Näytetään tekstit, joissa on tunniste Tuomola Johanna. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Tuomola Johanna. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 25. toukokuuta 2025

Johanna Tuomola: Pelon voima


Johanna Tuomola: Pelon voima. Myllylahti. 2025. 251 sivua.

Arvostelukappale kustantajalta

Pelon voima on jatkoa Tuomolan Kaikki totuudet -dekkarille (Myllylahti 2024) (linkki). Olikin kiva palata tuttujen poliisien seuraan. Edellisen kirjan pääosassa oli Aksel Nevanlinna Helsingin väkivaltayksiköstä, tällä kertaa pääosassa on Nevanlinnan kollega Mikko Varis. 

Lukija tietää jo heti kirjan alkusivuilla, millaisesta rikoksesta on kysymys. Mikko Variksen veljenpoika 16-vuotias Leo on heittänyt polttopullon vastaanottokeskuksen avoimesta ikkunasta. Kolme ihmistä kuolee. "Penteleen nulikka tappoi kolme ihmistä", kertoo Mikko vaimolleen. 

Alkaa rikoksen selvittäminen. Poliisit Aksel ja Josif saavat Leon jutun hoitaakseen, Mikolle sitä ei anneta sukulaissuhteen vuoksi. Vaikka Mikko ei ole virallisesti tutkijana jutussa, Leo on alati hänen mielessään. Mikko käy Leon luona sellissä ja pyrkii saamaan lisätietoa teosta. Leo väittää kivenkovaan, että hän teki teon yksin ja on yksin vastuussa teosta, mutta tätä ei Mikko usko. Mikko on varma, että teko ei voi olla Leon yhtäkkinen yksin toteutettu päähänpisto.

Lukija tietää koko ajan enemmän kuin poliisi. Leon teon taustalla oli monia seikkoja, jotka liittyivät nuoren miehen epävarmuuteen ja tarpeeseen tulla hyväksytyksi. Leo tutustui varakkaasta perheestä tulevaan Oliveriin ja tunsi suurta tyytyväisyyttä - jopa onnellisuutta - kun Oliver halusi olla hänen kanssaan. Oliver tutustutti Leon äärioikeistolaiseen ryhmään. Leon oli helppo yhtyä ryhmän maahanmuuttovastaisiin mielipiteisiin jo osittain siksikin, että tällaisia mielipiteitä hän kuuli päivittäin kotonaan. "Tarkoitan, että pojan molemmat vanhemmat sekä isoisä ovat melkoisia rasisteja", totesi Mikon vaimo Ana. Oliverin hyväksynnän Leo oli jo voittanut, vielä piti saada hyväksyntä ja arvostus isommalta ryhmältä. 

Paljon ennättää vielä tapahtua, kunnes palaset loksahtavat paikoilleen. Äärioikeistolaisella ryhmällä on suuret suunnitelmat, joihin Oliver ja Leo joutuvat osallisiksi. 

Tuomola hallitsee juonen rakentamisen, hän kirjoittaa sujuvasti ja dialogi on luontevaa. Kuten aiemmissakin kirjoissa, Tuomola käsittelee ajankohtaisia yhteiskunnallisia teemoja, joista keskeisin tässä kirjassa on äärioikeistolaisuus. Kirja on ajankohtainen jo siksikin, että kyse on alaikäisen tekemästä rikoksesta. Menneellä viikolla tapahtui kaksi alaikäisen tekemää koulupuukotusta. Heistä 16-vuotias puukottaja, samoin kuin Leokin, vangittiin.

Toivottavasti Pelon voima saa jatkoa. Ehkä pääosan tulevassa kirjassa saa Josif.

keskiviikko 13. maaliskuuta 2024

Johanna Tuomola: Kaikki totuudet

 

Johanna Tuomola: Kaikki totuudet. Myllylahti. 2024. 272 sivua.

Arvostelukappale kustantajalta

"Akselin silmiä särki näytön tuijottamisesta. Sosiaalinen media. Mikä pohjaton likakaivo. Sanna oli samassa puuhassa viereisellä työpisteellä - ja näytti yhtä väsyneeltä. Josif ja Mikko olivat tutkimassa toista tapausta, Bromanin juttu kun ei edennyt piiruakaan. Akselin mielen valtasi yhä voimakkaammin aavistus, että murha jäisi pimeäksi. Mutta hän yrittäisi Sannan kanssa vielä löytää Tamaran vihjaaman Henna 2010 -nimimerkin."

Aksel Nevanlinna työskentelee Helsingin poliisin väkivaltayksikössä. Poliisi saa selvitettäväksi nuoren, parikymppisen pojan kuoleman. Pojan verinen ruumis oli maannut verilammikossa keittiön muovimatolla. Väkivaltayksikön tiimin esimies Karhula panee toivonsa Akseliin. Aksel oli työskennellyt viisi vuotta Interpolissa ja pystyy varmasti näkemään rikoksessa uusia näkökulmia, järkeilee Karhula. Mutta ei Interpol Akselista velhoa tehnyt. 

Akselin tausta avautuu pikku hiljaa. Hän oli lähtenyt Interpolin palvelukseen ikään kuin pakomatkalle. Hän oli tuntenut syyllisyyttä veljensä mystisestä katoamisesta. Ja lisäksi avioliitto Tamaran kanssa oli kariutunut.  

Ensimmäisen työpäivänsä päätteeksi Aksel yllättäen tapaa Tamaran. Muistot palautuvat Akselin mieleen, he olivat olleet rakastavaisia, mutta sitten kaikki loppui. Aksel oli ollut sika, hän tunnustaa itselleen. Ei Tamarakaan tunteeton ole. "Ne kaikki vanhat tunteet roihahtivat liekkiin - ja hänen oli myönnettävä, ettei ollut koskaan rakastanut ketään muuta miestä. Ei todella." Tamara on ammatiltaan toimittaja ja tietää jotakin nuoren miehen murhasta. Hän antaa Akselille neuvon tutustua sosiaaliseen mediaan ja siellä tiettyyn nimimerkkiin. Mistä Tamara on tietonsa saanut, sitä hän ei suostu paljastamaan. 

Toisaalla 17-vuotias Linnea joutuu palaamaan lapsuusmuistoihinsa. Äiti oli yksinhuoltaja ja alkoholisti. Linnean alituisena pelkona olivat äidin humalaiset miesseuralaiset. Linnea on tarmokas ja päättäväinen tyttö. Hän haluaa päästä opiskelemaan, ensin iltalukiossa, sitten yliopistossa. Mutta piinaavat muistot ovat hämärällä tavalla läsnä. Terapeutti kehottaa kokeilemaan hypnoosia. Tuki ja turva Linnealle on sosiaalihuollon Ritu. 

Kun tapahtuu vielä toinen murha, poliisi tuntee olevansa hukassa. Esimies on tiukkana. "Joten hyvät herrat - tulosta, jos saan pyytää!" Vaikeaa se on, Aksel tuumii. "Välillä oli vaikea pitää ajatus kasassa. Tutkinnan luonne ja kaikki hirvittävät yksityiskohdat painoivat heitä raskaasti, samalla heitä innosti, kuinka paljon hyvää tällä tutkinnalla oli mahdollista saavuttaa." Liittyvätkö Linnean lapsuuden kokemukset jollakin tavalla nyt selvitettävänä oleviin rikoksiin? Lukija joutuu jännittämään loppusivuille asti, miten poliisi saa selvitetyksi rikokset ja miten Linnean elämä lähtee sujumaan sekä mitä tapahtuu Akselin ja Tamaran suhteelle. Lopputapahtumat ovat varmasti yllätyksellisiä lukijalle.  

Kaikki totuudet aloittaa Tuomolan uuden rikossarjan. Tämä teos jäi sen verran kiinnostavaan vaiheeseen, että ehdottomasti haluan lukea myös jatko-osan. Pidän Tuomolan sujuvasta kielestä ja taidosta rakentaa kiinnostava juoni. Akselista tykkäsin heti alkusivuilta alkaen. Samoin oli mukava tutustua Akselin kollegoihin, erityisesti miellyin sympaattiseen Sannaan.

tiistai 22. lokakuuta 2019

Johanna Tuomola: Liekit yössä



Johanna Tuomola: Liekit yössä. 2019. Myllylahti. 276 sivua.

Arvostelukappale kustantajalta

"Korviahuumaava räjähdys voitti hiljaisen yön, ja liekit löivät läpi rakennuksen katon tuhoten ympäröivän pimeydenkin. Tulipatsas kurkotti aina vain korkeammalle ja laajemmalle. Se pauhasi ahnaana, kyltymättömänä - tänä yönä se halusi niellä kaiken." (s. 147-148)

Johanna Tuomolan Noora Nurkka -dekkarisarja saa kauan odotetun jatko-osan Liekit yössä. Sarjassa on aiemmin ilmestynyt viisi kirjaa. Murhaaja vierelläsi ilmestyi vuonna 2013, ja nyt Tuomola meidän lukijoittemme iloksi jatkaa Noora Nurkan tarinaa. Liekit yössä -kirjan tapahtumat alkavat siitä, mihin edellinen kirja jäi. Noora oli ollut äärettömän onnekas selvitessään sarjamurhaajan käsistä. Kokemus oli luonnollisesti ollut hyvin rankka, ja siksi Noora päättääkin jäädä muutaman kuukauden virkavapaalle. Mutta hän ei edes ennätä suunnitellla virkavapaakuukausiaan, kun uudet haasteet suorastaan kutsuvat häntä mukaan toimintaan. 

Nooran isän ravihevonen jää kiinni dopingista. Noora on vakuuttunut, että isä on syytön. Siihen on syyllistynyt jokin ulkopuolinen taho. Kuka sellaista tekisi? Joku, joka pitää raviurheilua hevosten rääkkäämisenä? Joku, joka on jostakin syystä kateellinen isälle? Saadakseen asiaan lisäselvyyttä Noora menee mukaan paikalliseen EläintenPuolesta -järjestöön. Järjestön tehtävänä on vaikuttaa eläinten olojen parantamiseen. Järjestön aktiiveista koostuu ryhmä, jonka mielipiteet eläinten suojelusta ovat hyvinkin erilaisia. Päämäärä on sama, mutta keinoista on erimielisyyttä. "Eläimet tarvitsivat edunvalvojia, siitä he olivat yhtä mieltä. Taas keinovalikoimasta oli jälleen eriäviä näkemyksiä." (s. 36) 

Järjestön kokouksiin osallistuu vajaa kymmenen aktivistia. Järjestöä vetää turhautunut biologian opettaja Ossi, jolla on suuria ongelmia omassa perhe-elämässään. Vapaasieluinen ja vapaata elämää viettävä Kalle on ollut alusta alkaen mukana järjestön toiminnassa. Susanne on vihainen nuori nainen, Karita ja Perttu ovat arkoja, porukasta vetäytyviä huomaamattomia jäseniä. Eerikan kanssa flirttailee todellinen naistenmies Jesse. Jäsenten toiminta saa fanaattisia, mutta myös huvittaviakin piirteitä. Järjestön värvätessä uusia jäseniä kauppakeskuksen aulassa ujo ja arka Perttu herättää jouluostoksilla olevien lohjalaisten huomiota kommentoimalla kovaan ääneen erään naisen ostoskärryjä. "Kärryt täynnä munia, maitoa ja lihaa! Turha esittää, että pidät jäsenyyttä turhana. Sä et vaan halua muutosta. Että hyvää joulua vaan, toivottavasti tukehdut siihen joulukinkkuun!" (s. 120) 

Nooran isän hevosen dopingkäry on vielä selvittämättä, kun alkaa tulla uusia hälyttäviä uutisia. Tapahtuu tuhopoltto. Lihatalon toimitusjohtajan halli, jossa on arvokas huvivene, poltetaan. Eivätkä tuhopoltot jää tähän, nyt ovat ihmishengetkin vaarassa. Jännitys tiivistyy. Poliisi on epätoivoinen jutun kanssa. Noorasta tuntuu, että he vain kiertävät kehää ympäri, eikä mitään uutta tule esille. Jännittävää loppuratkaisua saadaan odottaa ihan viimeisille sivuille saakka. 

Liekit yössä vei minut mukanaan ja samantien koukutti ihan ensimmäisiltä sivuilta alkaen. Luin kirjan lähes yhtä soittoa ja totesin, että tällaisista dekkareista pidän. Tuomolan rikas ja oivaltava kirjoitustyyli sopii hyvin kirjan taidokkaaseen juonenkuljetukseen. Sujuvan kielen ja ovelan juonen lisäksi kirjan kiinnostavuutta lisäävät mielenkiintoiset henkilöhahmot, jotka esitellään lukijalle jo heti kirjan alkuluvuissa. Kuten aiemmissakin kirjoissa, Tuomola käsittelee ajankohtaisia yhteiskunnallisia teemoja, joista keskeisin tässä kirjassa on eläinten olojen parantaminen. Eläinten olojen parantaminen ja mitä erilaisimmat keinot tavoitteisiin pääsemiseksi asetetaan kirjassa taitavasti vastakkain. 

Johanna Tuomola on dekkaristi juuri minulle! 

maanantai 8. heinäkuuta 2019

Johanna Tuomolan esikoisdekkari Tummissa vesissä


Johanna Tuomola: Tummissa vesissä. Myllylahti. 2009. Kansi: Reija Kaskiaho. 336 sivua.

Omasta kirjahyllystä

Johanna Tuomolan dekkarin päähenkilö rikosylikonstaapeli Noora Nurkka joutuu tekemään ikävän ratkaisun ja jättämään virkansa Helsingin keskusrikospoliisissa. Syynä on hänen ex-miehensä ikävät rahasotkut. Uudeksi paikkakunnaksi valikoituu Lohja kahdestakin syystä. Ensinnäkin, siellä on sopivasti virka avoinna ja toiseksi, Nooran isä asuu siellä. Tukalan taloudellisen tilanteen johdosta Noora majoittuu kahden lapsensa kanssa isänsä taloon, vaikkakaan he eivät ole olleet yhteyksissä sitten Nooran lapsuusvuosien.

Uuden työn myötä Noora joutuu heti mukaan murhaselvitykseen. Lohjanjärven rannasta löytyy Saara Hallamaan ruumis.

 "Ruumis makasi vesirajassa selällään toinen kylki hiekalla. Isoselältä vyöryvät allot liikuttivat vasenta kättä ja jalkaa. Lasittuneet silmät tuijottivat pimeää taivasta. Kalmankalpeat kasvot paistoivat räikeänä kontrastina mustaa vettä ja tummaa hiekkaa vasten." (s. 23)

Ensialuksi Hallamaan kuolema vaikuttaa itsemurhalta, mutta pian tulee esille seikkoja, jotka vahvistavat kuoleman murhaksi. Saadaan selville monia vainajaan liittyviä asioita, mm että Hallamaa sairasti syöpää, Hallamaa oli saanut yrityksen sihteerinä viidentoista prosentin omistusoikeuden yritykseen, Hallamaa oli allerginen maapähkinöille. Mutta liittyvätkö nämä seikat millään tavalla yhteen ja onko niillä mitään roolia Hallamaan murhassa, sitä miettii Noora Nurkka kollegoidensa kanssa. 

Lohjan poliisin tiimi Noora, Mario ja Bengt rikoskomisario Pentti Litmasen johdolla tutkii murhaa. Noora otetaan hyvin vastaan Pentin tiimiin, murhaa selvitetään lähes tauotta, päivät ovat pitkiä.  Vuorossa on kuulusteluja kuulustelujen jälkeen, mutta tuntuu, että ne eivät johda mihinkään. Poliisilla ei ole aavistustakaan, missä mennään. Heitä vedätetään, heille valehdellaan, jätetään paljon kertomatta. Mutta hiljalleen solmut aukeavat, murha selviää ja murhan selviämisen ohella monta muutakin asiaa saadaan avatuksi. Tutkintojen yhteydessä löydetään mm. vierastyövoimaa laittomasti hyväksikäyttävä yritys.

Noora löytää suuntaviivoja omaan elämäänsä. Lohja antaa Nooralle mahdollisuuden pohtia omaa elämäänsä ja suhdetta isäänsä sekä myös ex-mieheensä. Tuleepa eteen jopa romanssin alkukin. 

Johanna Tuomola muistetaan kahdeksanosaisen Kati-hevoskirjasarjan kirjoittajana. Tai ainakin minä muistan tämän kirjasarjan niin hyvin, sitä luettiin kerran jos toisenkin hevoshulluille tyttärillemme. Tuomola vaihtoi hevoset dekkareihin. Vuonna 2009 ilmestyi Tummissa vesissä, Tuomolan ensimmäinen aikuisille suunnattu dekkari. Tuomola on jatkanut Noora Nurkka -sarjaa vielä neljällä kirjalla, joista viimeinen Murhaaja vierelläsi ilmestyi v. 2013. Sen jälkeen Tuomola on julkaissut dekkarin lähes vuosittain ja uusin Liekit yössä julkaistaan syksyllä 2019.

Tummissa vesissä oli minulle mielenkiintoinen ja mieluisa lukukokemus. Oikein sopivaa kesälukemista. Tuomola hallitsee juonen rakentamisen, hän kirjoittaa sujuvasti ja dialogi on luontevaa. Pidin kirjan henkilöhahmoista, itse Noora on hyvin sympaattinen nuori nainen. Myös tiimin jäsenet tulivat minulle läheisiksi, Pentti osoittautui innokkaaksi villapaitojen neulojaksi ja Bengt yksinäiseksi sudeksi, mutta tehokkaaksi sellaiseksi. Marion kuvataan niin komeaksi mieheksi, että Tuomola olisi voinut laittaa kirjaan hänen kuvansa. Nooran henkilökohtainen elämäntilanne, suhde isään, kollegoihin ja ex-mieheen jäävät kiinnostamaan sen verran paljon, että ehkäpä jatkan Noora Nurkka -sarjaa.

PS. Eilen oli Avoimet puutarhat, jossa puutarhamme oli mukana. Viime ajat olenkin viettänyt puutarhassa, joten lukeminen on jäänyt toiselle sijalle. Hieno päivä oli! Vieraskirjassa oli 140 nimeä.