Terveiset Turun Kirjamessuilta

 

Terveiset Turun Kirjamessuilta. Minulla oli mahdollisuus osallistua messuille vain sunnuntaina, mutta totesin, että kyllä sitä ehtii kokea paljon yhtenäkin päivänä. Messupaikka on uusi: Logomo, jonne on helppo tulla joko bussilla tai junalla. Muutenkin tila vaikutti hyvin toimivalta.

Tässä päiväni kulku lyhyesti. Päivään mahtui monia todella kiinnostavia haastatteluja. Pahoittelen kuvien heikkoa laatua.

Halusin mennä kuuntelemaan Iida Turpeista, vaikka olenkin lukenut Elolliset. Turpeinen on todella kiinnostava henkilö, hyvä puhumaan ja ilmaisemaan mielipiteitään. Turpeinen kertoi, että kirjassa on tärkeää toivon ylläpitäminen, koska toiveikkaiden näköalojen puute on yhteiskunnallisesti iso riski. Uusi kirja on tekeillä, mutta Turpeinen ei ota paineita, koska on jo kirjoittanut yhden suuren teoksen. Haastattelijana oli Laura Friman.

Todella mielenkiintoinen oli Tuula Karjalaisen haastattelu kirjasta Tove Jansson ja maailman lapset. Haastattelijana oli Jenni Haukio. Kirja perustuu Tove Janssonin lukijakirjeenvaihtoon. Tove Jansson tunnetaan siitä, että hän vastasi kaikkiin lukijakirjeisiin. Tove Janssonin kirjeitä on löytynyt eri puolilta maailmaa. Karjalainen analysoi kirjeitä rakkauden teemalla.

Taattua historiallista viihdettä: Virpi Hämeen-Anttilan Synnyinmaa-sarjan kolmas osa Kultaiset vuodet. Sarjan tapahtumat alkavat 1850-luvulta ja päättyvät 1950-luvulle. Kyseessä on sukusaaga. Hämeen-Anttila kirjoittaa kahta sarjaa, Synnyinmaa-sarjan ohella Björk-sarjaa.

Riikka Maria Rosenbergin Amelie päättää sarjan, jonka aikajana on 1750-luvulta aina 1900-luvun alkuun. Kaikki osat ovat itsenäisiä teoksia. Sarja kuvaa Hakoisten kartanossa asuneiden todellisten ihmisten elämää. Kiinnostavaa on, että nykyisin kartanon omistaa kirjailijan aviomies. 

Molemmat kirjailijat olivat yhtä mieltä siitä, että jokaiseen osaan pitää syntyä draaman kaari. 

Haastattelijana oli Laura Friman.

Aivan mahtavaa oli katsoa ja kuunnella, kun arkkipiispa Tapio Luoma haastatteli Seela Sellaa. Keskustelun aiheena oli tarinan kerronta. Se on tärkeää Seela Sellalle, koska tarinat yhdistävät ihmisiä. Tavoitamme toisiamme tarinoiden kautta. Hyvä tarina koskettaa aina. 

Urmas Vadin kirja Kuun toinen puoli tuntui todella kiinnostavalta kirjalta, ja se tarttuikin mukaani messuilta. Vadi on virolainen kirjailija. Kirjan tapahtumat ovat autofiktiota ja kertoo kirjailijan elämästä aina lapsuudesta lähtien. Kirjailijaa haastatteli aina vauhdikas Heli Laaksonen, jonka mielestä kirja on vitsikäs, suorastaan absurdi. Kirja liioittelee, mikä tekee kirjasta hauskan, totesi Laaksonen. 

Katja Jalkasen haastateltavana oli Tiina Tuppurainen kirjallaan Jossain on aina San Francisco. Kaupunki on Tuppuraiselle tuttu, hän on käynyt siellä useita kertoja. Kirjassa seurataan Emmia ja Airaa, kun he matkustavat San Franciscoon. Kirjan tapahtumat alkavat 1980-luvulta, joka oli AIDS-aikaa San Franciscossa. Nykyisin San Francisco on tunnettu sateenkaari-ihmisten runsaudesta. Laitoin kirjan lukulistalle.

Maria Petterssonin teos Anna Kontula. Leipää ja ruusuja on yksi syksyn puhutuimmista kirjoista. Mediaa on kiinnostanut suunnattomasti Kontulan tapa ansaita elantoa opiskeluaikanaan. En tiedä, oliko se vai jokin muu syy siihen, että kuulijoita tässä sessiossa oli todella paljon. Jos kuulija tuli kuulemaan yksityiskohtia Kontulan seksiseikkailuista, hän sai todella pettyä, sillä tähän teemaan ei kajottu sanallakaan. Haastattelija Mia Halonen sai olla rauhassa, sillä session otti haltuunsa kirjan kirjoittaja Maria Pettersson. Kontula oli antanut kirjailijalle vapauden kirjoittaa sitä, minkä parhaaksi näki, mutta missään tapauksessa tavoitteena ei ollut rakentaa Kontulasta poliitikon kuvaa. Suuri osa sessiosta kului siihen, että Pettersson kehui Kontulaa kaikin tavoin. Kontula oli ollut jo lapsena hyvin oikeudenmukainen. Se linja jatkuu edelleen, ja se on huomattu myös eduskunnassa, samoin kuin se, että Kontula on hyvin älykäs ja asioihin perehtyvä. Tätä henkilöä monet jäävät eduskunnassa kaipaamaan, kun Kontula ei enää asetu ehdokkaaksi, totesi Pettersson. 

Lisäksi kävin kuuntelemassa, kun Olli Bäckströmiä haastateltiin Suursodan unohdetut kasvot: naiset 30-vuotisessa sodassa -kirjasta. Samoin kuuntelin, kun Sara al Husainia haastateltiin Kenelle maa kuuluu -kirjasta.

Yleisöä oli paljon. Hyvä messupäivä oli. Kiitos lipusta Turun Kirjamessut! Monta uutta lukuvinkkiä sain.

Turun kirjamessuilla

 

Yksi syksyn odotetuimmista tapahtumista on Turun kirjamessut. Olen käynyt siellä vuosittain sen jälkeen, kun muutettiin Raumalle. Täältähän on mukavan lyhyt matka Turkuun, messuille pääsee omalla autolla noin tunnissa. 

Sain bloggaripassin. Kiitos siitä Turun messut!

Valitsin messupäiväksi lauantain. Paljon oli ohjelmaa, oli kirjahaastatteluja ja oli tanssiesityksiä. Tämän vuoden messujen teemana olikin tanssi. Oli myös poliittinen paneelikeskustelu. Ja tietysti Ruoka- ja viinimessut, jotka perinteisest on toteutettu samanaikaisesti kirjamessujen kanssa. Aika moni kävikin ostamassa välipalan ruokapuolelta, ja olihan siellä luonnollisesti tarjolla myös runsas juomatarjonta.

On se ihan ihme, miten paljon voi nähdä ja kokea yhtenä päivänä. Tässäpä minikooste siitä, mitä näin ja koin. 

Ensimmäiseksi menin kuuntelemaan Jani Olavi Hiltusta, jonka teos Anna Ahmatovasta on ilmestynyt viime viikolla. Sain itse sen juuri ennen messuja ja odotan kovasti, että pääsen aloittamaan kirjan. Uskon, että se on todella hyvä lukukokemus. 

Kääntäjät Sirkka-Liisa Sjöblom ja Riina Vuokko keskustelivat kirjojen suomentamisesta. Sjöblom kääntää etupäässä pohjoismaisten dekkaristien kirjoja ja Vuokko keskittyy feelgood-kirjallisuuteen. Yhtäläisyyksiä kääntämisessä löytyy paljon, mm. se, että kirjan tapahtumiin on pakko eläytyä hyvin, jotta pystyy kääntämään hyvin. Yhden kirjan kääntämiseen menee noin kaksi kuukautta. 

Minna Rytisalo ja Tommi Kinnunen keskustelivat koulumaailman tämän hetken tilasta. 2010-luvulta asti on kouluissa tapahtunut suuria mullistuksia, joitten toteuttamiseen ei ole varattu riittävästi aikaa eikä myöskään rahaa. Miksi rahaa ei laiteta perusopetuksen kehittämiseen, kysyvät opettajat. Miksi opettajien täytyy väsyä työhönsä ja miksi oppilaiden täytyy masentua? Mielenkiintoinen keskustelu, kiitos Rytisalo ja Kinnunen. 

Jenni Haukio keräsi ison yleisön, kun hän kertoi kirjastaan Sinun tähtesi täällä. 

Leena Lukkari on kirjoittanut teoksen Rita, sitruunapuun varjosta Suomeen. Rita on tullut Suomeen Ruandan pakolaisena 25 vuotta sitten. Hän kertoi elävästi iloista ja vaikeuksista, joita hän on kohdannut Suomeen tultuaan.

Ja tässä päivän helmi! Seppo Puttonen haastatteli Juhani Branderia, joka on kirjoittanut teoksen Amerikka. Amerikka on mielestäni ehkäpä tämän syksyn paras teos!

Raumallakin oli oma osasto. Teemana oli pitsikaupungin joulu.

Turun messuille kaunis kiitos upeasta messutapahtumasta. Nyt sitten odottamaan Helsingin kirjamessuja.

Terveisiä Turun Kirjamessuilta

 

Olipas mukava messupäivä. Olin messuilla lauantaina, enkä edes muistanut, miten mukavaa on kokea kirjamessutunnelmaa. Paljon hyvää ohjelmaa, paljon hyvää kirjatarjontaa ja paljon tuttuja, sekä uusia että vanhoja. Harmillista oli, etten tavannut yhtään bloggaria.

Yhteenvetona voi sanoa, että on jälleen hyvä kirjasyksy.

Muutamia bongauksia lauantain esityksistä.

Kristiina Vuorelta on ilmestynyt kiinnostava historiallinen teos Kesytön liekki. Tapahtumat sijoittuvat 1600-luvun Fiskarsiin ja Turkuun. Kävin juttelemassa Kristiina Vuoren kanssa ja hän laittoi lämpimät terveiset lukupiirillemme. Olimme lukeneet ja paljon pitäneet hänen kirjastaan Samettiin kätketty.

Suurta kateuskeskustelua luotsasi aina pirteä ja energinen Heli Laaksonen.

Suuri kateuskeskustelu. Osallistujat Soili Pohjolainen, Heli Laaksonen, Tapio Koivukari ja Petri Tamminen. 

 

Tämä kirja kiinnostaa. Kaisa Tammi: Naisvankilan pomo. Tämä esikoisteos on myynyt jo nyt paljon. Kirjan teema on "Aina on toivoa."

 Olen parhaillaan lukemassa Riikka Pulkkisen Lumoa. Oli kiva kuulla kirjailijan näkemyksiä kirjasta. On uudenlaista Pulkkista. Pulkkinen on kirjoittanut kirjaa kuusi vuotta.   ´

 Raija Orasen Iso on fiktiinen tosiasioihin nojaava teos Gösta Serlachiuksesta. 

Pirkko Soininen ja Vappu Kannas keskustelivat siitä, millaista on kirjoittaa todellisesti eläneestä henkilöstä. Heitä haastatteli Tero Liukkonen. Soininen on kirjoittanut Wivi Lönnistä ja Vappu Kannas  Rosa Claysta.                                            

                                                          

Mart Sander aloitti esityksensä laululla. Hänen teoksensa on Ilolinnut, rouva Kukkin tytöt. Kirja on trilogian toinen osa ja kuvaa Viron yhteiskunnallista tilannetta v. 1939-1941. Taustalla haastattelija Sirpa Kähkönen.

Päivän viimeinen sessio oli Ville Hännisen esitys Kannet kritiikin  näkökulmasta. Oli todella mielenkiintoinen esitys, niin mielenkiintoinen etten muistanut ottaa edes valokuvaa. 

Sellainen päivä! Todella antoisa ja virkistävä. Kiitos Turun Kirjamessut hienosta tapahtumasta.