Lukupiirikirja: Ennen kuin olimme sinun

Lisa Wingate: Ennen kuin olimme sinun

Sitruuna 2020

alkup. Before We Were Yours, 2017

suomentanut Hilla Hautajoki

äänikirjan lukijana Mirjami Heikkinen

Luimme lukupiiriin joulukuussa Yhdysvalloista kertovan tietokirjan 10 haavaa Amerikan sydämessä (kirj. Anna-Sofia Berner). Halusin jatkaa teeman parissa, joten tammikuun kokoontumiseen luimme yhdysvaltalaisen romaanin. Valitsin suositusten perusteella Lisa Wingaten teoksen Ennen kuin olimme sinun. Valinta oli sikäli hyvin onnistunut, että teema-ajatuksestani tietämättä piiriläisistä pari kommentoi heti kokoontumisen aluksi tämän kirjan olleen "niin Amerikkaa!".

Tarina rakentuu kahteen aikatasoon. Vuonna 1939 keskiössä on Mississippijoella laivassa perheensä kanssa asuva 12-vuotias Rill, joka jää vastuuseen neljästä nuoremmasta sisaruksestaan isän lähtiessä viemään äitiä sairaalaan. Eräänä päivänä jokilaivaan murtautuu ihmisiä, jotka vievät lapset väkisin mukanaan Tennesseen orpokotiin.

Nykyhetken aikatasossa keskiössä on kolmekymppinen Avery, joka on saavuttanut elämässään jo paljon kaikenlaista. Nousujohteinen ura liittovaltion syyttäjänä on saavutuksista suurimpia ja perhe odottaa hänestä aikanaan isänsä seuraajaa senaattorina. Siksi hän on laittanut uransa tauolle ja auttaa isäänsä vaalikampanjoinnissa. He vierailevat hoitokodissa, jossa Avery kohtaa vanhan naisen, joka vaikuttaisi tuntevan hänet. Avery ryhtyy penkomaan sukunsa menneisyyttä, jonka jäljet näyttävät johtavan Tennesseen orpokotiin.

Ennen kuin olimme sinun on romaani, mutta sillä on todellisuuspohjansa Yhdysvaltoja kuohuttaneessa lapsikaappaustapauksessa. Vuosien 1920-1950 välillä tennesseeläisen orpokodin perustaja ja johtaja Georgia Tann kidnappasi ja myi köyhien perheiden lapsia varakkaille perheille ympäri maata. Osan vanhemmista Tann sai kirjoittamaan lailliset luovutuspaperit valheellisin perustein. Arviolta noin 5000 lasta päätyi lapsikaupan uhriksi, mutta tarkkoja lukuja on vaikea sanoa, sillä kirjanpito oli epätarkkaa. Osaa lapsista kohdeltiin Tannin organisaatiossa kaltoin ja he joutuivat kokemaan mm. henkistä tai seksuaalista väkivaltaa. Ristiriitaista kyllä, osa lapsista sai Tannin avulla kodin, jossa olosuhteet olivat paremmat, heistä pidettiin huolta ja heitä rakastettiin.

Lukupiiriläisistä suurin osa piti nykyhetken aikatasoa hieman turhana ja epäuskottavana, mutta tekstin vetävyyden myönsivät oikeastaan kaikki. Paljon tämä oli ajatuksia herättänyt. Itse pidin tästä kirjasta, oikein imeydyin mukaan tarinaan, sillä pidän historiaan kurottavista sukumysteereistä ylipäätään. Minuakin kiinnosti kyllä enemmän tuo 1930-luvun aikataso, jonne paluuta odotin aina kärsimättömästi. Kamala tausta tällä tarinalla kyllä on, mutta mielestäni on hienoa, että Wingate on tarttunut tähän aiheeseen. On tärkeää muistaa myös menneisyyden virheet ja epäkohdat, jotta ne eivät pääse toistumaan.

Kadonneiden rakkaiden kirja

Lisa Wingate: Kadonneiden rakkaiden kirja

461 s., Sitruuna 2023

alkup. The Book of Lost Friends, 2020

suom. Elina Salonen

Kadonneiden rakkaiden kirja tuli töissä vastaan uutuuskirjalaatikosta ja jokin siinä jäi niin kiinnostamaan, että otin lopulta myös varasin kirjan. Odotin vetävämpää historian syövereihin sukeltavaa tarinaa ja olin vähällä jättää kirjan keskenkin, mutta onneksi en. Aika pitkään toki sai lukea, että tarina lähti toden teolla vetämään ja teoksen kaksi aikatasoa alkoi kietoutua kunnolla yhteen. Ennen sitä ne tuntuivat lähinnä kahdelta irralliselta kertomukselta, joiden keskeytyminen toistensa tieltä melkeinpä harmitti.

Kumpikin aikataso sijoittuu Louisianaan. Toisessa eletään vuotta 1875, siis aikaa jolloin Yhdysvaltojen sisällissodan jälkeinen kaaos saa ihmiset pelkäämään ja rikollisuuden rehottamaan. Kolme nuorta naista ajautuu vaaralliselle matkalle kohti Texasia tarkoituksenaan löytää tilanomistaja Gossett. Gossettin tyttäret Lavinia ja hänen kreoli siskopuolensa Juneau Jane sekä tilan entinen orja Hannie kohtaavat monta vaaraa ja täpärää pelastusta matkallaan. Vuoden 1987 aikatasossa opettaja Benny Silva aloittaa työt syrjäisessä maaseutukoulussa. Paikkakunnalla ei suhtauduta kovinkaan myönteisesti uusiin ihmisiin tai ideoihin, mutta Benny onnistuu herättelemään oppilaissaan innostuksen paikallishistoriaa kohtaan. Siihen kuuluu merkittävällä tavalla myös Gossettin suku.

Kirjailija kertoo saaneensa idean kirjaansa lehdissä julkaistuista "Kadonneet ystävät" -ilmoituksista, joita julkaistiin sisällissodan jälkeen sanomalehdissä. Mielenkiintoinen yksityiskohta, vaikka se ei riitäkään tekemään itse tarinasta kovinkaan sujuvaa kokonaisuutta. Kaksi aikatasoa tuntui aluksi niin irrallisilta, että niistä olisi melkein voinut tehdä kokonaan omat kirjansa. Kahden aikatason takia kumpikin jää hieman etäiseksi ja kummassakin tapahtuu mielestäni hieman oikomista ja "helppoja ratkaisuja", kun kokonaisuutta aletaan yhtäkkiä paketoida kasaan. Sanoisin, että ihan jees kirja. Keskitasoa, ei huono mutta ei erityisen häikäiseväkään. Miljööstä annan plussaa, se oli mielestäni kiehtova.