Nyt on kaksi vuotta vierähtänyt ensimmäistä kirjainten virrasta blogissani. Enkä näillä näkymissä ole tätä harrastusta hetkeen lopettamassa. Blogini on vakiintunut omanlaisekseen, mutta toki muutosta ja kehittymistä tapahtuu kaiken aikaa. Tai ainakin näin soisin tapahtuvan. Vaikka olen nyt kahden vuoden aikana työllistynyt täyspäiväisesti kustannusalalle, on blogini silti edelleen oma temmellyskenttäni, harrastus ja ajatushautomo. Luen paljon kirjoja, vaikka luonnollisesti nykyisin vähemmän kuin aiemmin. Kirjojen kanssa työskentely ei ole kuitenkaan vähentänyt lukuhalujani, vaan rakkaus kirjoihin ja lukemiseen on yksi tärkeimmistä työvälineistäni. Kustannustoimittajan työ on kutsumusammattini ja lukeminen niin tärkeä osa elämääni, että venyneiden työpäivien jälkeen rentoudun silti kaikkein mieluiten juuri kirjan parissa.
Minulle on myös tämän vuoden aikana valjennut, etten koskaan ehdi kirjoittaa kaikista lukemistani kirjoista, mikä tietysti jatkuvasti harmittaa minua, sillä parhaiten muistan ne kirjat, jotka olen myös blogiini tuonut ja ajatukseni ylös kirjannut. Ensi vuoden kehitysajatus olisi parantaa tapojani, mutta koska tiedän, että tulen aina valitsemaan lukemisen kirjoittamisen edelle, niin jatkossakin jotain lukemisprosessissa jää itsellenikin salaisuudeksi.
Tällä tarkoitan sitä, että usein löydän kirjasta uusia puolia, kun teen siitä arvion blogiini. En suunnittele juttuja etukäteen, istun vain näppäimistön äärelle ja kirjoitan mitä mieleen tulee. Siksi varmasti pidänkin bloggaamisesta niin paljon, sillä se on nykyisin hyvin olennainen osa lukuprosessia. Tuntuu, että käyn kirjan uudelleen läpi, kun kirjoitan siitä.
Monet bloggajat kysyvät näiden rajapyykkien kohdalla rohkeasti, että mitä lukijat toivovat että blogissa parannettaisiin ja miten kannattaisi kehittää blogia ja bloggauksia. Mie olen ehkä näin suoraan palautteeseen liian arka, sillä vaikka uskon siihen, että koskaan ei ole valmis, haluan silti pitää harrastuksen kepeänä ja suorituspaineista vapaana. Tämä on vähän nurinkurista, kun itse käsittelen työkseni toisten tekstejä ja annan niistä jatkuvasti palautetta ja parannusehdotuksia, enkä sitten muka itse haluaisi tätä tehtävän omille teksteilleni. Toki otan palautetta vastaan, mutta koska tämä on vapaa-ajan huvitusta, toivon että lukijat pitävät siitä, että blogini on aina vähän keskeneräinen ja tietty ennalta-arvaamattomuus ja vapaa tyyli säilyvät.
Sitten vähän tilastoja:
Vime vuonna tähän aikaan lukijaraatiin oli kirjautunut 138 lukijaa ja blogiani oli luettu yhteensä noin 55 000 kertaa. Olin kirjoittanut blogiini 233 juttua. Katse tilastoihin taas: Nyt lukijoita on kirjautunut
264 ja blogissani on käyty noin
155 000 kertaa. Tämä on puolestaan
359. kirjoitus blogiini. Jonkun verran Kirjainten virrassa on siis vuoden aikana liikennettä, kirjoituksia, lukijoita ja mielenkiintoisia kirjoja.
Kiitos kaikille lukijoille, olen hirmu onnellinen, että olette mukana tekemässä tästä harrastuksestani näin tärkeän.
Blogisynttäreitä juhlitaan tänäkin vuonna arvonnan kera. Arvon kaikkien kommentoijien kesken
30 euron lahjakortin Adlibrikseen. Jos olet lukijani, mutta et ole kirjautunut bloggerin kautta, niin keksi itsellesi nimimerkki. Olette tervetulleita seuraamaan blogiani myös
facebook-sivun kautta. Tämä ilahduttaisi minua kovasti. Mitään mainostuspakkoa ei ole, mutta toki on mukava, jos hyvä sana kiertää ja blogini saa arvontojenkin myötä lisää lukijoita ja tsemppaajia kolmannelle vuodelle. Arvon lahjakortin 1.10. Saa jättää kommentteihin myös lukuvinkkejä!!
Kiitos kahdesta vuodesta lukijoille. Bloggaamisen suola on sen vuorovaikutuksellisuudessa, ja sen sokeri tulee kirjoista.
Kiittäen Kirjainten virrassa -tiimi: