Näytetään tekstit, joissa on tunniste Pakkala Teuvo. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Pakkala Teuvo. Näytä kaikki tekstit

9.4.2012

Teuvo Pakkala 150 vuotta


Huomasin aamulla kirjailija Tuula Levon ansiosta, että tänään tulee kuluneeksi 150 vuotta Teuvo Pakkalan syntymästä. Viime vuonna juhlittiin näyttävästi Juhani Ahon vastaavaa 150-vuotisjuhlavuotta, mutta Pakkalasta ei juurikaan mediassa ole puhuttu. Minullekin tämä tieto tuli yllätyksenä ja siksi halusin blogissani juhlistaa hetken Pakkalaa ja kysellä teiltä lukijoilta, kuinka hyvin tunnette Pakkalan tuotantoa.

Mitä kirjoja olette häneltä lukeneet? Pidättekö Pakkalan kirjoista? Kuinka mieleenpainuva lukukokemus oli?

Olen lukenut kotimaisen kirjallisuuden tenttikirjallisuutena Pakkalan Vaaralla ja Elsa. Molemmissa teoksissa päähenkilö Elsan kohtalo on traaginen, epäreilu ja jopa ahdistava. Luin aikanaan Elsan ohella Riikka Rossin Särkyvä arki -kirjan, joka on perusteos suomalaisen realistisen ja naturalistisen kirjallisuuden kansainvälisistä, erityisesti ranskalaisista yhteyksistä, joten lukeminen luonnollisesti värittyi näistä lisätiedoista. Eikä siinä mitään pahaa, sillä Rossin teos on todella hyvä yleisesitys naturalismista ja mm. Ahon, Pakkalan, Canthin teosten vaikutteista on kiinnostava tietää, varsinkin kun olen lukenut myös Flaubertia, Strindbergia, Dostojevskia, Ibseniä ja Zolaa. Yhteys tuntuu nyt päivänselvältä, mutta se on opittu tieto. Kirjallisuuden opinnoissa onkin itselleni ollut parasta lukea samaan aikaan ristiinrastiin kotimaista ja käännettyä kirjallisuutta, jolloin kytkennät, samankaltaiset teemat ja aiheet näyttäytyvät vahvoina lukiessa ja tuntuu kuin pääsisi ajassa hyppäämään taaksepäin.

Mutta takaisin Pakkalaan. Pakkala on minusta riipivän säälimätön tarinankertoja, ainakin nykyvinkkelistä katsottuna. Kaksinaismoralistiset asenteet kahlitsevat ja tuomitsevat aina naisen, eivätkä eri yhteiskuntaluokkien epäreilut olosuhteet jää häneltä huomaamatta. Nannan ja Morren blogeista voitte lukea arviot Elsasta.

Lainaan Levoa, sillä hän innosti minua tänään blogissani Pakkalaa muistamaan:
"Kirjailija Teuvo Pakkalan syntymästä on tänään kulunut 150 vuotta. Hän on kirjoittanut hienot romaanit Elsa ja Vaaralla jo 1880-luvulla, luonut psykologisesti tarkkanäköisten lapsinovellien perustan ja romaanissaan Pieni elämäntarina hän teki rohkeita muotokokeiluja. Merkillistä kyllä, mediassa Pakkalan juhlavuosi ei näy juuri mitenkään! Pakkala joutui kirjailijana marginaaliin jo eläessään, ja sama tila näyttää jatkuvan hänen kuoltuaankin."


Pakkalan teoksia löytyy myös ilmaisina Project Gutenberg -sivustolta. Huomasin myös, että SKS:n nettikaupasta saa Pakkalan teoksia melkein ilmaiseksi 20.4. asti.

Onnea Teuvo Pakkala!

Pakko lisätä kommenteista saatu tieto suoraan tähän postaukseen, sillä Mervi Kantokorpi mainitsee, että Pakkalaa tosiaan juhlistetaan tänä vuonna monin tavoin. Kiitos paljon tästä tiedosta, haluan sen vielä lisätä, jos joku lukijoista ei kommentteja käy lukemassa.

"Hei Hanna ja kaikki muut Pakkalan lukijat!
- Teuvo Pakkalalla on tosiaan tänään synttärit ja onneksi hän ei ole niin marginaalissa kuin tuossa Tuula Levo näköjään jo murehtii. Eli syksyn mittaan Pakkalan tasavuosia juhlistetaan sekä Helsingissä että Oulussa. SKS:n juhlasalissa vietetään esimerkiksi kirjallista iltapäivää lokakuun 5. päivä Pakkalan ympärillä, alustajina nuorempia ja varttuneempia tutkijoita kuten just mainitsemasi Riikka Rossi, sitten myös ilokseni professorit Pertti Karkama ja Maria-Liisa Nevala ovat luvanneet puhua Pakkalan tuotannosta. Muutakin on luvassa, kuten Pakkalan mainion 'Sotapolulla'-elokuvan (1921) esitys Orionissa jne.

Eli tästä päivästä juhlat vasta alkavat!"