Cécile Slanka: 101 tapaa jättää rakas
Avain, 2008
Comment lui dire adieu, 2007
Sivuja: 127
Suomennos: Titia Schuurman
Graafinen suunnittelu: Satu Kontinen
Lyhyesti:
Nimikin sen jo kertoo, 101 erilaista jäähyväiskirjettä.
SADISTI
Henkka,
tiedän kokemuksesta, että jätetyksi tulemisessa
on tuskallisinta se, ettei ymmärrä jättämisen syitä.
Joten en kerro niitä.
Matleena
Lyhyestä virsi kaunis. Ranskalainen kirjailija Cécile Slanka on kirjoittanut Raymond Queneaun kulttikirjan Tyyliharjoituksia hengessä 101 erilaista erokirjettä. Lähtösanoista voi lukea, millaisissa suhteissa ihmiset olivat, lähdetäänkö ovet paukkuen, hirttosilmukkaa heiluttaen vai lempeästi hyvästellen. Teos on nopealukuinen, ja sellaisenaan nopea välipalakirja. Erityisesti nautin suomentajan työstä, merkkasin monta kohtaa, jossa ihailin kääntäjän kekseliäisyyttä.
Aluksi minua hämäsi nimien suomennos, mutta pidin oikeastaan siitä, että kirjeitä lähettivät niin Sannat kuin Borikset. Suomalaisilla nimillä tuli myös erilainen särinä ja sointi erokirjeisiin. Raijan kirje Jussille on ihan erilainen kuin Marthan Sigmundille. Onhan se myös jännä nähdä omalle nimelle osoitettu hyvästijättö joltain Severiltä.
Hanna,
kun rakastaa, täytyy lähteä.
Minä en enää rakasta sinua, mutta se ei ole mikään syy jäädä!
Hyvästi.
Severi.
Yhdessä erokirjeessä suomentaja on käyttänyt tosissaan mielikuvitustaan ja käyttänyt hyväksi suomalaisia paikannimiä: "Loviisa, me kohtasimme kauniina kesäpäivänä Pellon laidassa. Muisatn vielä miten nätti Häme sinulla oli Ylläs. Minä nojailin ujona Hankoon ja kaivelin kannuksella Multia --." Tutut paikat kuljettavat pitkin Suomea, mutta näyttävät erään suhteen alun ja lopun. Vaikka mies kuinka uskoi "sen olevan Aitoo rakkautta", suhteessa ei lopulta "käynyt Hyvinkää". ja tunteet "ajautuivat Kolariin." Kokoelman mittapuulla melko pitkässä jäähyväiskirjeessä suomentaja Titia Schuurman on osannut käyttää ilahduttavasti suomalaisia paikannimiä ja niiden merkityksiä hyväkseen. "Kun aamun Rusko sarastaa, minä olen jo maailman Turuilla. Hyvästi."
Erokirjeet on otsikoitu kirjeen tyylin mukaan. Supliikkimiehen kirje on ihan erilainen kuin Ekspertin lausunto. Pannahinen-kirjeessä suomentaja on osannut loruilla panna-sanalla mennen tullen, kun Anna P. käskee Panun panna mieleensä, mitä kaikkea tämä on pannut alulle. Virke toisensa jälkeen panemiset ja panettelut vyöryttyvät kyllästyneen naisen kirjeessä. Huikean kekseliästä. Samanlaista tyylittelyä löytyy Perecin tapaan -kirjeestä, jossa on käytetty vain e-vokaalia sanoissa. "Et lepertele! En pehmene, en edes perheemme eteen. Menneet veneretket, hempeet lemmenhetket? Menneet teeskennellen, heh! Terve herpesperse!"
LASKENTATOIMI
Harto,
olet kuudestoista poika, jonka jätän, mutta ensimmäinen, jota minun ei tule tippaakaan ikävä.
Anniina
HUOLITELTU
Hyvästi Maija-Liisa, oli kovin ikävä tutustua.
Niilo
VANDAALI
Fredrik,
Jätän autosi samaan kuntoon kuin sinä jätit minun sydämeni !
Martina
HUOMAAVAINEN
Rakas,
valitettavasti kellarissa ei enää ole köyttä, minun piti ottaa se että sain sidottua tavarani autosi katolle, mutta kylppärissä on yllin kyllin rauhoittavia.
Camilla
HELLITELLEN
Paukkuseni,
pikkupupuseni, mussukkani, namuseni, kultamuruseni, höpönassuni, kölliseni, nallekarhuni, jänöjussini, hauvelini, kyyhkyläiseni, hanipalleroni, mörrimöykkyni, kultsipuudelini, sokeritoppaseni, pehmoleluni, kollinroikaleeni, rakas rutjakkeeni, murmelini, hunajaiseni, puppelini, Pauli-kultaseni !
Milja ! Olet vuosikausia kiusannut minua näillä idioottimaisilla nimityksillä, mutta nyt saa riittää !!!
Hyvästi, sinä kylmä suihku tunteideni valkamaan !
Pauli
Ihminen on yhtä järjetön erotessaan kuin rakastuessaankin.