Lukupiirikirja: Sudenraudat

Päivi Alasalmi: Sudenraudat

Gummerus 2021

Luimme helmikuun lukupiirikirjana Päivi Alasalmen historiallisen romaanin Sudenraudat, joka kertoo 1880-luvun traagisista tapahtumista, jolloin susi tai susipari surmasi 22 lasta Turun seudulla. Kirjavalinta osoittautui yllättävänkin ajankohtaiseksi siinä mielessä, että tammikuussa 2026 suden ympärivuorokautinen rauhoitus päättyi ja jo parin viikon aikana useat kiintiöt tulivat täyteen. Keskustelu sudenmetsästyksen sallimisesta, mittakaavasta tai tarpeellisuudesta on oma lukunsa, me keskityimme tähän romaaniin, vaikka toki keskustelussa tilanteet peilautuivat menneestä nykyisyyteen ja toisinpäin.

1880-luvun Suomi on aatteiden ja toiminnan aikaa. Sanomalehti toimittaa ajankohtaista tietoa kansalaisille välillä hyvinkin värikkäästi ja puolueellisesta näkökulmasta. Kuitenkin yksi asia yhdistää kansan kerrokset. Kun tietoja aina vain uusista suden surmaamista lapsista alkaa kuulua Turun seudulta, on yleinen mielipide selvä: jotain pitää tehdä, susista on päästävä eroon.

Torppareiden sudenmetsästysintoa ruokkii susista luvatut tapporahat, joiden turvin perhe pysyisi leivänsyrjässä pitkään. Kartanonisäntiä ja muita silmäätekeviä puolestaan ajaa enemmänkin halu tulla muistetuksi sankarina, joka lopettaa pelon aikakauden. Miehiä vilisee Mynämäen metsissä, mutta susi on ovelampi.

Alasalmi kirjoittaa erittäin onnistunutta ajankuvaa. On helppo mennä hahmojen nahkoihin ja elää heidän tuntojaan, mutta Alasalmi ei tee sudestakaan yksiselitteistä hahmoa. Kun jahti käynnistyy, sitä huomaa jännittävänsä yhtä paljon kummankin osapuolen puolesta. Ylipäätään tämä romaani oli mielestäni todella jännittävä, sillä Alasalmi osaa kyllä luoda mielikuvitusta ruokkivia kohtauksia metsätaipaleille ja pihan pimeisiin perukoihin.

Alasalmen romaani on todella mukaansatempaavaa, jännittävää ja ajatuksia herättävää luettavaa. Teos on tosipohjainen ja olen aikaisemmin lukenut juurikin näistä 1880-luvun tapahtumista Jouni Tikkasen tietokirjan Lauma, joten tietyt asiat olivat kyllä tiedossa. Romaani kuitenkin ehkä jopa hieman yllättää sillä, miten hienosti siitä välittyy erilaisia tunteita. Minulle Sudenraudat oli helmikuun (ja koko alkuvuoden) paras teos.

Lauma

Jouni Tikkanen: Lauma - 1880-luvun lastensurmat ja susiviha Suomessa

4 h 52 min., Otavan äänikirja 2019

lukija: Aarne Linden

 

Jouni Tikkasen Lauma alkoi kiinnostaa minua jo siinä vaiheessa, kun olin tekemässä hankintoja kirjaston kokoelmaan. Kirjan lukeminen kuitenkin jäi, kunnes instagramissa joku kehui kirjan äänikirjatoteutusta hyväksi ja jännittäväksi. Sama henkilö kertoi kuitenkin, että aikoo tutustua teokseen vielä ihan kirjanakin, jotta pääsee näkemään kuvat ja taulukot. Minäkin siis päädyin kuuntelemaan kirjan äänikirjana, mutta lainasin kirjan siihen ohelle, jotta sain entistä selkeämmän kuvan teoksesta.

 

1880-luvulla sudet tappoivat 22 lasta Turun seudulla. Aiheesta kirjoitettiin lehdissä ja susikannoista nousi keskustelunaihe, joka johti lopulta todelliseen susivihaan. Tuon ajan tapahtumat ja asennemuutokset vaikuttavat yhä meidän päivinämme 140 vuotta tapahtumien jälkeenkin. Tikkasen kirjassa tarkastellaan lastensurmia ajan ja ympäristön kontekstissa, avaa suden elämän perusteita ja tarkastelee lapsensurmista kertovia dokumentteja tutkivalla otteella.

 

Tikkasen kirja on mielestäni hyvä perusteos ihmiselle, joka haluaa ymmärtää mistä susivihassa on kysymys ja mitä ovat ne lastensurmat, joihin edelleenkin vedotaan aika ajoin kiivaanakin käyvässä susikeskustelussa. Ei ole pitkä aika, kun bongasin jostain Facebook-keskustelusta kuvan 1880-luvun lapsensurmauutisesta, mikä kertoo siitä, että asia elää edelleen vahvasti ihmisten muistissa. 

 

Tikkanen ei tässä kirjassa asetu kenenkään puolelle, vaikka voisin kuvitella, että ehkä joitakin saattaisi ärsyttää se, miten Tikkanen hakee susien toiminnalle selityksiä tapahtuma-ajan ja -ympäristön kontekstissa. Tutkivaa otetta saattaa joku pitää susien puolustamisena, vaikka enemmän Tikkanen on tutkijana puolueeton tarkkailija. Lauma on paikoin aika jännittäväkin teos, sillä Tikkanen on kuvannut tapahtuneita lastensurmia aikalaisten kertomusten valossa. Historia muuttuu eläväksi. Tämän kirjan jälkeen ymmärrän paremmin mitä nykypäivänkin susikeskustelun taustalla on.