Anni Kytömäki Rauman Naisten Pankin kirjailijavieraana

 

Saimme kirjailija Anni Kytömäen kirjailijavieraaksi Raumalle. Tilaisuuden järjesti Naisten Pankki yhteistyössä kirjaston kanssa. Illan aiheena oli viime vuonna ilmestynyt Mirabilis. 

Naisten Pankin kutsuva myyntipöytä houkutteli arpojen ostajia sekä kahvin ja leivonnaisten nauttijoita. Herkulliset leivonnaiset maistuivat ja arpojen ostajia ilahduttivat hyvät palkinnot. 

Arpajaisten palkintoja

Tilaisuuden aluksi Rauman Naisten Pankin vetäjä Soili Vaimala kertoi toiminnastamme. Tämä on jo neljäs vuosi, kun järjestämme kirjailijavierailuja yhdessä kirjaston kanssa. Minä puolestani esittelin illan vieraan Anni Kytömäen ja haastattelija Kristina Haaviston.

Haastattelu alkoi kirjan nimestä. On selvää, että kirjan nimi on tärkeä. Näin sen kokee myös Kytömäki. Välähdyksenomaisena oivalluksena syntyi kirjan nimi Mirabilis, jolla on monia yhtymäkohtia kirjan tapahtumiin. Ensinnäkin nimi viittaa lehto-orvokkiin, jolla on keskeinen rooli kirjan tapahtumissa. Toiseksi, mirabilis on latinaa ja merkitsee suomeksi ihmeellistä, mikä viittaa Ellan taitovoimistelutaitoihin. Kolmanneksi, nimi kuvaa luottamusta ihmeellisyyksiin. 

Anni Kytömäki ja Kristina Haavisto

Ensimmäiset ideat Mirabiliksesta syntyivät Kytömäen mielessä jo 1990-luvun puolivälissä. Kuitenkin Mirabilis antoi odottaa tuloaan, sillä ennen Mirabilista Kytömäeltä ilmestyi neljä romaania: Kultarinta (2014), Luontopäiväkirja (2016), Kivitasku (2017) ja Margarita (2020). Kaikissa kirjoissa on aiheena tavalla tai toisella ihmisen suhde luontoon. Margarita sai kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon vuonna 2020. Kytömäki toteaa, että on kiehtovaa punoa romaaneja yhteen vaikkapa henkilöhahmoilla, vaikkakin kaikki kirjat ovat itsenäisiä teoksia.

Mirabilis on hyvin runsas kirja. Siinä olisi aineksia vaikka useaksikin tarinaksi, kuten Kristina totesi. Kirja avaa luonnonsuojelullista näkökulmaa, kertoo suomalaisen luonnonsuojelun historiasta ja painottaa kansanperinteen merkitystä.

Kytömäen kirjoitusprosessi on mielenkiintoinen. Kirjailijalla on heti alusta alkaen selkeä käsitys juonen kulusta. Ensin Kytömäki näkee tarinan visuaalisessa muodossa ja tutustuu sitten tarinaan musiikin kautta. Pianoa soittamalla tarina ikään kuin herää eloon, jonka jälkeen onkin luontevaa aloittaa kirjoitusprosessi. Kirjoitusprosessin aikana työtä ja vapaa-aikaa on mahdoton erottaa toisistaan. Henkilöt elävät alati mielessä. Mirabiliksen henkilöistä Ella syntyi ensin. Kirjailijaa itseään muistuttavasta Ellasta tuli Kytömäelle hyvin läheinen henkilöhahmo. 

Kytömäelle usein esitetty Mirabilikseen liittyvä kysymys koskee kirjan kantta. Miksi tekoälyllä tehty kansi? Kytömäki totesi, että kannessa on todellakin hyödynnetty tekoälyä teknisenä apuvälineenä. Tekoälyn käyttäminen kannen suunnittelussa on tänä päivänä hyvin tavallista. 

Seuraava kirja on jo tekeillä. Nyt on meneillään visuaalinen tutustuminen tarinaan, sitten alkaa soittaminen ja sitten vasta kirjoittaminen. Sen enempää kirjailija ei kerrokaan seuraavasta kirjastaan. 

Tilaisuus oli todella onnistunut. Kirjaston kokoustila oli ihan täysi: n. 90 kuulijaa. Naisten Pankin myytävät tekivät kauppansa. Illan 850 euron tuotto menee naisten työn ja yrittäjyyden tukemiseen  kehittyvissä maissa.

Kirjaston kokoustila oli täynnä.

Tilaisuuden lopuksi kirjailija sai kiitokseksi ihastuttavan lehto-orvokkiaiheisen kortin, jonka oli tehnyt Kirsi Urmson, eräs lukupiiriläisistämme. 

Kiitos Anni Kytömäki ja Kristina Haavisto. Kiitos myös kaikille kuulijoille sekä kirjastolle. Tämä oli sykähdyttävä ilta.  

Kuvat: Hillevi Rohiola

Anni Kytömäen Mirabilis lukupiirikirjana

Anni Kytömäki: Mirabilis. Gummerus. 2024. 688 sivua.

Rauman Naisten Pankin Päi avara mailma -lukupiiri kokoontui vaihtamaan ajatuksia Anni Kytömäen uusimmasta teoksesta Mirabilis. Meitä oli paikalla yksitoista lukijaa, joista viisi oli lukenut/kuunnellut kirjan. Yleensä lukupiiriläiset ovat lukeneet käsiteltävänä olevan kirjan, mutta Kytömäen kirjaan on kirjastossa niin pitkä varausjono, että kirja jäi monelta saamatta. Tämän toki tiesimme etukäteen, mutta halusimme ottaa kirjan käsittelyyn, koska saamme Anni Kytömäen kirjailijavieraaksi Raumalle maaliskuun lopussa. Tilaisuuden järjestää Naisten Pankki yhteistyössä kirjaston kanssa.

Mirabilis on niin laaja teos, että tuntuu vaikealta kirjoittaa kirjasta muutaman lauseen kuvaus. Tapahtumien aikajänne on pitkä, 1860-luvun nälkävuosista 1900-luvulle. Maantieteellisesti liikutaan useilla paikkakunnilla eri puolilla maailmaa. Lähdetään liikkeelle eteläsuomalaisesta Korraharjusta ja matkataan Amurinmaalle ja Alaskaan asti. 

Osa henkilöistä on todellisia ja osa fiktiivisiä. Todellisia henkilöitä ovat norjalainen eläintieteilijä Leonhard Stejneger, joka oli kiinnostunut linnuista ja luonnosta, sekä saksalainen luonnontieteilijä George Steller, joka tutki Venäjän ja Alaskan eläimistöä ja kasvillisuutta. Fiktiivisiä hahmoja on runsaasti, päällimmäisiksi nousevat Riikka ja Ella. Kirjan kertojana on aluksi Riikka, joka synnytti kaksoset Ellan ja Artturin merimatkalla kohti Amurinmaata. Tytär Ella jatkaa kertojan roolia Riikan jälkeen. Sekä Riikka että Ella ovat kaukana perinteisestä naiskuvasta. Riikka on vahva ja isokokoinen, vahvempi kuin moni mies, kun taas Ella sirona ja notkeana harrastaa taitovoimistelua ja sittemmin hankkii elantonsa akrobaattitempuillaan. Näin upeasti Kytömäki kuvaa Ellan akrobatiaa:

"Hyppään ja tartun tankoon. Rauta on kylmä, mutta puristan sitä lujasti, uutan lämpöäni metalliin. Otan vauhtia, maailmankaari pitenee, kämmenten iho kiristyy, ote vahvistuu, taivutan ruumiin loivaksi jouseksi, lennän eteen ja taakse, yhä ylemmäs. Ja sitten jättiläinen kierähtää ympäri, kerran, toisen, kolmannen. Lämpö taittaa matkaa sormenpäistä varpaankärkiin, planeetta pyörii. Liike on suuri, se repii ja vahvistaa sisikuntaani, tekee minusta kokoani laajemman."

Kirja lumoaa lukijan runsaudellaan ja uskomattoman kauniilla ja ilmaisuvoimaisella kielellään. Suurin rooli Mirabiliksessä on luonnolla, kuten aiemmissakin Kytömäen kirjoissa. Kirja on laaja katsaus luonnonhistoriaan. Henkilöitten tarinat kietoutuvat luontoon. Luonto tuo kirjan henkilöille lohtua ja vahvistaa toivoa, mutta samalla kirja viestii ihmisten julmuudesta ja kuvaa ihmisten aiheuttamia ympäristötuhoja. Stejneger ja Steller tuovat tietoa sukupuuttoon kuolleista eläimistä, mm. Stellerin merilehmästä ja Pallasin kormorantista. Iso rooli kirjassa on myös amurintiikerillä, maailman suurimmalla kissapedolla, joka voidaan nykyisin tavata esimerkiksi Korkeasaaressa.

Uskomaton tarina, jossa on sulattelemista pitkäksi aikaa, totesivat lukupiiriläiset. Eräs lukijoistamme totesi, että kirja kuuluu eittämättä hänen top 5 -kirjalistalleen. Ihastelimme, miten upeasti kirja on rakennettu, kaikki kytkeytyy kaikkeen ja lopussa erilliset sivutarinat sidotaan taitavasti yhteen. "Kirjailija ei jätä yhtään kiveä kääntämättä," kuten eräs lukijamme totesi. Alku oli muutaman lukijan mielestä pitkä ja "hieman ähky". Eräs lukijoistamme kommentoi: "Vaikka kirjan kannet sulkeutuvat, tämä kirja ei jätä rauhaan." 

Tässä tiiliskiviromaanissa on liki 700 sivua. Mietimme, olisiko tästä saanut useammankin kirjan. Kirjaa lukiessa tuli tunne, että aineksia olisi ollut useampaankin kirjaan, mutta kun pääsee kirjan loppuun, tulee tunne, että kokonaisuus ei toimisi, jos sitä alettaisiin palastella. 

Kysymyksiämme kirjailijalle:

- Miten kirjan idea on syntynyt?
- Miten tarkkaan kirjailija suunnittelee kirjan juonen?  
- Miten kirjan henkilöhahmot ovat syntyneet?
- Kirjan nimi viittaa lehto-orvokkiin. Miksi nimenomaan lehto-orvokki?
- Miksi kirjan kansi on tehty tekoälyllä? 

Arviomme kirjasta oli yksimielinen: täydet viisi pistettä (asteikko 1-5). Odotamme kiinnostuneina Anni Kytömäen vierailua. Oli ilo kuulla, että eräs lukijoistamme tekee lehto-orvokki -aiheisia kortteja kirjailijatapahtumaan. Kiitos Kirsi!

Anni Kytömäki vieraili Raumalla 29.11.

                        

Anni Kytömäki vieraili Raumalla 29.11. Tilaisuuden teemana oli Luonto osana minua. Kytömäkeä haastatteli Kristiina Haavisto.  

Anni Kytömäki on julkaisut kolme romaania. Kultarinta (Gummerus 2014) oli ehdolla Finlandia- ja Helsingin Sanomien esikoiskirjapalkinnon saajaksi. Teos sai Kaarlen-palkinnon, Tulenkantajat-palkinnon ja Tampereen kaupungin kirjallisuuspalkinnon. Kivitasku (Gummerus 2017) sai myös Tampereen kaupungin kirjallisuuspalkinnon. Margarita (Gummerus 2020) palkittiin kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnolla. 

Luonto, todelliset ihmiset ja oliot tarjoavat ideoita kirjoihin 

Anni Kytömäki on todellinen luonnon ystävä. Hän kirjoittaa ja puhuu mielellään ihmisen ja luonnon suhteesta. Rauman tilaisuudessa kirjailija kertoi kirjojensa synnystä. Joskus kirjan juoni alkaa hahmottua liittyen johonkin luonnonilmiöön, kuten esimerkiksi Kivitaskun idea syntyi, kun Kytömäki ihaili Astuvansalmen mahtavia kalliomaalauksia. Erityisesti kallioon piirtynyt ihmiskasvojen profiili lumosi Kytömäen. Joskus kirjojen ja tarinoiden pohjalla on todellinen ihminen tai olio. Kivitaskun syntyyn vaikutti myös kirjailijan vierailu Iisakin kirkossa Pietarissa. Häneen teki suuren vaikutuksen kirkon pienoismalli, jota säilytetään kirkon vitriinissä. Sen oli tehnyt orja, joka käytti pienoismallin tekemiseen yksitoista vuotta. Sen jälkeen orja vapautettiin. Näin sinnikäs voi ihminen olla! 

Margaritan päähenkilö on jokihelmisimpukka. Tämä lajike oli tullut kirjailijalle tutuksi jo nuoruudessa, kun hänellä oli tapana käydä Hämeenkyrössä ihailemassa Suomessa harvinaisia jokihelmisimpukoita. Margarita onkin omistettu maan ja veden hiljaisille. Kaikilla ihmisillä ja eläimillä, jotka haluavat olla kuoressaan, tulee olla siihen oikeus. Kirjoitusprosessin aikana Kytömäki näkee tapahtumat mielessään visuaalisesti. Hän näkisi mielellään kirjansa vaikkapa elokuvina. Vaikka oikeat henkilöt löytyisivätkin elokuvan tekemiseen, tarvittava rahoitus on liian suuri haaste. Kytömäki iloitsee, että hänen kirjoistaan on tehty kolme teatteriversiota. Ja onpa Margarita käännetty viroksi ja Kultarintaa ollaan kääntämässä ranskaksi. 

Luonnolla on tärkeä rooli Kytömäen kaikissa kirjoissa. Teksteissä voi aistia kirjailijan kunnioituksen ja arvostuksen luontoa kohtaan sekä halun elää sopusoinnussa luonnon kanssa. Luonto ja erityisesti metsä ovat nuoresta alkaen merkinneet hänelle paljon. Metsät olivat hänelle jo nuorena romanttisia paikkoja, joissa tapahtui jännittäviä asioita. Kytömäen kirjoissa luonnon kuvaukset liittyvät juonen kulkuun, eivätkä toimi pelkkinä visuaalisina efekteinä.  

Kytömäki on ollut nuoresta alkaen ahkera kirjoittaja. Tarinat kiehtoivat häntä, ja jo 12-vuotiaana hän kirjoitti ensimmäisen historiallisen kertomuksensa. Kirjoittaminen on jatkunut siitä lähtien, joskus tiiviimmässä, joskus hitaammassa tahdissa. Tänä vuonna hän on kirjoittanut vain vähän, eli hän ei vielä paljasta mitään seuraavasta kirjastaan. Finlandia-palkinto toi mukanaan runsaasti kirjoitus- ja esiintymispyyntöjä. Ja mielellään Kytömäki pitää luentoja ja tapaa lukijoitaan eri puolilla Suomea. 

Tilaisuus oli mielenkiintoinen. On kiva, kun saamme tunnettuja kirjailijoita tänne Raumallekin. Paikalla Rauman lyseon auditoriossa oli viitisenkymmentä kuuntelijaa. Kiitokset järjestäjille: Rauman kansalaisopisto, Rauman kirjasto, Selkämeren kansallispuiston ystävät ry sekä Rauman merimuseo.