Korvaamaton oli nopealukuinen, sujuvasanainen ja helposti lähestyttävä. Määritteitä, joita yleensä voisi käyttää viihteellisen lukuromaanin yhteydessä, mutta yhteiskunnallinen, lakia kommentoiva aihe sekä psykologinen terävyys tunteiden kuvauksessa tuovat kirjaan muutakin kuin pelkän viihtymisen kauniin tekstin äärellä.
Käräjätuomari Aamun yksityiselämä on solmussa, ja hän hakeutuu toiselle paikkakunnalle muka vaihtelunhalusta. Todellisuudessa hän pakenee parisuhteen ongelmia, omaa pahaa oloaan, kateutta ja mustasukkaisuutta, tragediaa. Hän kohtaa päivittäin salissaan ihmisiä, jotka hakevat apua ja oikeutta riitatilanteissa. Aamu pystyy luottamaan ammattitaitoonsa ja lakiin, kun hänen luotto oman elämänsä hallintaan katoaa tyystin. Suru on ylitsepääsemätön ja vaikeasti hallittava, jolloin lain tarkat reunaviivat tuovat lohtua ja turvaa päivittäiseen elämään. Mutta lakikaan ei ole kaikennäkevä, ja ihmisten kohtalo ei voi olla jättämättä jälkeä silloin kun on eniten haavoittuivainen ja hauras.
Kirjailijalle riitatapaukset ja lain heikkoudet tarjoavat oivallisen maaperän kasvattaa pieniä tarinalinjoja teokseen. Lukiessa on pakko miettiä tuomarin vaikeaa työtä ja lakia, jonka on täysin mahdoton määrittää rahallinen arvo ihmishengelle. Lakiteksti ja oikeussalin tapahtumat voivat etäännyttää osan lukijoista liiaksi, mutta minulle ne toimivat selkeänä osana surun käsittelyä; miten ihminen etsii turvaa jostain tutusta. Usein työhön uppoudutaan liiaksi, kun surulle ei ole eheyttäviä sanoja, eikä muuta toimintamekanismia arjen pyöritykseen ole.
Korvaamaton on tiivis paketti uusperheen arkea ja tämän uuden elämän herättämiä kiusallisia tunteita. Kun kumppanin lapset ovat välttämätön paha tai kivulias peili, jota vasten oma vaillinaisuus näyttäytyy liian totisena totuutena. Varaäitiys ei välttämättä riitä, koska silloin tuntee olevansa aina perheen ulkopuolella. Aamun kautta näytetään kaikki inhimilliset, mutta ne kovin salassapidettävät tunteet, toisen lasta voi oikeasti vihata, vaikka kaikki järkisyyt puoltaisivat toisenlaista tunnereaktiota. Voiko mikään tällöin auttaa, voiko mikään korvata korvaamattoman?
Inhimillinen, koskettava ja sujuva teos kotimaisen perhe- ja työelämä kuvauksen ystäville.
Pauliina Vanhatalo: Korvaamaton
Tammi, 2012
Sivuja: 203
Kansi: Laura Noponen