Satu Vasantola: En palaa takaisin koskaan, luulen
379 s., Tammi 2018
kannen suunnittelu: Emmi Kyytsönen
kannen maisemakuva: Jaakko Vähämäki, Vastavalo
Helsingin sanomien toimittaja Satu Vasantola on nyt myös esikoiskirjailija, sillä hänen vaikuttava teoksensa En palaa takaisin koskaan, luulen ilmestyi tänä keväänä. Olisin todennäköisesti sivuuttanut koko teoksen ellen olisi kuullut, että teoksessa liikutaan Etelä-Pohjanmaalla mm. Peräseinäjoella ja Jalasjärvellä, jotka ovat tuttuja paikkoja minulle. Päätin siis testata millainen tämä kirja olisi enkä pettynyt. Vaikka teoksessa liikutaan ajassa vuosikymmenien aikajanalla, vaihdetaan miljöötä lakeuksilta kaupunkiin ja ulkomaille ja vaihdellaan vieläpä kertojiakin, on se silti jopa hämmästyttävän selkeä ja sujuvalukuinen.
Susanna on helsinkiläistynyt lakinainen, joka pyörittää yksinhuoltajana perhearkea ja tekee kaikkensa auttaakseen vähäosaisempia, kuten esimerkiksi pakolaisia. Susanna on lähtöisin pieneltä paikkakunnalta Etelä-Pohjanmaalta, ja vaikka side sinne on isoäidin ja Tapio-enon kautta vahva, ei hän tunne enää kuuluvansa sinne. Liian paljon on muuttunut ja Susanna on liian erilainen kuin omat vanhempansa, on ollut oikeastaan aina. Moniäänisessä kerronnassa ääneen pääsevät Susannan lisäksi hänen auttamansa pakolaisnainen Fatima, isoäiti ja Tapio. Jokainen kertoo omaa tarinaansa lähtemisestä ja jäämisestä, oman elämänsä rakentamisesta ja paikasta omassa suvussaan.
Tässä teoksessa tarina ei etene kronologisesti, mutta siitä huolimatta lukijalle piirtyy vähitellen kuva niistä asioista, jotka muovasivat päähenkilöistä juuri sellaisia kuin he ovat. Samalla rakentuu myös sukutarina, joka vie mennessään. Eniten tässä teoksessa pidin juuri siitä miten helppoa sen vietäväksi oli jäädä. Teoksen lukeminen oli vaivatonta, tarina kiinnostava ja henkilöhahmot aitoja. Myös osittain tuttu miljöö lisäsi kiinnostavuutta.
Yleensä en pidä teoksista, joihin on ympätty vähän kaikkea: sukutraumoja ja yhteiskunnallisia aiheita, eri aikoja ja paikkoja, eri kertojia ja kaikkea mahdollista muuta. Tässä teoksessa paketti kuitenkin pysyy sen verran hyvin kasassa, että voin sanoa pitäneeni tästä kirjasta paljon. Tässä kirjassa oli valtavan paljon hyvää enkä hämmästyisi, vaikka tämä huomattaisiin kirjallisuuspalkintoja jaettaessa - ei nyt ehkä ihan Finlandia-palkinnon tasolla, mutta kuitenkin. Itse en edes osaa kertoa tästä kirjasta niin hyvin kuin haluaisin, mutta ottakaa ja lukeaa tämä teos!
♠♠♠♠♠