13-vuotiaan Velman lukulista

Löysin kalenterini lukuvuodelta 1997/1998, jolloin olin seiskalla eli 13-14-vuotias. Siellä oli sivu, jonne piti listata luettuja kirjoja ja ajattelin, että siirrän ne tänne.

6.8.1997 Kari Vinne: Kamilla ja varas
7.8.1997 Marita Lindquist: Mariella ja vanhan rouvan aarre
16.8.1997 Laura Ingalls Wilder: Hopeajärven rannalla
16.8.1997 Laura Ingalls Wilder: Pieni kaupunki preerialla
18.8.1997 Jean Webster: Setä Pitkäsääri
28.8.1997 Laura Ingalls Wilder: Farmarin lapset
1.9.1997 Laura Ingalls Wilder: Onnen kultaiset vuodet
4.9.1997 Laura Ingalls Wilder: Neljä ensimmäistä vuotta
11.9.1997 Dian Curtis Regan: Koulussa kummittelee
12.9.1997 Enid Blyton: Seikkailujen joki
17.9.1997 L. M. Montgomery: Anna ystävämme
21.9.1997 F. H. Burnett: Kadonnut prinssi
10.10.1997 Dian Curtis Regan: Kadonneen patsaan tapaus
11.10.1997 Dian Curtis Regan: Vaarallinen telttaretki
18.10.1997 Dian Curtis Regan: Aavelinnan arvoitus
21.10.1997 Enid Blyton: Karanneen vangin salaisuus
23.10.1997 Enid Blyton: Kummallisen nyytin salaisuus
29.10.1997 Sinikka ja Tiina Nopola: Hetki lyö, Risto Räppääjä
3.11.1997 Ann M. Martin: Violetin kotona kummittelee

Aika vähän tuli näköjään luettua yhtään mitään (verrattuna nykyiseen lukutahtiin). Ehkä se yläasteen aloittaminen sitten vaikutti jotenkin, kun olin kuitenkin kunnon koululainen siihen aikaan. Mutta hyvä kirjamaku mulla kyllä oli! :D Tämän jälkeen aloitin sitten seuraavana keväänä pitämään kunnollista listausta lukemistani kirjoista.

Ulkomaisista tyttökirjoista

Sara kyseli aikaisemmin tänä vuonna ulkomaisista tyttökirjoista ja tässä on oma tekstini aiheesta.

Luin aikanaan Neiti Etsiviä, koska kaikki muutkin luki. En lukenut koko sarjaa, koska en jäänyt koukkuun, kun pidin kuitenkin enemmän klassisista tyttökirjoista. Pikku naisia, Salainen puutarha, Vihervaaran Annat ja kaikki vastaavat tuli luettua jo lapsena.

Yksi suosikeistani ala-asteiässä oli Jean Websterin St. Ursula -koulun tytöt, jota kaverini suositteli. Pidän sisäoppilaitoksesta ja kouluympäristösyä muutenkin tapahtumaympäristönä. Kirjassa oli paljon hyviä erilaisia tyttöhahmoja. F. H. Burnettin Pikku prinsessa on toinen suosikkini. Se on koskettava tarina, joka tapahtuu kiinnostavasti koulussa sekin ja myös se sisältää useamman hyvän henkilöhahmon.

Äitini suositteli Gulla-sarjan lukemista joskus ala-asteella ollessani ja luinkin sitten koko sarjan, kun tarina vei mukanaan. Tykkäsin historiasta koulussa, joten se saattoi olla yksi syy pitämiseen. Gulla on omaan makuuni sopiva tyttökirjan päähahmoksi: kiltti, kunnollinen, vahva ja selviytyjä. Tarina on surullinen, mutta onneksi tilanne paranee, ettei se ole liian surullinen. Olen lukenut sarjaa uudestaan aikuisenakin ja pidän siitä edelleen.

Astrid Lindgrenin Kati-sarjan luin teini-iässä ensimmäisen kerran, kun olin ollut kova Lindgren-fani jo pienestä pitäen. Petyin sarjaan tosi paljon. Kati oli henkilönä jotenkin tosi ärsyttävä eikä kirjoissa ollut samaa henkeä kuin Lindgrenin muissa kirjoissa tai toisissa saman ajan tytökirjoissa. Olen kyllä hankkinut sarjan omaan hyllyyni, mutten ole uskaltanut lukea niitä uudestaan vielä.

Elisa kirjan äänikirjoja testaamassa

Sain mahdollisuuden kokeilla Elisa kirjan äänikirjoja ja ladata sieltä yhden ilmaiseksi.

Valitsin kuunneltavakseni ruotsalaisen Maja-Maria Henrikssonin nuortenkirjan Inte på riktigt, inte på låtsas. Kirjoitin kirjasta "kunnollisen" arvion toiseen blogiini ruotsiksi ja pääset sinne tästä, mutta tässä sanon sen verran, että en tykännyt kirjasta (liian surullinen ja epäkiinnostava juoni).

Elisa kirjasta olin aikaisemmin kokeillut ladata sähkökirjoja ja olin kyllä kuullut, että siellä on myös äänikirjoja, mutten ollut koskaan tutkinut valikoimaa kunnolla.Yllätyin siitä, miten paljon tuolla on myös ruotsinkielistä kuunneltavaa ja englanninkielisiäkin näkyy olevan.

Hintataso tuolla on matalampi kuin CD:nä muualta ostetuissa äänikirjoissa (sähköisissä versioissa valmistuskulut pienemmät) ja jos joskus haluaisin rahan kanssa äänikirjoja hankkia, voisin sen Elisa kirjasta tehdä. Toistaiseksi kuitenkin ovat riittäneet kirjaston valikoimat ja netistä ilmaiseksi saatavat kirjat. Mutta siitä huolimatta varsinkin toi ruotsinkielinen valikoima houkuttelee edelleen....

Nykyajan tyttökirjat -haasteen kooste

Sori tää on ehkä vähän tylsää näiden lukuhaastekoosteiden kanssa, mutta halusin nyt kuitenkin tehdä näistä erilliset postaukset....

Osallistuin tänä vuonna Marian Nykyajan tyttökirjat -lukuhaasteeseen, jossa luettiin 2000-luvulla julkaistuja nykyajassa tapahtuvia tyttökirjaksi luokiteltavia kirjoja.

Itse sain luettua nämä:
1. Tuija Lehtinen: Laura, kultatukka
2. Kirsti Kuronen: 4x100 (KV)
3. Tuija Lehtinen:  Rebekka - Tuulimyllyjä ja tulppaaneja (KV)
4. Rhian Tracey: Neljän tytön kirjakimppa
5. Sarah Dessen: Mitt perfekta liv
6. Cathy Cassidy: Vaahtokarkkitaivas (KV)
7. Merja Jalo: Kolme kuningatarta
8. Holly Smale: Geek Girl - Matalalentoa mallitaivaalla (KV)
9. Hellevi Salminen: Siipiä vaille enkeli (KV)

(Osan arvioinneista olen kirjoittanut Kirjavinkit.fi:hin.)

Edit: Hups, Maria oli näköjään rajannut hevoskirjat ulkopuolelle haasteesta, mutta mulla on toi yksi Merja Jalon kirja tuolla kuitenkin mukana.On ne kuitenkin sen verran tyttökamaa, että haluan jättää sen tuonne listaan silti näkyville. Lisäksi haluan vielä vinkata tässä yhden kirjan, josta en näköjään tullut kirjoittaneeksi postausta eli Tiina Lehtinevan Kuin hattaraa söisi. Sekin on tavallaan hevoskirja, mutta ratsastus ei ole pääosassa ja se on vähän vanhemmille suunnattu kuin nuo perus-heppakirjat.

Uusi lanu-blogi

Mä olen jo kauan halunnut kirjoittaa tänne enempi lasten- ja nuortenkirjoista, mutten ole kuitenkaan tehnyt niin, koska haluan kuitenkin pitää blogin sisällön monipuolisena ja yleis-kulturellina. Sitten on myös tuntunut, etten voi kirjoittaa tänne ruotsinkielisistä kirjoista niin paljon kuin haluaisin, kun blogin lukijat lukevat kirjoja kuitenkin ilmeisesti lähinnä suomeksi.

Näistä syistä päätin perustaa lasten- ja nuortenkirjajuttuja varten uuden blogin, joka kulkee ainakin toistaiseksi nimellä Muumilaakso / Mumindalen (mutta nimi menee varmaan vaihtoon vielä heti kun keksin paremman). Se on kaksikielinen eli osan jutuista kirjoitan ruotsiksi, mutta esittelyssä olisi tarkoitus olla jatkossakin kirjoja molemmilla kielillä. Tänne mietin siis jatkossa vähän tarkemmin, että mistä lanu-kirjoista kirjoitan ja Kirjavinkit.fi:hin pidän sitten riman vielä korkeammalla (niin kuin tähänkin asti).

Kirja: Khao Lakin sydämet

 

Marja-Leena Tiainen: Khao Lakin sydämet. Tammi 2013.
(Kansi: Laura Lyytinen)

Tämä on nuortenkirja, jossa lomaillaan Thaimaassa ja jossa on tärkeässä osassa vuosia aikaisemmin tapahtunut tapaninpäivän tsunami. En ole kyllä aikoihin itkenyt kirjan kanssa, mutta nyt olin tippa linssissä suunnilleen joka välissä. Mä en ole koskaan käynyt Thaimaassa enkä ole ihan heti suunnitellut sinne menevänikään. En tunne ketään, joka olisi ollut siellä tsunamin aikaan (tai no, oikeastaan mä tiedän yhden joka oli). Kuitenkin kirja onnistui vetoamaan muhun sen verran paljon, etten nyt kykene saamaan mitään järkevää tekstiä tähän. Tässä taitaa nyt sitten olla yksi tämän vuoden parhaista nuortenkirjoista.

Kirja: Hopealaakson salaisuus

Chitra Banerjee Divakaruni: Hopealaakson salaisuus. Tammi 2004.
Köyhän perheen poika Anand asuu Kalkutan slummissa. Hänen tapaamansa vanha mies paljastuu Himalajalta tulevan parantajayhteisön jäseneksi. Anand lähtee tämän mukaan viemään taikakotiloa takaisin vuoristoon ja saa mukaansa myös orpotyttö Nishan. Matkalla on esteitä ja paha voimakin iskee porukkaa vastaan.

Sarjan seuraava osa on odottanut omassa hyllyssä ikuisuuden, mutta pitihän tämä eka osa lukea ensin. Mä olen pitkään kaipaillut luettavakseni enempi jotain kevyttä fantasiaa ja tämä kolahti siihen tarpeeseen.

Kirja ei ole periaatteessa kauhean uniikki asetelmaltaan. Onhan näitä ennenkin nähty, missä köyhällä ja yksinäisellä lapsella on taikakykyjä. Hyvän ja pahan taistelu on kanssa aika peruskamaa suuressa osassa fantasiakirjoja.

Tästä huolimatta kirja ei ollut mitenkään stereotyyppinen tai tylsä. Tarina kulki nopeasti eteenpäin ja säilyi koko ajan tosi kiinnostavana. Eksoottinen tapahtumaympäristö teki kanssa kirjasta vielä kiinnostavamman.

Lukuhaasteet:
Totally British - Commonwealth (Intia)

Kirja: No ja minä

Delphine Vigan: No ja minä. WSOY 2012.
(Kääntäjä: Kira Poutanen)

Kirjan päähenkilö 13-vuotias Lou on sen verran älykäs, että käy iästään huolimatta jo lukiota. Hän valitsee esitelmäaiheekseen naisten asunnottomuuden ja haastattelee sitä varten 18-vuotiasta No-nimistä koditonta tyttöä. Tytöt ystävystyvät ja Loulla on kova halu auttaa Nota.

Tämä on tuntunut olevan kirjastossa usein esillä ja nyt vasta sain lainattua ja luettua sen. Taas on niillä rajoilla, että kirja enemmän nuorille vai aikuisille tarkoitettu. Kirjasto on valinnut luokitukseksi aikuisten puolen ja minä taas valitsisin nuorten osaston.

Kirjailijan kotimaassa Ranskassa asunnottomia ihmisiä on ilmeisesti enemmän kuin Suomessa ja käsittääkseni he ovat siellä enemmän näkyvillä esim. metroasemilla ja vastaavilla julkisilla paikoilla. Asunnottomuus oli hyvä ja myös tärkeä aihevalinta kirjalle, nuorisonäkökulma aiheeseen oli myös hyvä valinta.

Lyhyesti sanottuna: tykkäsin kirjasta ja suosittelen sitä muillekin luettavaksi.

Lukuhaasteet:
Books on France

Translation: No et moi is telling a story about 13-year-old Lou, who's getting to know homeless 18-year old Lou. Homeless people is a good and important theme for a book. I liked book and recommend it.

Kirja: Haluatko velhoksi?

Diane Duane: Haluatko velhoksi? WSOY 2003.
(Kääntäjä: Kaisa Luntinen, kansi: Jussi S. Karjalainen)

Velhonuoret-sarjan ensimmäinen osa on löytynyt aikoinaan kirpputorilta ja lojunut lukupinossa pitkään.

Nita löytää kirjastosta Haluatko velhoksi? -kirjan, joka paljastuu velhojen käsikirjaksi. Hän tutustuu samaa koulua käyvään Kitiin, joka on myös aloitteleva velho. He yrittävät palauttaa valkoisen aukon Fredin takaisin avaruuteen, mutta päätyvät etsimään Valon kirjaa sekä taistelemaan pahaa vastaan. Kirjailija on kotoisin Irlannista, mutta tapahtumat sijoittuvat Yhdysvaltoihin.

Mä olen aika varma, että olisin tykännyt tästä sarjasta nuorempana ehkä enemmän kuin nyt. Nyt kun olen lukenut enemmän fantasiaa, niin kiinnitin asioihin eri tavalla huomiota. Keräsin tähän listaan jotain plussia ja miinuksia:
+ oikean ja fantasiamaailman yhdistäminen
+ nuoret velhot, joiden tausta on tavallisessa perheessä
+ idea velhojen omasta kieli, jota myös kasvit ja esineet voivat ymmärtää
+/- yhdistetty tähtitiedettä
- joitakin asioita ohitetaan aika nopeasti
- hyvän ja pahan taistelu on aika nähty juttu jo
- ei koko aikaa kauhean uskottava fantasiakirjaksi
- välillä aika outoja ratkaisuja, esim. Nitan kynän etsimisen takia joudutaan koko seikkailuun
- kansi ei kauhean houkutteleva tai onnistunut

Kokonaisuutena tämä oli sen verran hyvä, että lukupinosta jo löytyvä seuraavakin osa tulee luettua. Tämä ensimmäinen osa on kirjoitettu alun perin vuonna 1983 ja uusimmat osat ihan viime vuosina. Suomentaminen aloitettiin sarjan alusta 2000-luvun alkupuolella, mutta ilmeisesti sitä ei olla kääntämässä loppuun asti, kun suomennoksia ei ole tullut kuitenkaan useampaan vuoteen.

Lukuhaasteet:
Totally British - Éirinn go Brách

Kirja: Mitt perfekta liv

Sarah Dessen: Mitt perfekta liv. Rabén & Sjögren 2011.
(kääntäjä: Jan Risheden, kansi: Frida Axiö)

Sarah Dessen on yhdysvaltalainen nuortenkirjailija, jonka kirjoja ei tosin ole suomennettu vielä ollenkaan. Olen pyöritellyt käsissäni hänen kirjojaan usein kirjastossa, mutta yhtäkään en tätä ennen ollut saanut luettua. Bongasin joku aika sitten The Spring of Sarah Dessen Reading Challenge -lukuhaasteen, jossa oli tarkoitus lukea mahdollisimman monta Dessenin kirjaa. Oma suoritukseni haasteen puitteissa jää tähän yhteen kirjaan.

Kirjan Mitt perfekta liv päähenkilö on lukiota käyvä Macy. Hänen poikaystävänsä lähtee kesäkurssille opiskelemaan ja Macyn on sillä aikaa tarkoitus työskennellä kirjastossa ja opiskella. Kaikki asiat eivät kuitenkaan mene suunnitelmien mukaan: töitä löytyy myös catering-firmasta ja siellä työskentelee myös Wes, jonka kanssa Macy tulee hyvin toimeen.

Jotenkin vähän petyin tähän kirjaan, mutta se voi johtua osittain myös liian korkeista odotuksista. Tämä ei ihan tuntunut yltävän siihen samaan tasoon, mitä parhaat jenkeistä kotoisin olevat nuortenkirjat ovat. Suurimman osan ajasta kirja tuntui etenevän liian hitaasti. Ruotsinkielisessä painoksessa on melkein 450 sivua ja sen olisi ihan hyvin voinut tiivistää puoleen, kun sivumäärästä huolimatta ei saatu käsiteltyä asioita kunnolla.

Lisäksi osallistun tällä kirjalla Nykyajan tyttökirjat -lukuhaasteeseen.

Translation: Original title is The Truth About Forever. Main person is Macy, who has work for summer in library, but she ends to working in a catering company and meets there a nice boy. I didn't like this so much than I thought I'd like. It was feeling like there's happening nothing and shorter book would maybe have worked better.

Suomalaiset tyttökirjat

Sara kyseli alkuvuodesta kokemuksia suomalaisista tyttökirjoista. Copypastesin tekstin silloin tänne talteen ja kai sen voi nyt julkaisuunkin laittaa.



Pidän eniten keskivanhoista tyttökirjoista, erityisesti 1940- ja 1950-luvuilla julkaistuista. 1900-luvun alussa tyttökirjallisuus ei ollut vielä kunnolla kehittynyt varsinkaan Suomessa ja 2000-luvulla julkaistusta nuortenkirjallisuudesta taas tuntuu puuttuvan kunnolliset tyttökirjat.

Suomalaisista tyttökirjoista Vihreä kirjasto -sarjasta löytyy paljon hyviä kirjoja, jotka ovat sisällöltään erilaisia. Tuntuu, että täällä lajityyppiin kuuluu aika tasalaatuisia kirjoja, joista tosi monet ovat hyviä eivätkä erotu toisistaan laadullisesti. Ehkä siksi minun on vähän hankala nimetä erityisiä suosikkeja, kun kaikki tuntuvat olevan sitä samaa massaa. Toisaalta taas eri kirjat alkavat sekoittua toisiinsa, kun viime lukemisesta on sen verran aikaan ja monien hyvienkin nimet ovat päässeet unohtumaan.

Jos tiettyjä kirjailijoita pitäisi nimetä suosikiksi, tällä hetkellä taidan sanoa parhaaksi Mary Marckin. Se varmaan johtuu osittain siitä, että hänen kirjojaan olen lukenut viimeisimmäksi: luin pinon Marckin kirjoja viime vuonna, kun olin pitänyt pari vuotta taukoa kaikista tyttökirjoista. Tutustuin kirjailijaan noin 10-vuotiaana, kun äitini suositteli hänen kirjojaan ja sain osan Eeva-sarjasta lahjaksi. En ollut silloin kovin innostunut niistä kirjoista, kun olin siinä vaiheessa lukenut huomattavasti vähemmän tyttökirjoja. Marckin muita kirjoja luin myöhemmin, kun aloitin lukemaan enemmän tyttökirjoja, mutten muista, että minkä ikäisenä. Nykyään laajemman tyttökirjakokemuksen jälkeen sijoitan Marckin koko lajityypin parhaimmistoon ja hänen kirjoistaan parhaimmaksi sanoisin ehkä Toverien kesken tai Minnan syyslukukausi.

Yksittäisistä kirjoista ehdottomasti paras on Anni Swanin Iris rukka. Sain senkin lahjaksi joskus ala-asteella. Siitä pidin heti ja olen lukenut sitä vuosien varrella säännöllisesti uudestaan. Kirjassa on jotakin erityistä, joka tuntuu vetoavan tunteisiini aina vaan ja kirja on hyvällä tavalla surullinen. Yleisesti ottaen pidän eniten sellaisista tyttökirjoista, joista suurin osa tapahtumista sijoittuu kouluun tai saman luokan porukan keskuuteen.

Lukudiplomi-haasteen kooste

Hdcanis aloitti blogeissa Lukudiplomi-haasteen, jossa oli tarkoituksena suorittaa jokin peruskoululaisille suunnatuista kirjalistoista Opetushallituksen Kunnari-sivulta valitun tason mukaisesti. Oma valintani oli 5.-6.-luokille tarkoitettu Matilda.

Kategoriat ja lukemani kirjat tulee tässä:
Aarresaari - Eric Knight: Lassie palaa kotiin
Aikamatka - Eva Ibbotson: Kazanin tähti
Eläinten talo - Laurent St. John: Den vita giraffen (suom. Valkoinen kirahvi)
Mummolan vintiltä - Anni Swan: Iris rukka
Sydänasioita - Tuija Lehtinen: Laura kultatukka
Naurutalo - Roald Dahl: Iso Kiltti Jätti
Johtolanka - Agatha Christie: Aikataulukon arvoitus
Iloinen lipas - Tuhat ja yksi yötä
Fantasia - Angie Sage: Magi (suom. Magiaa)
Ilmarin ihmelääke - muumisarjakuva
Elokuva - Liikkuva linna

Oli se nyt kyllä aika hyvin, jos kymmenestä kirjasta kuusi oli sellaisia, etten ollut lukenut niitä aikaisemmin ja elokuvaakaan en ollut ennen nähnyt. Alkuperäinen suunnitelma oli, että kaikki olisivat olleet itselleni uusia, mutta asiathan ei yleensä mene suunnitelmien mukaan. Niin kuin ei sekään, että olisin lukenut useamman kuin yhden diplomin kirjat....

Kirja: Tarzan viidakon valtias

Edgar Rice Burroughs: Tarzan viidakon valtias. Kauppakirjapaino 1988.
(Kääntäjä: Jaakko V. Tapio)

Tarzanit on sen verran klassista Afrikka-kirjallisuutta, että pakko oli ottaa edes yksi luettavaksi lukuhaastetta varten.

Kirjan tapahtumat sijoittuvat viidakkoon jonnekin Sudanin ja Abessinian (nyk. Etiopia) nurkille Itä-Afrikkaan. Viidakossa liikkuu väkeä aika paljon: kaksi amerikkalaista, beduiini- ja arabijoukko, eri afrikkalaisten heimojen edustaja sekä sitten suljetussa yhteisössä eläviä temppeliritarien jälkeläisiä. Kuten kirjan nimikin sanoo, Tarzan on viidakon valtias. Ne, jotka eivät käyttäydy kunnolla eli suostu kunnioittamaan alkuperäisiä asukkaita tai eläimiä, saavat kärsiä.

Luin koko sarjan muistaakseni lukiovaiheessa ja sen jälkeen olen lukenut ehkä pari yksittäistä osaa. Jos kirjoja alkaisi ajatella tarkemmin tai analysoida, kunnolla, niin nämä saisi varmaan kyllä pilattua aika hyvin. Minä en siis analysoi, vaan annan Tarzanin olla ihan rauhassa ylivertainen ja eläinten asua muualla kuin luontaisissa elinympäristöissään.

Se täytyy todeta, että on Tarzan aika sankari edelleenkin. On ihan pakko ottaa koko sarja uusintaluettavaksi.

Lukuhaasteet:
Afrikan tähti - Itä-Afrikka

Kirja (lukudiplomi): Magi (suom. Magiaa)

Angie Sage: Magi. Richters 2005. (suom. Magiaa)
(Kääntäjä: Lisbet Holst)

Lukudiplomin tehtävä: Etsi ja kirjoita kirjastasi fantasiakirjallisuuden tunnuspiirteitä.

Dipomin termisivulla määriteltiin näin: "Fantasiamaailma ja sen tunnuspiirteet - Fantasiakirjallisuudessa kuvataan yliluonnollisia asioita, jotka tapahtuvat todellisessa tai kuvitteellisessa yliluonnollisessa maailmassa."

Määritelmä aiheutti ensin vähän ihmetystä ja sitten kun yritin etsiä kirjasta jotain yliluonnollisuuksia, ei siitä tullutkaan kunnollista listaa. Tässä on ne vähäiset huomioni:

• kirjassa on joitakin outoja otuksia ja puhuvia eläimiä (esim. viestejä vieviä rottia)
• osa henkilöistä on maagikoita, jotka osaavat taikoa
• mukana on joitakin taikaesineitä, kuten ylimaagikon suoja-amuletti
• tapahtumat sijoittuvat omaan fantasiamaailmaansa eivätkä tavalliseen

Ainakin Marjis on kirjoittanut tästä kunnollisen arvion.

Lukuhaasteet:
Lukudiplomi - Fantasia
Totally British - Modern Women Writers

Kirja: Neljän tytön kirjakimppa

Rhian Tracey: Neljän tytön kirjakimppa. Karisto 2005.
(Kääntäjä: Laura Syysniemi)

Neljän tytön kirjakimppa on Siskodisko-sarjaan kuuluva nuortenkirja. Sen päähenkilöt ovat lukutoukka Mary, hiljainen Bea, Amerikasta muuttanut Atlanta ja pahis Meena. He ovat englantilaisia 15-vuotiaita ja kaikki samassa koulussa. He kokoontuvat radion lukupiiriä varten Marya lukuunottamatta vastentahtoisesti. Kaikilla omat ongelmansa ja ajan kuluessa tytöt ystävystyvät.

Kaikki tytöt ovat kirjassa vuorotellen kertojina. Joissakin väleissä olevat kursivoidut selittävät osiot ovat turhia, ne ovat turhaa lässytystä kun tyttöjen omat kertomat asiat riittäisivät. Olen lukenut tämän useamman kerran jo aikaisemmin ja tykännyt. Joku näissä kirjoihin liittyvissä kirjoissa jaksaa kiinnostaa aina vaan.

Muille näitä nykyajan tyttökirjoja haastetta varten lukevia suosittelen tätä Siskodisko-sarjaa. Sarjassa on sekä suomalaisia että ulkomaisia kirjoja ja ne kertovat ihan tavallisten tyttöjen arjesta.

Lukuhaasteet:
Totally British - Modern Women Writers
Nykyajan tyttökirjat

Kirja: Jäinen valtakunta

  Kai Meyer: Jäinen valtakunta. Otava 2010.
Kirjan tapahtumat sijoittuvat Venäjälle 1800-luvun lopun Pietariin. Päähenkilö on poikatyttö Hiiri, joka asuu siellä eräässä hotellissa ja työskentelee kengänkiillottajana. Hotelliin saapuvat vieraaksi Lumikuningatar ja englantilainen velho. Velho on vienyt kuningattarelta jotakin, jonka tämä haluaa takaisin.

Tyylillisesti tässä oli jotain samaa kuin Eva Ibbotsonin kirjoissa. Ei tämä kyllä ihan niin hyvä ollut kuin mitä oletin tai olisin halunnut. Luultavasti kirja olisi ollut parempi, jos se olisi ollut astetta realistisempi tai sitten vaihtoehtoisesti etäännytetty enempi reaalimaailmasta. Fantasian ja realismin yhdistelmä ei siis tällä kertaa toiminut niin hyvin kuin se olisi voinut.

Tämä löytyi sattumalta kirjaston lastenosaston fantasiahyllystä. Kiinnostuin kirjasta sen alkuperämaan takia: kirjailija on saksalainen. Haluan edelleen lukea enempi fantasiaa kuin aikaisemmin ja tutustua eurooppalaiseen kirjallisuuteen, niin vastaavia kirjoja olisi tarkoitus etsiä luettavaksi jatkossakin. Toivon mukaan sieltä sitten löytyisi samalla joku helmi...

Koska tapahtumat sijoittuvat käytännössä pelkästään sinne hotelliin, niin kuittaan tällä yhden suorituksen kiinteistöhaasteeseen.

Lukuhaasteet:
Teemamaana Saksa
Kiinteistöhaaste

Kirja: Etsijät

Tapani Bagge (toim.): Etsijät - novelleja nuorille. Tammi 2011.
(Kansi: Janne Harju)

Etsijät on nuorille suunnattu novellikokoelma, jossa on tekstit 15:ltä suomalaiselta lasten- ja nuortenkirjailijalta. Mitään kunnollista yhtenäistä teemaa teksteillä ei tunnu olevan, mutta ei siihen toisaalta ollut tarvettakaan.

Laadullisesti nämä olivat aika tasalaatuisia ja se oli aika hyvä juttu, kun välillä monen kirjoittajan kokoelmissa on enempi vaihtelevuutta laadun suhteen. Tyylillisesti nämä sitten vaihtelivat enempi: mukana oli huumoria, jännitystä ja fantasiallisempaa. Mitään erityistä suosikkia en osannut teksteistä valita ainakaan tällä ensimmäisellä lukukerralla.

Oli tosi rentouttavaa lukea pitkästä aikaa kunnon nuortenkirjaa, kun olen lukenut niitä viime aikoina muuten vähempi. Tykkäsin tästä sen verran paljon, että pakko mennä kaivelemaan kirjastosta lisää nuortennovelleja, vaikkei niitä sielläkään taida pahemmin olla valikoimassa.

Myös Lastenkirjahyllyssä on arvioitu tämä kirja.

Lukuhaasteet:
Novellihaaste

Kirja: Laura, kultatukka

Tuija Lehtinen: Laura, kultatukka. Otava 1997.

Osallistun tällä kirjalla Lukudiplomin lisäksi myös Nykyajan tyttökirjat -haasteeseen, vaikka tämä onkin ilmestynyt 1990-luvun puolella. Kirja on kuitenkin samaa henkeä kuin loppuosa sarjasta, joista osa on siis 2000-luvun puolen kirjoja ja tämä kuvaa nykyajan tytön arkielämää.

Lukudiplomin tehtävä: Kirjoita jonkun kirjan henkilön puolesta sivu ystäväkirjaan.
Oma valintani on päähenkilö Laura.

Nimi: Laura Koivisto
Ikä: 13
Koulu: Käpälämäen yläaste
Paras ystävä: Jenna
Sisarukset: isoveli Sakke, pikkuveljet Mikko ja Teemu
Lemmikit: kilpikonnat Manu ja Assi + pikkuveljen ötökät
Harrastukset: ei ole
Lempimusiikki: ei ole
Lempiruoka: kaikki äidin tekemät
Lempielokuva: melkein mikä tahansa käy (paitsi ne Karvapallot!)
Unelma-ammatti: Radion toimittaja
Unelmien matkakohde: Pariisi tai Lontoo

Lukuhaasteet:
Lukudiplomi - Sydänasioita
Nykyajan tyttökirjat

(Hups, muistin just, että munhan piti lukea tähän diplomikategoriaan Jacqueline Wilsonia. Mut ku tää oli omassa hyllyssä, niin antaa nyt sitten mennä.)

Kirja: Walter Moers - Huviretki hukkateille

Walter Moers: Huviretki hukkateille - seikkailu Zamoniassa. Otava 2002.

Mä olen vähän myöhäisherännäinen Walter Moersin kirjojen suhteen. Suomennokset tuli joskus kymmenen vuotta sitten ja silloin monet luki niitä, itseäni hivenen harmittaa etten tullut lukeneeksi niitä jo aikaisemmin. Luin suurimman osan kirjoista vuosi sitten (vaikkei niitä kyllä montaa olekaan) ja kun löysin Huviretki hukkateille -kirjan omaksi, olen säästellyt tätä lukupinossani tarkoituksella.

Zamonia on ihan oma fantasiamaailmansa, jossa elää erilaisia olentoja. Osa muistuttaa tavallisia eläimiä, osa on suht tavallisia fantasiahahmoja ja osa on jotain ihan muuta. Huviretki hukkateille -kirjassa Kaukkanger-nimisestä paikasta kotoisin olevat lapset Ensel ja Krete ovat lomailemassa Puustolassa Suuren metsän nurkilla vanhempiensa kanssa ja sitten eksyvät sinne metsään.

Kirjan "kirjoittaja" on zamonialainen Hildegunst von Mythenmetz, joka on kirjoittanut tarinan sekaan omia juttujaan asiasta ja asian vierestä. Lopussa on lisäksi hänen elämänkertansa. Se oli tyyliltään vähän muuta kirjaa tylsempi ja olisin halunnut, että sekin sivumäärä olisi käytetty sen oikean juonen jatkamiseen. Nykyisessä versiossa tarina jäi siis kesken eikä tälle edes ole olemassa jatko-osaa. En siis tykkää kirjojen epäselvistä lopuista....

Mutta siis tämä oli kyllä tosi hyvä ja yhtä hyvä kuin ne aikaisemmatkin Moersin kirjat. Juoni vei mukaanaan ja kirja olisi tehnyt mieli ahmaista kerralla. Vähän näissä on kyllä absurdiutta ja muuta sekoilua, mutta se ei ole huono asia. Huviretki oli hivenen satuhenkisempi kuin ne muut kirjat. Tätä sopii suositella ainakin kevyemmän fantasian ystäville.

Lukuhaasteet:
Ikkunat auki Eurooppaan - Saksa

Kirja: Ruben Eliassen - Profetians utvalda

 

Ruben Eliassen: Phenomena - Profetians utvalda. Bazar 2006. (suom. Ennustuksen valitut)

Mulla on vielä useampi kirja, jotka pitäisi saada luetuksi ja mielellään myös blogatuksi ennen vuoden loppua. Ei ehkä kannattaisi osallistua niin moneen haasteeseen....

Lukemani kirja on Phenomena-sarjan ensimmäinen osa. Se kertoo kahdesta haltialapsesta, joiden pitää täyttää vanha ennustus ja pelastaa maailma pahuudelta. He matkustavat täyttämään tehtäväänsä karhun ja velhon kanssa.

Tämä oli aika perusfantasiaa ja se on samaan aikaan sekä hyvä että huono asia. En siis periaatteessa välitä lukea mitenkään hirveän erikoisia kirjoja, mutta toisaalta tämä ei sitten tuntunut tarjoavan oikein mitään uutta. Kirjan maailma ei ole pikkutarkasti tai monimutkaisesti luotu. Siellä ei myöskään ole vilisemällä erilaisia hahmoryhmiä, vaan määrä on ihan sopiva. Sain siis Tolkienin jälkeen tarpeekseni näistä tarkasti tehdyistä kirjoista.

Tästä en nyt innostunut niin kauheasti. Hahmoista puuttuu se tietynlainen syvyys ja kiinnostavuus. Juonikaan ei ollut kiinnostava tai muuten mukaansatempaava ja lukiessa odotin koko ajan tapahtuvaksi jotain suurempaa, mitä ei sitten koskaan tapahtunutkaan. Onneksi kirja oli kuitenkin melko ohut fantasiakirjaksi, niin jaksoin lukea sen loppuun asti.

Kirja on alkuperältään norjalainen. Pohjoismainen fantasia ja scifi ovat periaatteessa kiinnostavaa luettavaa, mutta sitä ei nyt kauhean usein tule vastaan. Norjankielisen wikipedian mukaan sarjaan kuuluu tällä hetkellä seitsemän osaa. Niistä ei kuitenkaan ole taidettu suomentaa kuin tämä yksi, ainakaan kirjastosta ei näytä olevan saatavilla jatko-osia muuten kuin kakkososa ruotsiksi.

Lukuhaasteet:
Ikkunat auki Eurooppaan - Norja
Velhomaailman ihmeisiin perehdyttävä tutkinto - Ennustaminen
Kirjavuori Mount Everestille