Näytetään tekstit, joissa on tunniste Haatanen. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Haatanen. Näytä kaikki tekstit

perjantai 28. lokakuuta 2016

Ylipainolisämaksu

Kaisa Haatanen: Ylipainolisämaksu
3 cd-levyä, 3 h 37 min.
Johnny Kniga & BTJ äänikirjat 2016
lukija: Krista Putkonen-Örn
 
Meikkipussin pohjalta tuttu Tytti Karakoski on palannut! Ylipainolisämaksussa Tytti kuvailee matkakokemuksiaan ja haaveilee tulevista matkoista. Teos oli kaiken kaikkiaan oikein hauskaa kuunneltavaa automatkoilla, ja vaikka en jotenkin löytänyt tästä niin paljon samaistuttavaa kuin edellisestä teoksesta, niin viihdyin kyllä hyvin.
 
Tytti on intohimoinen matkustaja ja hänellä onkin aina varattuna vähintään yksi matka valmiiksi: kun palaa edelliseltä matkalta, on aina uusi matka odottamassa. Tytti ei tunnusta pitävänsä matkustamisesta sinänsä, mutta hän nauttii uusista paikoista. Hän onkin ehtinyt kiertää vähän siellä ja täällä ja matkaseurana on ollut välillä äiti, ystävä, miesystävä tai veli - kuka nyt kulloinkin. Oman osansa teoksesta saakin neuvot matkaseuran valinnasta ja käy ilmi, että yksin on usein vaivattominta matkustaa.
 
Itse en ole erityisen kiinnostunut matkustelusta ja ulkomaillakin olen ollut vain kerran monta vuotta sitten. Tästä syystä aluksi epäröin viitsinkö tutustua tähän kirjaan tarkemmin, sillä epäilin ettei minulle vieraissa vesissä liikkuva teos voi tarjota minulle kovinkaan kiinnostavia hetkiä. Kuitenkin Haatanen on jälleen onnistunut kirjoittamaan teoksen, joka viihdytti minua huolimatta siitä, että en ole sen varsinaista kohderyhmää: ihan kuten en ollut aikaisemmankaan teoksen kohderyhmää, kun sitä markkinoitiin lähinnä keski-ikäisille naisille. Haatanen on kyllä vahva uusi tekijä viihdekirjallisuuden saralla, sanon minä.
 
Pidän kovasti Haatasen huumorista, sillä siinä on nasevuutta ja juuri sopivasti mustuutta, eikä Tytti hahmonakaan ole yhtään hassumpi, joten ainakin tässä tapauksessa kohderyhmäajattelu joutaa romukoppaan. Mustalla huumorilla ryyditettyjä matkakokemuksia ei vain voi kuunnella vakavalla naamalla ja tunsin itseni viihdytetyksi. Uskon kuitenkin, että olisin saanut tästä enemmän irti, jos olisin äänikirjan kuuntelun sijaan lukenut tämän itse, sillä novellit vilistivät välillä nopeasti ohi ja joitakin olisi halunnut jäädä miettimään hieman pidemmäksi aikaa ennen kuin rynnätään seuraavaan. 

♠♠♠♠

maanantai 14. syyskuuta 2015

Meikkipussin pohjalta

Kaisa Haatanen: Meikkipussin pohjalta
170 s., Johnny Kniga 2015
kansi: Maria Mitrunen
 
En oikeastaan aikonut lukea Kaisa Haatasen esikoisteosta Meikkipussin pohjalta, sillä kuulin sitä markkinoitavan lähinnä keski-ikäisille naisille. Onneksi kuitenkin päätin kokeilla miten minä tämän kirjan kokisin, sillä mielestäni tämä kyllä toimii ihan 23-vuotiaallekin mukavana viihteenä.
 
Meikkipussin pohjalta kertoo kustannustoimittajana työskentelevästä lähes 50-vuotiaasta Tytti Karakoskesta, joka yhtäkkiä havahtuu menettäneensä mielenkiinnon työhönsä tai asioihin yleensä. Tytti päättää pitää vihdoin vuorotteluvapaata ja heti kerralla kokonaisen vuoden. Tuon vuoden aikana hän alkaa kirjoittaa ajatuksiaan ylös eri asioista, ja lopuksi hän järjestää ne aiheenmukaiseen aakkosjärjestykseen. Tytti tarttuu niin kepeisiin kuin vähän ikävämpiinkin asioihin: kulttuuri, haaveet, meikkipussi, eroaminen, kohdunpoisto ja niin edelleen.
 
Mielestäni tämä teos oli oikein oivallinen välipalakirja, jota lukiessa toisaalta mieli lepäsi, mutta toisaalta taas välillä piti nyökytellä ymmärtäväisesti ("minä tiedän mitä tarkoitat!") ja heiman ajatella asioita. Se miten teos rakentuu aakkosjärjestykseen laitetuista tarinoista, on toimiva ratkaisu. Nuo tarinat luovat kokonaiskuvan Tytti Karakosken elämästä ja uskoakseni samalla yksittäinen tarina voi kuvata hyvinkin osuvasti naisen elämää yleensä. Lisäksi tarinoiden aakkosjärjestys herätteli ainakin minut pohtimaan, että mitkä ovat minun elämäni aakkoset: minkä aiheen valitsisin a-, m- tai u-kirjaimelle. Joskus lienee ihan hyvä pohtia, mitkä palikat oikeastaan muodostavat oman elämän sisällön.
 
Tekstin tyyli on hyvin nasevaa ja mustan huumorin värittämää, ja sitä on ilo lukea. Vaikka kaikki aihepiirit eivät tuntuneetkaan itselle läheisiltä, oli lukeminen siitä huolimatta miellyttävää, sillä tekstin tyyli piti hyvin otteessaan. Toivottavasti Kaisa Haatanen jatkaa kirjailijanuraansa, sillä hänellä on kyllä sana hallussa.
 
♠♠♠♠