Heinäkuun lapsi

Perjantaina, kolmantanenatoista päivänä, täytin neljännesvuosisadan. Viikonloppu onkin mennyt vieraita kestiten, kivoja lahjoja saaden sekä herkkuja syöden. Nyt näin sunnuntaina on kuitenkin kiva hieman hengähtää, purkaa syntymäpäiväkuvat koneelle ja ottaa rennosti. Mieheni muisti minua eräällä kirjalla, sillä hän jos kuka tietää että kirjalahjat ovat aina yhtä mukavia. Samainen lähde oli vinkannut muutamille myös intoni muumeihin, astiavarastoni täydentyi taas kivasti :)

Ei ole vaikeaa miettiä joka vuosi että millaisen synttärikakun tekee, kyllä sen täytyy olla mansikoista. Tällä hetkellä täällä etelässä on aika hyvä mansikkahetki, ja nämäkin jättimutanttimansikat olivat koosta huolimatta mielettömän hyvänmakuisia! Kakku ei tarvitse seurakseen muutakuin kermavaahtoa, vaniljavaahtoa ja reilusti mansikkaa. Päälle ripottelin vielä vähän Mariannea, olen niihin aika pöhkönä.

 Nyt nappaan muutaman Fazerin sinisen kouraani ja rupean selaamaan Nigellaa oikein antaumuksella, mukavaa sunnuntaita kaikille!