Taskupainos: Anna-Leena Härkösen elämästä

Katja Kallio (kirj.) ja Anna-Leena Härkönen (haastateltava): Taskupainos - Anna-Leena Härkösen elämästä

Otava 2025

Anna-Leena Härkönen on kuulunut suosikkikirjailijoideni joukkoon jo ainakin 15 vuotta ja pidempäänkin, vaikka hänen viimeisimmät romaaninsa eivät olekaan olleet oikein minun makuuni. Muistan hänet jo lapsuudestani Liisa Metsolan roolista, ja se hänen rooleistaan on minulle edelleenkin tutuin, kun olen sarjan niin monta kertaa katsonut. Härkönen on monipuolinen taiteilija, sillä rooleja on riittänyt ja kirjoja on julkaistu tasaista tahtia.

Taskupainos on muistelmateos, jonka Katja Kallio on kirjoittanut Härkösen kanssa käymiensä keskusteluiden pohjalta. On hämmästyttävää miten selkeästi Härkösen oma ääni kuuluu tästä. Lukiessani saatoin hyvin kuvittelemaan hänet viereiseen nojatuoliin kertomaan tarinaansa minulle ääneen.

Heti ilmestymisen jälkeen ainakin iltapäivämediassa tästä tunnuttiin maalailevan jonkinlaista paljastuskirjaa ja revittiin lööppiotsikoita, joten itseäni kieltämättä pelotti sellaistako on luvassa. Mielestäni niin ei kuitenkaan käynyt. Sisältö on avointa ja suoraa, kuten Härkösen omissakin teksteissä yleensä, mutta asioita ei jäädä mässäilemään tai ketään ei ryvetetä tarkoitushakuisesti. Asiat vain kerrotaan siten kuin ne on koettu, toisinaan jopa hakien ymmärrystä muita ihmisiä ja omaa nuorta itseään kohtaan.

Pidin tästä kirjasta paljon. Tämä oli mukaansatempaava, kiinnostava ja monipuolinen teos. Vaikka olen Härkösen uraa jollakin tasolla seurannut jo pitkään, niin paljon oli uuttakin. Härkönen ei myöskään pelkää laittaa itseään likoon tai peittele omia pelkojaan tai herkkyyksiään, mikä tekee tästä mielestäni hyvin helposti lähestyttävän ja inhimillisen kokonaisuuden.

Haluan näytellä! Tuusulanjärven Ruth Sibelius

Raili Mikkanen: Haluan näytellä! Tuusulanjärven Ruth Sibelius

Tammi 2023

Luin teini-ikäisenä suurella mielenkiinnolla Raili Mikkasen historiallisia nuortenromaaneja, joista osa kertoo todellisuudessa eläneistä henkilöistä. Historiaa rakastaneelle teinille ne olivat aarteita, sillä aikuisten osastolta en siinä vaiheessa vielä oikein tiennyt mitä etsiä. Nyt pitkälti yli vuosikymmenen tauon jälkeen oli kiva palata tutun kirjailijan pariin. Mikkasen uusin historiallinen nuortenromaani kertoo nuoresta Ruth Sibeliuksesta, joka halusi palavasti näyttelijättäreksi ja onnistui toteuttamaan unelmansa.

Ruth Sibelius oli Jean ja Aino Sibeliuksen tyttäristä toiseksi vanhin. Hän varttui Tuusulanjärven taiteilijayhteisössä, jossa musiikki, teatteri, kirjallisuus ja kuvataiteet olivat arkipäivää ja jokaisen alan taitajia löytyi lähinaapureista. Kirja keskittyy Ruthin teinivuosiin ja varhaiseen aikuisuuteen, jolloin hän pääsi opiskelemaan teatterikouluun ja tavoittelemaan hartaasti toivomaansa uraa. Kirjassa kuvataan hänen opinpolkunsa lisäksi kasvua ja kehitystä kohti aikuisuutta. Sibeliuksille perhesuhteet ja koti Ainola näyttävät olleen tärkeitä, kuten olen aiemmistakin yhteyksistä saanut ymmärtää.

Haluan näytellä! on faktoiltaan ja ajankuvaltaan mielestäni onnistunut romaani. Todelliset henkilöt lisäävät mielenkiintoa, etenkin kun tiedonjanoinen voi halutessaan etsiä heistä lisätietoa. Itse pidin tästä romaanista, mutta en silti voi sanoa, että tämä olisi välttämättä kovin vetävästi kirjoitettu. Nopealukuinen tämä olisi muuten ja juonikin on selkeä, mutta otteessaan tämä ei minua pitänyt. Luin kuitenkin vähitellen, sillä henkilöhahmo kiinnosti niin paljon.

Martti Suosalon tähänastinen elämä

Johanna Venho: Martti Suosalon tähänastinen elämä

492 s., WSOY 2022

Martti Suosalo on suosikkinäyttelijäni, joten oli itsestäänselvää, että halusin lukea hänen tähänastisen elämäkertansa. Johanna Venho on mielestäni onnistunut hyvin tuomaan esiin Suosalon oman äänen, sillä minulle ainakin jäi tunne, että Suosalohan se itse siinä juttelee näitä.

Suosalo on lahjakas ja monipuolinen näyttelijä. Tämän kirjan myötä lukija pääsee kurkistamaan paitsi hänen elämänvaiheisiinsa myös hänen ammatilliseen puoleensa. Suosalo kertoo prosesseistaan, luovuudestaan ja aiemmista töistään, joista suuri osa on antanut jotakin tulevaisuuden varalle. Hänellä näyttää olevan kyky napata kaikesta kohtaamastaan jotakin sellaista, josta voi ammentaa myöhemmin näyttelijän työssä.

Minulla on ollut mielikuva Suosalosta sympaattisena tyyppinä, ja tämä kirja vain vahvistaa mielikuvaa. Hänen itsensä lisäksi ääneen pääsevät läheiset työtoverit, opiskelutoverit ja puoliso, joiden kertomat asiat on sijoiteltu kirjaan taitavasti niin, että ne täydentävät pääkerrontaa. Osa kertoo enemmän yhteisistä työprojekteista, mutta samalla niistä piirtyy kuva Suosalosta ihmisenä. Luovaan työhön ihminen laittaa paljon itseään, mikä tuntuu olevan hänenkin kohdallaan ilmeistä.

Pidin tästä kirjasta, se on suora ja vilpitön kuvaus Suosalon tähänastisesta elämästä. Suosalo tuntuu suhtautuvan nuoreen itseensä lempeästi, vaikka vaatiikin itseltään etenkin ammatillisessa mielessä paljon. Hänellä tuntuu kuitenkin olevan kyky katsoa mennyttä ymmärtäväisesti, kuten itsensä hyvin tuntevilla ja itsensä kanssa sinut olevilla ihmisillä on tapana.

Evelyn Hugon seitsemän aviomiestä

Taylor Jenkins Reid: Evelyn Hugon seitsemän aviomiestä

Gummerus 2023

alkup. The Seven Husbands of Evelyn Hugo, 2017

suom. Inka Parpola

äänikirjan lukija: Rosanna Kemppi

Muutama kuukausi sitten tuntui, että kirjagramissa ruudulle pomppasi tämän tästä ja taas Taylor Jenkins Reidin romaani The Seven Husbands of Evelyn Hugo, jonka suomennosta vielä siinä kohtaa odoteltiin. Kirjasta noussut hype samoin kuin sen kansi jäivät mieleen, joten laitoin sen mielessäni ehkä-listalle. Kirjan kuunneltuani on pakko sanoa, että en oikein tiedä miksi tätä kirjaa on niin hehkutettu.

Aikakauslehden toimittaja Monique Grant saa työnsä kautta mielenkiintoisen yhteydenoton Hollywoodin ikoniselta näyttelijättäreltä Evelyn Hugolta. Hugo on varjellut yksityisyyttään tarkasti, vaikka hänen edesottamuksiaan onkin vuosikymmenten aikana revitelty mediassa skandaalinkäryisinkin otsikoin. Hän ei ole kuitenkaan koskaan kertonut omaa versiotaan tarinastaan, mutta nyt hän haluaa paljastaa koko tarinan Moniquelle. Vaikka se tuntuu Moniquesta oudolta muutokselta, hän tarttuu haasteeseen. Häntä itseäänkin kiinnostaa kuulla vastaus ihmisten mieliä askarruttaneeseen kysymykseen siitä, kuka Hugon seitsemästä aviomiehestä on ollut hänen suuri rakkautensa.

Juoni etenee loogisesti aviomies aviomieheltä kohti nykyhetkeä. Minua jäi erityisesti mietityttämään se, miten erilainen tarina Evelyn Hugolla oli kerrottavanaan kuin mitä skandaaliuutiset olivat vuosikymmeniä spekuloineet ja todeksikin julistaneet. Hugosta piirtyy esiin kuva naisesta, joka kunnianhimonsa johdattamana ja joskus itseään ja rakkaimpiaan suojellakseen teki mitä kulloinkin tarvitsi. Hän antoi lehtien kirjoittaa eikä kertaakaan korjannut mitään. Hänen oma tarinansa antaa selityksen sillekin. Jollakin tavalla Evelyn Hugo toi mieleeni Marilyn Monroen. Kaikkihan hänen tarinansa tuntevat, mutta onk ose silti hänen tarinansa?

Kyllä tämän kirjan ihan sujuvasti kuunteli, mutta ei tämä mielestäni ole mitenkään erityisen loistava kirja. Ajatuksia herättävä, aika traaginenkin tarina Evelynillä on kerrottavanaan. Syy siihen, miksi hän haluaa kertoa tarinansa nimen omaan Moniquelle, ei ainakaan hälvennä hänen valintojensa traagisia puolia.