Näytetään tekstit, joissa on tunniste sarjamurhaajat. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste sarjamurhaajat. Näytä kaikki tekstit

tiistai 17. joulukuuta 2019

Pahan polku

Robert Galbraith: Pahan polku
18 h 7 min., Otavan äänikirja 2015
alkup. Career of Evil, 2015
suom. Ilkka Rekiaro
lukija: Eero Saarinen
Cormoran Strike, osa 3.
 
Robert Galbraith alias J.K. Rowling on loistava kirjailija, jolla on taito viedä lukija mennessään. Olen edennyt yksityisetsivä Cormoran Strikesta kertovan tarinan parissa hiljakseen, sillä Käen kutsun kuuntelin vuonna 2015 ja Silkkiäistoukan 2018. Olisin halunnut jatkaa sarjan parissa nopeamminkin, sillä pidän Strikesta ja hänen apulaisestaan Robinista todella. Ensin odottelin lisää cd-äänikirjoja ennen kuin löysin e-äänikirjat, sitten odottelin Pahan polkua kirjaston e-äänikirjoihin ja nyt minulla on menossa Storytelin kokeilujakso, joten pääsin kuuntelemaan lopultakin tätä kolmatta osaa. Ja olihan tämä taas hyvä ja odottamisen arvoinen!
 
Pahan polun tapahtumat käynnistyvät toden teolla, kun Striken toimistoon postitetaan Robinille osoitettu paketti, josta löytyy ihmisen jalka. Strike on oitis varma, että teon takana on joku, joka kantaa hänelle kaunaa. Poliisit ryhtyvät selvittämään henkirikosta, mutta vaikeaa se on, kun ruumistakaan ei ole löytynyt muuta kuin tämä postitettu jalka. Taustalla Strike ja Robin tekevät omia tutkimuksiaan, jälleen kerran tehokkaammin kuin poliisit. Pian Striken aavistukset osoittautuvat oikeiksi, mutta oikeaa tutkimuslinjaa on haastava löytää. Kun johtolangat solmiutuvat yhteen, on lopputuloksena jälleen hämmästyttävän taitavasti punottu juoni. Rikostutkimuksen taustalla kuvataan niin Striken kuin Robininkin yksityiselämiä, joista paljastuu tässä teoksessa ihan uusia puolia.
 
Nautin tämän kirjan kuuntelemisesta todella paljon. Juoni vei mennessään ja kuuntelinkin tämän hyvin nopealla tahdilla, jouduin jopa pitkästä aikaa kaivamaan napit korviini ja kävelemään töihin äänikirjaa kuunnellen - sitä ei ole hetkeen aikaan tapahtunut. Sinänsä teoksen sisältö irtileikattuine raajoineen oli aika hirvittävä, mutta teos oli kuitenkin kaiken kaikkiaan viihdyttävä ja sopivan jännittävä. Pidän myös sekä jäyhästä Strikestä että sisukkaasta Robinista hahmoina. Haluan pian kuunnella myös 4. osan!

♠♠♠♠♠

lauantai 23. heinäkuuta 2016

Milanon nukkemestari

Vera Vala: Milanon nukkemestari
Arianna de Bellis tutkii, osa 5
431 s., Gummerus 2016
kansi: Shutterstock ja Laura Noponen
 
Jokaiseen kesään kuuluu vähintään yksi dekkari ja mun kohdalla se on viime vuosina tarkoittanut Vera Valan Arianna de Bellis tutkii -dekkaria. Niin on tänäkin vuonna, sillä sarjaan ilmestyi viides osa, jonka tietysti halusin lukea. Milanon nukkemestari on mielestäni hieman erilainen kuin sarjan aiemmat osat, mutta lukunautinto oli silti taattu.
 
Arianna de Bellis perheineen on muuttanut Roomasta Milanoon ja luopunut työstään yksityisetsivänä. Äitiys on ollut Ariannalle ykkössijalla Selene-tyttären synnyttyä, mutta nyt hän on palannut työelämään ja toimii yliopiston alaisuudessa tehden haastatteluja mielisairaalan asukkaille. Samaan aikaan Ariannan vanhempi veli Ares saa esimiehiltään pyynnön saapua Milanoon tutkimaan vanhaa rikosjuttua, jossa epäillään tuomituksi joutuneen väärän miehen. Pappina työskentelevä Ares on aikoinaan tutkinut sarjamurhaajien psykologiaa, ja kun tapauksessa on kyse niin sanotuista marionettimurhista ja tuomittuna on niin ikään jesuiittapappi, haluaa Vatikaani Areksen ottavan osaa tutkimuksiin. Tuomitun jesuiittapapin syyllisyydestä on herännyt epäilyksiä, sillä lisää samankaltaisia murhia on alkanut tapahtua lisää. Pian sekä Arianna että Ares huomaavat työskentelevänsä samaan juttuun liittyvien ihmisten parissa.
 
Se mikä teki tästä teoksesta selkeimmin erilaisen aikaisempiin osiin verrattuna oli Ariannan työnkuvan muuttuminen ja Areksen astuminen hänen rinnalleen toiseksi ja ehkä jopa selkeämmäksi päähenkilöksi. Alussa Ares esiintyi tarinassa jopa siinä määrin, että aloin jo miltei epäillä onko tämä todella jatkoa Arianna-sarjaan. Olisinkin kaivannut Ariannalle selkeämpää päähenkilön roolia tässä teoksessa, sillä sarja kuitenkin kantaa hänen nimeään. Rikosjuonen puitteissa tämä tarina kuitenkin oli ihan yhtä mielenkiintoinen kuin aikaisemmatkin osat ja mielestäni kuvio oli taitavasti punottu ja melko yllättäväkin, sillä epäiltyjen ja heidän läheistensä taustoista paljastui monenmoisia asioita, joita en olisi osannut arvata. Ja vaikka Arianna olikin teoksessa mielestäni hieman taka-alalle jäävä päähenkilö, niin lopussa jälleen kerran Vala yllättää ja paljastaa muistinmenetystä potevan Ariannan menneisyydestä jotakin sellaista, joka viimeistään nyt keikauttaa monen asian päälaelleen. Eli seuraavaa osaa todellakin odotellessa!
 
♠♠♠♠

sunnuntai 14. kesäkuuta 2015

Dekkariviikko: Tuomitut

Vera Vala: Tuomitut
457 s., Gummerus 2015
Arianna de Bellis tutkii, osa 4

Vera Valan uuden dekkarin ilmestymisestä on alkanut muodostua minulle jonkinlainen "tapaus", sillä vaikka en erityisen paljon dekkareita luekaan enkä koe sitä itselleni välttämättä kovin läheiseksi genreksi, niin uuteen Arianna de Bellis tutkii -dekkariin tarttuu aina mielellään. Tuomitut on dekkarisarjan neljäs osa. Vala säilyttää edelleen yhtä tasaisen varman otteensa kuin sarjan aikaisemmissakin osissa, vaikka tässä kirjassa kulkeekin oikeastaan kaksi erillistä ja samalla toisiinsa kietoutuvaa juonta sen lisäksi, että sarjalle tunnusomaisesti tämäkin teos sisältää paljon erilaisia yksityiskohtia.

Tällä kertaa Arianna ryhtyy selvittämään asiaparinsa Angelon avustuksella Torinossa tapahtunutta katoamistapausta, jonka selvittämiseen toimeksianto tulee Ariannan sukulaisilta. Näyttää siltä, että kadonnut Rosalina on mahdollisesti liittynyt outoon lahkoon ja hänen henkensä saattaa olla vaarassa. Samaan aikaan Torinossa kuohuu, kun useampi pappi löytyy surmattuna ja kaikki viittaa sarjamurhaajaan, joka aikoo jatkaa työtään edelleen. Pappisurmia on tutkimassa poliisin ohella myös Ariannan veli Ares. Näyttää siltä, että Rosalinan lahkolla saattaa olla jotain kytköksiä Torinon pappisurmiin.

Kirjoitin sarjan edellisestä osasta Villan Sibyllan kirous, että jännittävyysaste on noussut ja lukijalta vaaditaan enemmän ajatustyötä, kun leppoisat lenkkeily- ja ruoanlaittohetket on rajattu teoksessa minimiin ja keskitytään enemmän itse rikokseen. Tässä teoksessa Vala näyttää taas kuvaavan enemmän myös Ariannan arkipäivää, mutta edelleen tarina keskittyy hyvin tiiviisti rikokseen. Tapahtumat keskittyvät vain muutamiin päiviin ja tunnelma on hyvin latautunut. Mielenkiintoisena pidin erityisesti kahden alunperin erilliseltä vaikuttavan juonen punoutumista toisiinsa sekä Ariannan isoveljen, pappi Areksen, nostamista hyvin keskeiseksi hahmoksi. Kiinnostavia olivat myös erilaiset kultit ja katolisen kirkon kiemurat.

Tapahtumat keskittyvät tiiviisti pappisurmiin ja Rosalinan katoamiseen liittyviin tutkimuksiin, mutta myös Ariannan elämän kiemuroita päästään tarkastelemaan. Raskaana oleva Arianna on pettänyt rakastettuna Bartolomeon luottamuksen ja hän kamppailee ristiriitaisten tunteidensa parissa, sillä Bartolomeo ei näytä olevan enää kiinnostunut muusta kuin syntymättömän lapsensa hyvinvoinnista. Samaan aikaan Ariannaa kalvaa huoli siitä, onko el Lobon varoitus Ariannan ja syntymättömän lapsen mahdollisesta hengenvaarasta aiheellinen. Myös Ariannan menneisyydestä tuntuu kumpuavan yhä uusia tietoja ja muistinmenetyksen kattavalta ajalta paljastuu asioita, jotka yllättävät. Tässä romaanissa ollaan kuitenkin ennen kaikkea nykytilanteessa eikä keskitytä niin paljon muistinmenetyksen aikoihin kuin edellisissä osissa. Ratkaisu on virkistävä.

Valan dekkareissa olen pitänyt paljon siitä, miten taidokkaasti hän ottaa mukaan runsaasti yksityiskohtia muun muassa italialaisesta kulttuurista ja historiasta sekä antiikin mytologiasta ja luo samalla lukijalle helposti ymmärrettävän kokonaisuuden. Italia näyttäytyy Valan dekkareissa hyvin kiehtovana paikkana, ja jälleen kerran en voi muuten kuin uteliaana odottaa millaisia vaiheita seuraavassa dekkarissa Ariannan tielle osuu. Tuomitut on epäilemättä mielestäni mielenkiintoisin Arianna de Bellis tutkii -dekkari ja loppuhuipennus suorastaan salpasi hengen. Mahtavaa!

♠♠♠♠♠