On se vaan kiva, kun elämä alkaa palaamaan normaaliksi pitkän tauon jälkeen. Ensin lokakuun alussa oli Turun Kirjamessut, jonne osallistuin eka kertaa. Oli kiva kokemus, ja kaikkein tärkeintä oli se, että messutapahtuma ylipäätänsä järjestettiin.
Sitten mennään lokakuun lukukokemuksiin. Lokakuun saldo oli yksitoista kirjaa, joista kaksi äänikirjaa. Lukemiseni painottui kotimaiseen kirjallisuuteen, listalleni mahtui vain yksi käännetty kauno. Täytyy vaan todeta, että nyt on todella hyvä kirjasyksy. Monia hyviä uutuuksia olen jo lukenut ja moni yhä odottaa.
Lokakuun luetuissa oli kaksi dekkaria, neljä kotimaista kaunoa, yksi käännetty kauno ja peräti neljä kotimaista tietokirjaa.
Kaksi hyvin tasokasta kotimaista dekkaria:
Antti Tuomainen: Hirvikaava. Otava. 2021.
Timo Saarto: Pimenevässä kaupungissa. Karisto. 2021.
Neljä kiinnostavaa kotimaista kaunokirjaa:
Raija Oranen: Kaikki tämä valo. Otava. 2021. Äänikirja.
Johanna Venho: Syyskirja. WSOY. 2021.
Johanna Venho: Syyskirja. WSOY. 2021.
Katja Kallio: Tämä läpinäkyvä sydän. Otava. 2021. Äänikirja.
Hassan Blasim: Kelloja ja vieraita. WSOY. 2021.
Hassan Blasim: Kelloja ja vieraita. WSOY. 2021.
Yksi käännetty kauno, ehkä parhain lukemani afrikkalainen kirja.
Ayobami Adebayo: Älä mene pois. Atena. 2018.
Kotimaisia tietokirjoja:
Saana Jaakkola & John Swallow: Aaveiden Rauma - Kummitustarinoita pitsikaupungista. Haamu. 2021.
Kirsi Ranin: Lukupiiri. Kirjoista keskustelemisen elämää muuttava taika. Nemo. 2021.
Matti Mörttinen: Shlomo Zabludowicz - Holokaustin kauhuista salaperäiseksi suomalaismiljardööriksi. Into. 2021.
Kirsi Ranin: Lukupiiri. Kirjoista keskustelemisen elämää muuttava taika. Nemo. 2021.
Matti Mörttinen: Shlomo Zabludowicz - Holokaustin kauhuista salaperäiseksi suomalaismiljardööriksi. Into. 2021.
Sami Sillanpää: Keskellä virtaa Kongo. HS-kirjat. 2021.
Kuukauden kolmen kärki näyttää tältä: Katja Kallio: Tämä läpinäkyvä sydän, Ayobami Adebayo: Älä mene pois ja Johanna Venho: Syyskirja.
Lokakuun kaikkein paras tapahtuma oli se, kun minusta tuli triplamummo! 💗 Tyttäreni täällä Raumalla sai pojan viime viikon sunnuntaina. Näin Minja, 6 vuotta, sai pikkuveljen.
Viime viikolla tein Itä-Suomi -kierroksen: Leppävirran Attendossa kävin katsomassa äitiäni, Joensuussa tapasin ystäviäni ja Savonlinnassa vietin viikonlopun tyttäreni perheessä. Ensimmäisen kerran korona-ajan alettua kävin teatterissa. Se oli juhlaa.