pahoitin, kun ennen oli Mielensäpahoittajakin parempi.

tiistai 27. joulukuuta 2016

Mielensäpahoittajan hiihtokirja

Tuomas Kyrö: Mielensäpahoittajan hiihtokirja
108 s. + Mielensäpahoittajan virallinen kisaopas 29 s., WSOY 2016
kansi: Mika Tuominen
 
Olen nyt lukenut kaikki kolme tänä vuonna ilmestynyttä uutta Mielensäpahoittajaa, jotka ovat siis tietokirjoja Mielensäpahoittajan mielipiteillä ja ohjeistuksilla höystettynä. Olen kahden muun (Miehen työt ja Mielensäpahoittajan keittiössä) kohdalla esittänyt kysymyksen miksi nuo kirjat on kirjoitettu, sillä en ole oikein osannut mieltää niitä sen enempää tietokirjoiksi kuin viihdekirjoiksikaan. En siis odottanut Mielensäpahoittajan hiihtokirjalta mitään suuria, mutta tämä osoittautuikin hyvin hauskaksi kirjaksi, jossa on samaa henkeä kuin kaunokirjallisissa Mielensäpahoittajissa.
 
Vuonna 2017 järjestetään Lahdessa hiihdon mm-kisat, joiden odotus innoittaa Mielensäpahoittajaa jakamaan mielipiteitään ja kokemuksiaan hiihdosta, nykyihmisen ymmärtämättömyydestä tätä hienoa lajia kohtaan, hiihtourheilijoista, mäkihypystä ja oikeastaan kaikesta, mitä aiheeseen suinkin voi liittyä. Teos rakentuu melkolailla romaanin tai novellikokoelman tapaan ja koinkin tämän kirjan ennen kaikkea kaunokirjallisena teoksena ja viihteenä, vaikka teos viliseekin faktoja kisatuloksista ja tunnetuista urheilijoista. Kirjassa on mukana myös erillinen liite nimeltä Mielensäpahoittajan virallinen kisaopas.
 
Vietin Mielensäpahoittajan hiihtokirjan parissa oikein hauskoja lukuhetkiä. Kerrontatapa on tässä teoksessa hyvin samanlainen kuin kaunokirjallisissa Mielensäpahoittajissa, mikä tuntui kotoisalta ja loihti mieleeni Mielensäpahoittajan tutun hahmon. Hiihto on Mielensäpahoittajalle sydämenasia ja mielipiteet siitä ovat sen mukaisia. Lisäksi vuosien varrelle mahtuu jos jonkinlaisia sattumuksia hiihdon parissa, ja varhaisimmat niistä sattuivat jo hänen isälleen, joka hiihti Lahteen mm-kisoihin vahingossa vuotta liian aikaisin. Eikä Mielensäpahoittajan omatkaan kisamatkat aina ole menneet parhain voiteluin, sillä kerrankin sattui niin, että hän jäi kellariin lukkojen taakse ja odotteli siellä muutaman tunnin auttajaa... Jos siis olet miettinyt lukemasi jonkin uusista Mielensäpahoittajista ja kaipaat nimen omaan viihdykettä, valitse tämä hiihtokirja!
 
 ***
Tässä kohtaa muistutan vielä blogisynttäriarvonnastani, johon ehtii osallistua vielä huomenna 28.12. klo 15 saakka. Pääpalkintona on Mielensäpahoittaja-seinäkalenteri ensi vuodelle!