Näytetään tekstit, joissa on tunniste majatalot. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste majatalot. Näytä kaikki tekstit

maanantai 31. maaliskuuta 2025

Majatalo omenapuiden katveessa

Eevi Iisakkila: Majatalo omenapuiden katveessa
Kaunisjärvi 1
Into-kustannus 2025
äänikirjan lukijana Elina Keinonen

Vaikka romanttinen viihdekirjallisuus onkin yksi lempigenreistäni nykyään, olen hyvin valikoiva lajityypin kuluttaja ja suhtaudun muutaman pettymyksen jälkeen aika skeptisesti uusiin tulokkaisiin. Eevi Iisakkilan Kaunisjärvi-sarjan avausosa Majatalo omenapuiden katveessa onnistui tyrmäämään skeptisyyteni heti alkuunsa. Viehättävä miljöö, uskottavat ja ennen kaikkea pidettävät henkilöhahmot sekä sujuva juonenkuljetus olivat nappiosuma.

Lila pyörittää omenapuiden ympäröimää majataloaan Kaunisjärvellä vanhassa keksijän talossa, jossa hän itsekin asuu. Lila osti paikan alunperin puolisonsa kanssa, mutta jäätyään leskeksi yhteisest unelmat jäivät yksin Lilan toteuttaviksi. Majatalossa hänellä on apunaan tomera Marikki, joka työskentelee majatalon taloudenhoitajana.

Väriä Lilan elämään tuovat vaihtuvat niin asiakkaat kuin Kaunisjärven vireä elämänmenokin. Uusia puolisoehdokkaita Lila ei ole vakavissaan edes ajatellut, vaikka yksi jos toinenkin on hyvää tarkoittaen hänelle vinkannut sopivista ehdokkaista. Kaipaus on vielä niin lähellä, vaikka suurin suru onkin päästänyt otteestaan.

Arkinen elämänmeno kauniissa miljöössä vei vastustamattomasti mukanaan. Ruokalistojen suunnittelu, majatalomiljöön kuvailu ja kohtaamiset ystävien ja perheenjäsenten kanssa ovat ihan tavallista elämää, mutta kuitenkin niin kiinnostavaa seurattavaa. Mikään ei pökkää, mikään ei ärsytä. Saa vain antaa tarinan viedä.

Pidin myös Lilan hahmosta paljon. Hän osoittautui jalat maassa olevaksi ja miellyttäväksi hahmoksi, josta on helppo pitää. Ylipäätään henkilöhahmot olivat aidon tuntuisia ja mukavia, jopa ne hössöttävät ja hyvää tarkoittavat Amorin apulaiset. Aivan huippuja olivat etenkin Lilan isovanhemmat sekä paras ystävä tyttärineen. Jatkan mielelläni sarjan parissa, jahka seuraava osa ilmestyy. Se tapahtuu käsittääkseni ensi vuonna, joten sitä odotellessa.

perjantai 3. tammikuuta 2025

Vipinää ja villasukkia

Anni Niskanen: Vipinää ja villasukkia
Lehmuslahti 2
Tammi 2024
äänikirjan lukija: Usva Kärnä

Kun tajusin, että laina-aikani loppuu enkä millään ehdi lukemaan kirjaa itse, tuli Anni Niskasen tuoreesta Lehmuslahti-jatko-osasta minulle sittenkin äänikirja joulunpyhien palapelintekoon. Aika mukavasti tarina ja palapeli menivätkin yksiin, sillä äänikirja loppui palapelin viimeisiä paloja sijoitellessa.

Syksy ja talvi saapuvat Lehmuslahdelle, mutta vilkkaan kesän jälkeen majatalo Kontioranta uinuu hiljaiselossa. Asiakkaiden houkuttelemiseksi Aava ja Petteri etsivät yhteistyötahoja, mutta lopulta sesongin suurimmaksi ponnistukseksi muodostuu paitsi Aavan ja Petterin perheiden yhteinen joulunvietto herkkuineen ja koristeineen, myös tuttavapariskunnan häät, jotka pidetään Kontiorannassa.

Morsiamen lukuisat toiveet pitävät Aavan kiireisenä, mutta toki myös vapaa-aikaa riittää. Hiljalleen Aava on alkanut katsella ympärilleen ja toipua sydänsurusta, jonka kesällä koettu lyhyt suhde toi tullessaan. Välit parhaaseen ystävään Petteriin ovat onneksi taas normalisoituneet, vaikka kesäinen suhde tämän veljeen toikin pientä kitkaa ystävysten väleihin. Vähitellen Aava myös ymmärtää, että päästäkseen todella eteenpäin, on hänen ensin kohdattava menneisyytensä kokonaan. Jos se tarkoittaa myös Jonaksen, Saksassa asuvan entisen avopuolison, kohtaamista, olkoon sitten niin.

Jollain tavalla kyllä pidän Lehmuslahdesta, mutta viimeistään nyt toisen osan myötä alkaa olla selvää, että sarja ei kaikesta huolimatta ole ihan minun juttuni. Kuuntelin tämän kyllä ihan sujuvasti, mutta jotenkin vaan ei. En erityisemmin pidä sarjan hahmoista, jotka kyllä ovat pääsääntöisesti ihan mukavia mutta kuitenkin hieman mitäänsanomattomia minun makuuni. Mielestäni hieno majatalomiljöö jäi nyt vähän paitsioon eikä Lehmuslahden kylänraittikaan tullut yhtään aiempaa tutummaksi. Niskanen joka tapauksessa kirjoittaa sujuvasti ja viihdyttävästi, joten ei  aika kirjan parissa hukkaan heitettyä ollut.


lauantai 13. heinäkuuta 2024

Hunajaa ja houkutuksia

Anni Niskanen: Hunajaa ja houkutuksia
Tammi 2024

Heinäkuussa on tullut luettua niin paljon, että en ole ehtinyt kirjoittaa lukemastani tänne blogiin läheskään samassa tahdissa. Hunajaa ja houkutuksia tuli luettua heti alkukuusta. Se on paltamolaisen Anni Niskasen esikoisteos ja samalla myös kuvitteelliseen Lehmuslahden kylään sijoittuvan sarjan avausosa. Seuraava osa onkin tulossa vielä tämän vuoden aikana.

Teoksen päähenkilö on Saksasta takaisin Suomeen muuttava Aava, joka on jäänyt hieman tyhjän päälle. Suomessa ei ole tiedossa sen enempää työtä kuin asuntoakaan ennen kuin hänen ystävänsä Petteri tarjoaa töitä majatalostaan. Työ matkailualalla on Aavalle täysosuma ja samalla järjestyy myös majoitus majatalosta.

Majatalo on aika kiva ja idyllinen näyttämö viihdekirjalle, vaikka töitä niin Aavan kuin muidenkin pitää tehdä paljon. Sähköistä lataustakin on ilmassa, kun Petterin kaksoisveli Eemil saapuu auttamaan majatalossa kesän yli. Ennen kuin Aava huomaakaan, hän viettää enemmän öitä Eemilin kanssa kuin yksin. Samalla pelottaa mitä käy hänen ja Petterin ystävyydelle, jos hän saa kuulla suhteesta. Muitakin huolia on, sillä alkaa näyttää siltä, että joku haluaa aiheuttaa hankaluuksia majatalon toiminnalle.

Hunajaa ja houkutuksia on nopealukuinen ja ihan viihdyttävä kirja. Majatalomiljöö on mielestäni onnistuneesti kuvattu ja toivottavasti seuraavissa osissa Lehmuslahden kylään päästään myös tutustumaan enemmän. Aion kyllä lukea seuraavan osan, vaikka jotenkin en kirjan hahmoista ihan hirveästi pitänyt. Sinänsä hahmot ovat ihan mukavia eikä heissä ole mitään järin ärsyttäviä piirteitä, mutta ehkä se siinä vähän hiertääkin. Kaikki ovat aina niin avuliaita puuhastelijoita, että sekaan kaipaisi enemmän rosoa.

torstai 1. heinäkuuta 2021

Heti vapaa & Sopivassa suhteessa

Kuuntelin tammikuussa Amanda Vaaran kirjoittaman Majatalo Villa Venla -sarjan kaksi ensimmäistä osaa äänikirjoina. Keväällä otin käyttööni kokeilujakson ElisaKirjasta ja kuuntelin sieltä sarjan osat 3 ja 4. Bloggaaminen niistä on koko ajan siirtynyt enkä kirjoista enää ihan hirveästi muista, mutta ihan viihdyttävää kuunneltavaa ne olivat. Molemmat osat on äänikirjaksi lukenut Mervi Takatalo.

Sarjan kolmas osa Heti vapaa (2019) alkaa tilanteesta, jossa Venla saa tietää olevansa raskaana Jörnille, jonka on hän heittänyt elämästään lopullisesti ulos kyllästyttyään miehen jatkuviin valheisiin. Päättäväisesti Venla ryhtyy luotsaamaan elämäänsä tyynemmille vesille ja majatalotoiminnan lisäksi hän aloittaa jälleen työt kiinteistönvälittäjänä. Niissä tehtävissä hän tapaakin kiinnostavan miehen, mutta samaan aikaan myös ex-mies Henri ehdottaa Venlalle yllättävää ratkaisua tilanteeseen. Ehkä enemmän kuin mieskuviot, Venlan elämää kaihertaa enemmän välirikko naapurissa asuvan Ilona-ystävän kanssa.

Neljäs osa Sopivassa suhteessa (2020) tuo tullessaan suuria elämänmuutoksia. Venlan äiti menehtyy yllättäen rutiinitoimenpiteessä ja äidin elämästä paljastuu Venlalle aivan uusia puolia. Äidin mittavien säästöjen turvin Venla pystyy jatkamaan majatalon pitoa, mutta suurempiakin yllätyksiä kuin perintö on luvassa. Muutoksen tuulet puhaltavat myös naapurustossa, kun lähinaapurit vaihtuvat. Myös parisuhderintamalla tuntuu olevan turbulenssia.

Molemmat kirjat olivat tosiaan ihan viihdyttävää kuunneltavaa, mutta sävyltään ne ovat silti sarjan kahta aiempaa osaa huomattavasti vakavampia. Minun oli kuitenkin lukijana vaikea myötäelää Venlan elämän käänteissä. En koe, että se välttämättä johtuisi siitä, että kuuntelin kirjat äänikirjana, vaan pikemminkin kerronta itsessään jätti hieman kylmäksi. Huomasin, että sarjalle on tulossa jatkoa, mutta tuskin tulen sitä lukemaan tai kuuntelemaan, sillä jotenkin koen sarjan vetävyyden hiipuneen liikaa.

keskiviikko 27. tammikuuta 2021

Pientä fiksausta vailla & Yösähköä

Alan olla siinä ajatuksessa, että parhaat äänikirjalöydöt valikoituvat kuunneltaviksi sattumalta. Kuuntelin nyt tammikuussa ripeään tahtiin lähes peräkkäin Amanda Vaaran Majatalo Villa Venla -sarjan kaksi ensimmäistä osaa, joista pidin niin kovasti, että aion kyllä jatkaa sarjan parissa ja mahdollisesti jo aika piankin. Päähenkilö Venlan kohtaamista vastoinkäymisistä huolimatta kerronta etenee keveästi ja miljöö kutsuu luokseen. Molemmat äänikirjat on lukenut Mervi Takatalo ja kustantanut Otava. Amanda Vaara -nimimerkin takana on kirjailija Niina Hakalahti.
 
Sarjan avausosa Pientä fiksausta vailla ilmestyi vuonna 2017 (äänikirja 2019). Ensimmäisessä osassa hiljattain eronnut entinen kiinteistönvälittäjä Venla muuttaa lapsineen maaseudun rauhaan entiseen kyläkouluun. Venla ihastui taloon ensikertaa jo kiinteistönvälittäjän tehtävissä, mutta kun talo tuli uudelleen myyntiin, se tuntui kohtalolta. Elämälleen uutta suuntaa hakeva Venla on päättänyt perustaa majatalon, sillä vanhassa koulussa riittää tilaa.
 
Venlan elämässä on meneillään monenlaista, onhan hän muuttanut elämänsä täysin. Ex-mies Henrillä on omat mielipiteensä Venlan uudesta elämäntyylistä, ja pahaksi onneksi Venlan äiti on Henrin kanssa samaa mieltä. Samaan aikaan Venlan elämään kuitenkin astelee Villa Venlaan majoittuva muusikko Jörn, joten romantiikkaakin on ilmassa.
 
Venla on vahva naishahmo, joka pärjää monessa asiassa itsekseen. Hän tietää mihin suuntaan haluaa majatalo-unelmaansa viedä, hän ei epäröi tarttua tuumasta toimeen eikä liata käsiään. Hän on myös hyvin mutkaton hahmo, jonka seurassa on helppo viihtyä. Majatalon pyörittämisestä tai maaseudun rauhasta ei maalailla liian idyllisiä kuvia, joten tarina tuntuu hyvin uskottavalta.
 
Yösähköä (2018, äänikirja 2019) jatkaa Venlan ja majatalon tarinaa jouhevasti niistä kuvioista, joihin edellisessä osassa jäätiin. Venla on saanut paikattua välinsä Jörnin kanssa ja majatalo on alkanut saada mukavasti mainetta ja asiakkaita. Valitettavasti kapuloita rattaisiin heittää edelleen ex-mies Henri, joka ei hyväksy Venlan uutta elämäntyyliä edelleenkään. Viimeinen pisara tuntuu olevan se, että Venla on alkanut kuvata YouTubeen videoita majatalon elämästä. Noloa se on teini-ikäisen tyttärenkin mielestä, ja hän haluaisi muutenkin muuttaa isänsä luo. Meneillään on huoltajuuskuvioiden uudelleenjärjestelyä, eikä elämä Jörninkään kanssa ole lopulta ihan niin mutkatonta uudesta alusta huolimatta.
 
Jos haluatte lukea jotain sopivan kevyttä, mutta kuitenkin monenlaisia tunteita ja tilanteita sisältävää kirjallisuutta, niin Amanda Vaaran teokset ovat siihen hyvä vaihtoehto. Odotan mielenkiinnolla millaisia vaiheita majatalo ja emäntänsä Venla kohtaavat seuraavissa osissa, joita on tällä hetkellä ilmestynyt kaksi.
 
Merkitsen nämä kaksi kirjaa osaksi Seinäjoen kirjaston henkilöhaastetta. Pientä fiksausta vailla menee kohtaan äiti tai isä (12). Yösähköä sijoitan kohtaan 27 eli verkkomaailman tuntija. En ole ihan varma mitä sillä on haasteessa haettu, mutta bloggaava ja tubettava Venla täyttää mielestäni ainakin someverkon tuntijan kriteerit.