Näytetään tekstit, joissa on tunniste Lemmenlahti. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Lemmenlahti. Näytä kaikki tekstit

perjantai 2. tammikuuta 2026

Kimaltelevia hankia Lemmenlahdella

Tuuli Kivijoki: Kimaltelevia hankia Lemmenlahdella
Lemmenlahti 4
Karisto 2025

Tuuli Kivijoen kuvitteelliseen Lemmenlahden pikkukaupunkiin sijoittuva sarja on edennyt jo neljänteen osaansa. Kimaltelevia hankia Lemmenlahdella tarjoaa uusia alkuja, joulunodotuksen tunnelmaa, idyllisen lumitalven ja aitoja kohtaamisia. Tykkäsin tästäkin kirjasta tosi paljon, sillä viihdyn Lemmenlahden maisemissa ja sen asukkaiden parissa oikein hyvin.

Opettajana työskentelevä Katariina on hiljattain eronnut ja opettelee uutta arkea omakotitalossaan, joka oli ennen heidän yhteinen kotinsa. Kotitaloon liittyy vielä sitäkin pidempi historia, sillä sen ovat rakentaneet nyt jo edesmenneet vanhemmat, joiden kädenjälki näkyy edelleen talossa vahvasti. Koti on Katariinan turvapaikka, mutta toisaalta myös täynnä muistoja, joista osa on aika haikeitakin.

Uutta, omannäköistä elämää rakentaessaan Katariina päättää tehdä listan asioista, jotka haluaisi toteuttaa. Osa liittyy kodin sisustamiseen, osa vapaa-ajan matkoihin, ja pienen epäröinnin jälkeen listalle pujahtaa myös treffit, kuitenkin ehkä enemmän vitsillä kuin tosissaan. Kiinnostavia miehiä alkaa kuitenkin ilmaantua sieltä ja täältä, mikä tuo yllättävää mutta myös kaivattua vaihtelua elämään.

Lemmenlahden arkinen kodikkuus kietoi minut taas tiiviisti mukaansa, vaikka Katariina ei minulle erityisen mieluinen ollutkaan. Ensimmäistä kertaa tämän sarjan kohdalla koin myös, että osat toistavat itseään. Sitähän arki monesti on, toisteisuutta ja säännöllisyyttä, mutta ehkä nyt olisin kaivannut vaikka päähenkilöön jo jotain vaihtelua. Lemmenlahden naiset ovat puuhakkaita ja aikaansaavia, mutta joku voisi vähän jo rikkoa kaavaa.

maanantai 28. heinäkuuta 2025

Kuulaita kesäöitä Lemmenlahdella

Tuuli Kivijoki: Kuulaita kesäöitä Lemmenlahdella
Lemmenlahti 3
Karisto 2025

Lemmenlahti-sarjan kolmas osa Kuulaita kesäöitä Lemmenlahdella on varsin täydellinen kesäkirja luettavaksi helteellä laiturinnokassa: napakat luvut, hyvin etenevä tarina, arkea, romantiikkaa ja pieniä kommelluksiakin. Se tutustuttaa lukijat paremmin koulusihteeri Kaisaan, johon olemme hieman päässeet tutustumaan aiempien osien myötä, samoin kuin aiemmista osista tutut Annika ja Sofia vilahtavat tässä teoksessa sivuhenkilöinä.

Käsitöitä ja lukemista harrastava Kaisa on hiljattain ostanut oman rivitaloasunnon Lemmenlahdelta ja odottaa innolla ensimmäistä kesäänsä paikkakunnalla. Ikioman kodin laittaminen ja varsinkin sen pienen pihan somistaminen tuntuvat mielekkäältä puuhalta. Harrastukset, ystävät ja työ täyttävät hänen päivänsä ja elämä tuntuu varsin mukavalta, eikä Kaisa enää koe jäävänsä mistään paitsi. Kaisa joutuu kuitenkin puntaroimaan elämäänsä uudelleen, kun miehiä tupsahtelee näköpiiriin vähän oikealta ja vasemmalta.

Kaisa on hahmona hyvin samanlainen kuin Kivijoen aiemmatkin päähenkilöt: käytännöllinen, aikaansaava ja itsenäinen nainen, joka ei oikeastaan tarvitse elämäänsä ketään, mutta joka osaa silti päästää ihmisiä lähelleen ja jos niikseen on, niin toivottaa rakkaudenkin tervetulleeksi. Päähenkilöjen samankaltaisuus ei ainakaan minua haittaa lainkaan, mikä on ehkä hieman yllättävääkin. Minä kuitenkin viihdyn niin hyvin Lemmenlahden arkisessa kodikkuudessa, että en ole ainakaan vielä kaivannut muuta.

Oman vaihtelunsa sarjalle on tuonut se, että tähän mennessä jokainen osa on sijoittunut eri vuodenaikaan. Pikkupaikkakunta on näyttäytynyt monelta kantilta myös harrastuksien, töiden ja tuttavuuksien kautta. Seuraava osa Kimaltelevia hankia Lemmenlahdella tarjoilee avausosan tavoin talvimaisemia ja töiden puolesta taidamme päästä kurkkaamaan Kaisan koulun arkea eri näkökulmasta, sillä seuraavan osan päähenkilö on opettajana työskentelevä Katariina. Olen jo varannut kirjan kirjastosta, joten sitä odotellessa!

keskiviikko 16. lokakuuta 2024

Syksyn sävyjä Lemmenlahdella

Tuuli Kivijoki: Syksyn sävyjä Lemmenlahdella
Lemmenlahti, osa 2
Karisto 2024
kansi: Katja Säilä

Ihastuin Lemmenlahteen sarjan ensimmäisen osan myötä ja voi miten jo odotinkaan jatkoa sille. Luin Syksyn sävyjä Lemmenlahdella ihan parilla istumalla ja viihdyin jälleen erittäin hyvin arkisen kotoisessa miljöössä. En tiedä miten onkin niin ihanaa lukea siitä, kun joku valmistaa sienipiirakkaa ja istuu sohvalla neulomassa lapasia. Yleinen tunnelma ja realistinen ote romanttisella twistillä vievät vastustamattomasti mennessään.

Annika on tehnyt elämässään jotain aivan uskomatonta. Hän on ostanut Lemmenlahdelta rintamamiestalon aivan yksin, ehkä jopa vähän vahingossa, kun kariutuneen parisuhteen jälkeen tuntui, että muutoksen tuulet puhaltavat. Talon mukana näyttää tulleen kaupanpäälle myös kissa, joka on päättänyt jäädä vanhaan kotiinsa. Uusi elämänvaihe innostaa, vaikka samalla Annikaa hieman hirvittääkin miten hän mahtaa selvitä kaikista omakotitalon kommervenkeistä yksin.

Annika esiintyi jo sarjan aikaisemmassa osassa sivuhahmona. Hän työskentelee vanhainkodissa hoitajana ja harrastaa ruoanlaittoa ja käsitöitä. Omasta kodista rakentuu tärkeä turvapaikka ja teknisistä ongelmistakin selvitään, kun tietää kenelle soittaa. Kissan matkassa hän nimittäin tutustuu myös lähistöllä asuvaan koiraan ja koiran isäntään. Petteri on korvaamaton apu ja ystävä, ja suojamuurinsa korkealla pitävä Annika joutuu myöntämään itselleen, että toivoisi ehkä enemmänkin kuin ystävyyttä.

Harvoin on päähenkilön elämäntilanne ihan näin tutun tuntuinen kuin tässä kirjassa. Olen nimittäin itse tehnyt saman kuin Annika, ostanut omakotitalon yksin ja saanut osakseni hyvin samanlaista epäilyä ja huolehtimista kyvyistäni pärjätä omakotitalossa yksin naisena (nykypäivänä!). Toisaalta samanlainen tilanne oli hauskalla tavalla tuttu, mutta toisaalta välillä myös turhautti se, miten Annikan oma toiminta oli välillä vain omiaan ruokkimaan häntä niin tympäiseviä epäilyjä ja huolehtimista. Kaiken kaikkiaan Lemmenlahdella tuntuu kuitenkin olevan voimakkaita ja osaavia naisia, jotka eivät epäile tarttua haasteisiin, ja heidän parissaan minä viihdyn. Jatkoa odotellessa!

torstai 12. lokakuuta 2023

Sinisiä hetkiä Lemmenlahdella

Tuuli Kivijoki: Sinisiä hetkiä Lemmenlahdella
236 s., Karisto 2023
kansi: Katja Säilä
 
Olisin halunnut säästellä Sinisiä hetkiä Lemmenlahdella talvisempiin tunnelmiin, mutta varausjono toi kirjan käsiini heti kärkipäässä. Nielurisaleikkauksesta toipuvalle tämäkin kirja oli nappivalinta, oli ihanaa käpertyä sohvannurkkaan viltin alle ja vain lukea.
 
Tuuli Kivijoki on kirjailijanimi, jonka takana on kirjailija Anu Patrakka. En ole hänen kirjojaan aiemmin lukenut, mutta tämä kirja oli kyllä todella hyvä, juuri sellainen viihdekirja joista minä pidän. Napakat luvut, sopivan arkirealistinen asenne eikä liikaa vaaleanpunaisia unelmanhahtuvia: täydellinen kombo! Luin tämän ihan parilta istumalta, niin hyvin tämä tempaisi mukaansa.
 
Kolmekymppinen Sofia ja hänen veljensä perivät isotätinsä mökin Lemmenlahdelta Keski-Suomesta. Tupa on tarkoitus myydä, mutta ennen sitä Sofia matkustaa paikan päälle käymään läpi tädin tavaroita. Yllättäen tädin mökki, arkiset askareet ja mukavat kohtaamiset saavat Lemmenlahden tuntumaan enemmän kodilta kuin miltä Helsinki on tuntunut pitkään aikaan. Yhä useammin hän huomaa ajattelevansa tulevaisuuttaan Lemmenlahdella, mutta toisinaan arki tuo realiteetit pöytään.
 
Minä pidin tädin mökistä, Lemmenlahdesta ja päähenkilöstä jo heti ensisivuilta alkaen. Pidin tunnelmasta, realistisesta otteesta ja ihan kaikesta. En etukäteen olisi uskonut, että voisin näin ihastua tähän kirjaan, mutta niin vaan kävi. Hieman pelkäsin, että miltä mahtaa tuntua lukea kuolinpesän tavaroiden läpikäymisestä ja muusta siihen liittyvästä, sillä aihe on ollut minulle kovin ajankohtainen. Kirjan mukaan oli kuitenkin helppo lähteä, ei tuntunut pahalta. Mikäli oikein tulkitsen, niin sarjalle lienee tulossa jatkoakin, joten pääsen palaamaan Lemmenlahden maisemiin myös tulevaisuudessa.