Ann-Christin Antell: Puuvillatehtaan perijä

 

Jenny ja Fredrik Barkerin ottotytär Martta palaa veljensä kanssa Ruotsista Suomeen. Paluu Turkuun on Martalle iso asia, sillä lapsuuden muistot kuiskivat joka nurkalla, niin hyvässä kuin pahassa. Martta aloittaa työt kansankirjastossa, mutta vapaa-aikana hänen toivotaan tutustuvan seurapiireihin yhdessä puuvillatehtailija Robertin kanssa. Martta ei tunnu solahtavan seurapiireihin kovin hyvin, vaan viettäisi mieluummin aikaansa lapsuudenystäviensä kanssa. Mutta miten käy kun seurapiirituttavat ja vanhat lapsuudenystävät eivät tule keskenään lainkaan toimeen?

"Martta hämmästyi, kun Juho remahti nauruun, joka sai kireät piirteet kasvoilta katoamaan. -Sä oot kyl aikamoinen tapaus."s.234

Puuvillatehtaan perijä on toinen osa Puuvillatehdas -sarjasta.

Ensimmäisen osan tapahtumista on kulunut aikaa, ja tässä osassa on aivan uudet päähenkilöt, sillä nuoreksi naiseksi varttunut Martta, Jennyn ottotytät pääsee päärooliin.

Eletään 1900-luvun alkuvuosia. Isot muutokset myllertävät Suomessa. Levottomuudet lisääntyvät, kun ihmiset ovat kyllästyneet sortoon ja senruuriin. Kirjassa kuvataan myös suurlakkoa. Kirja onnistuukin yhdistämään taitavasti ja uskottavasti historiaa ja sen tärkeitä tapahtumia tuohon kirjan kevyempään romantiikkateemaan.

Martan luoviminen eri säätyluokkien välillä on kiinnostavaa luettavaa, ja sitä kautta päästään niin työläisten kuin johtajienkin ruokapöytiin kurkistelemaan arkea ja kuulemaan kummankin säädyn mielipiteitä ja ajatuksia. Kaiken sen keskellä nuori Martta kasvaa, etsii itseään ja tuskailee rakkaushuolissa, sillä miehistä tuntuu olevan vaikea ottaa selkoa, olivat he sitten työläisiä tai johtajia.

Kirja onkin upea kurkistus Turkuun lukuisine tarkkaan mietittyine yksityiskohtineen. 1900-luvun Turun miljöö muovautuu lukijan eteen tuoksuineen ja äänineen. Isojen tapahtumien lisäksi kirja tarjoaa valtavan määrän pienempiä kiinnostavia juttuja historiasta. Arkea, ruokaa ja tapoja kuvataan runsaasti. Päästäänpä tässä mukaan jopa Naantalin kylpylään, jossa parantavia kylpylähoitoja tarjotaan moneen vaivaan.

Puuvillatehtaan perijä

Gummerus, 2022

s.368

Ann-Christin Antell: Puuvillatehtaan varjossa

 

Jenny Malmström on nuori leski, rovastin tytär, ja monessa mukana. Hän kerää Rouvainyhdistyksen kanssa rahaa hyväntekeväisyyteen, mutta se ei riitä, sillä Jenny ei ole niin kuin monet muut rouvat. Hän ei unohda köyhiä kotiin päästyään, eikä häntä niinkään kiinnosta rouville suunnatut kotiaskareet. Sen sijaan Jennyllä on monia muita kiinnostuksen kohteita. Jenny tutustuu kahteen mieheen, Kosti Vanhaseen ja puuvillatehtaan johtajaan Fredrik Barkeriin. Kummassakin miehessä on jotakin hyvin kiinnostavaa.

"Ruoka oli hyvää. Jopa Loviisa-täti söi hiljaa nauttien ruuasta. Jenny Katseli isäänsä ja tätiään, joiden kasvot näyttivät lempeiltä kynttilöiden valossa. Siinä oli hänen perheensä. Muita hänellä ei enää ollut. Hän tunsi hetken surua, mutta pyyhki sen pois mielestään. Nyt oli joulu, ja hän oli kiitollinen kaikesta siitä mitä heillä oli."s.105

Puuvillatehtaan varjossa aloittaa Puuvillatehdas -sarjan.

Tässäpä aivan loistava sarjan aloitus historiallista viihdettä kaipaaville. Kirja sijoittuu 1800-luvun lopun Turkuun. Päähenkilö Jenny on vahva nainen, jolla on omia ajatuksia ja rohkeutta toteuttaa monenlaista, aikana, jolloin naisilta ei niinkään toivottu omatoimisuutta, vaan naisellista oleilua ja perheen kasvatusta. 

Teksti on helppolukuista, miljöön ja aikakauden henkiin herättävää ja otteessaan pitävää. Juoneen mahtuu monenlaista kiinnostavaa tapahtumaa ja draamaa, mutta myös paljon kauniita yksityiskohtia aikakaudesta ja sen arjesta. Suhdedraamaa ja rakkautta löytyy runsaasti, mutta onneksi Jenny rohkean luenteensa kanssa pysyy pääosassa ja saamme kuulla hänen monista upeista tempauksistaan. Hän pysyy lujatahtoisena ja rohkeana loppuun saakka, puolustaen omia arvojaan. 

Kirja on loistava kokonaisuus, jossa päästään kurkistamaan niin työläisten kuin rikkaiden johtajienkin arkeen. Puhutaan niistä, jotka eivät niin välitä työläisten oloista kunhan on itsellään rahaa, ja niistä jotka välittävät muista, vaikka oman varallisuuden menettämisen uhalla. Jatkankin sarjan parissa ehdottomasti.

Puuvillatehtaan varjossa

Gummerus, 2021

Kansi: Timo Numminen

Kannen kuvat: Museovirasto ja Helsingin kaupunginmuseo

s.335