Näytetään tekstit, joissa on tunniste Richard Brautigan. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Richard Brautigan. Näytä kaikki tekstit

torstai 11. huhtikuuta 2019

Richard Brautigan: Taimenenkalastus Amerikassa


Taimenenkalastus Amerikassa on pieni kirja, joka on täynnä lyhyitä juttuja, jotka kertovat taimenenkalastuksesta Amerikassa. Taimenenkalastus Amerikassa, vaan tarkoittaa tässä kirjassa hyvin montaa asiaa. Se voi olla ihminen, paikka, tai vain jokin muisto menneestä. Periaatteessa kirjassa mikä vaan asia voidaan korvata lauseella, taimenenkalastus Amerikassa ja lukija voi sitten itse pähkäillä. mistä ihmeestä jutussa puhutaan.

Jokinaika sitten luin Brautiganilta kirjan, Kartanon peto, ja ihastuin. Kirja oli upea ja selkeä. No... Tämä kirja oli kaukana selkeästä. Tämä oli kaikessa lyhyydessään aika vaikeaselkoinen ja välillä osa jutuista tuntui hyvinkin irrallisilta. Pidänkin itse enemmän kirjoista, joissa on selkeä tarina ja juoni, enkä niinkään tälläisistä pienistä jutuista koostuvista.

Brautigan kirjoittaa vetävästi ja tämäkin kirja tuli luettua hetkessä. Kirjassa puhutaan monista ihmisistä, joita kaikkia taitaa yhdistää se, ettei mene elämässä kovin hyvin. Leipäjonoja, alkoholismia, huoria, ja ei niin kovin vastuullisia vanhempia, vilahtelee jutuissa usein. Toki välillä puhutaan ihan oikeasta taimenenkalasuksesta Amerikassa, tai niin ainakin luulen... Mistäs minä voisin tietää, mitä kirjan kirjoittaja niitäkin kohtia kirjoittaessaan oikeasti tarkoitti.

Brautiganin kirja, Melonin mehu on edelleen lukulistalla, luulen sen olevan taas hieman yhtenäisempi tarina ja enemmän minun makuuni, kuin tämä.

Lue myös: Kartanon peto


Taimenenkalastus Amerikassa, (Trout Fishing in America, 1967)
Otava, 1974
Suom. Jarkko Laine
s. 136

lauantai 11. elokuuta 2018

Richard Brautigan: Kartanon peto


Eletään vuotta 1902. Greer ja Cameron ovat palkkatappajia, jotka ovat palanneet Havajilta epäonnistuneen keikan jälkeen ja nauttivat olostaan ilotalossa. Kesken iloisten leikkien heidät noutaa töihin nuori intiaani, Taikatyttö nimeltään. Miehet suostuvat tytön mukaan ja he lähtevät kolmestaan kohti lumen ympäröimää kartanoa, jossa heitä odottaa eräs neiti Hawkline. Taikatytöllä ja neiti Hawklinella on miehille tappotyö, joka poikkeaa tavallisista. Miesten on määrä surmata talon alla jääluolissa mellastava peto, joka häiritsee talon asukkaiden työskentelyä.

Kartanon peto on kauhuromanttinen lännenromaani. Varmasti ensimmäinen tämän genren kirja, jonka minä olen lukenut. Vietinkin hauskan päivän Kartanon pedon parissa, enkä olisi malttanut jättää tätä hetkeksikään odottamaan. Jokaisen luvun jälkeen on aloitettava uusi, sillä tämä kirja pitää otteessaan. Juonessa voi tapahtua lähes mitä vain, eikä lukija ihmettele yhtään. Kaikki vähintäänkin kummalliset kohtaukset kuuluvat tähän kirjaan kuin nenä päähän. Kirja olikin hykerryttävän hauska kaikessa kummallisuudessaan.

Kartanon peto koostuu lyhyistä luvuista, joiden kieli on mielikuvituksellista, lennokasta, huumorintajuista ja hieman ronskia. Tämä ei jää viimeiseksi Brautiganin kirjaksi, jonka minä luen, sillä minusta tuli fani, heti. Suosittelen aloittamaan tämän lukemisen ilman ennakkoluuloja. Kirja tarjoaa paljon yksityiskohtia, jotka tuovat hymyn lukijan huulille, eikä tämän lukemiseen kannata asennoitua vakavasti.


Kartanon peto, (The Hawkline Monster, 1974)
Otava, 1977
Suom. Jarkko Laine
s. 188