Arvostelukappale kustantajalta
Kyllä kirjamessuista on iloa. Ilman Helsingin kirjamessuja en varmaankaan olisi törmännyt upeaan ja mielenkiintoiseen Ville Hännisen Kirjan kasvot -kirjaan. Kirja tuli tutuksi, kun olin kuuntelemassa Parnasson kirjallisuuskeskustelua, jossa mukana olivat kirjailija Heidi Köngäs, kustantaja Anna-Riikka Carlson ja tietokirjailija, kriitikko Ville Hänninen.
On ollut aivan loistava idea tehdä kirja kirjan kansista. Minuun se ainakin kolahti, koska minulle kannet merkitsevät paljon. Kirjoja valitessa huomioni kiinnittyy ensiksi kansiin ja saatan valita kirjan ihan puhtaasti kannen perusteella. Näin Hänninen kiteyttää kansien merkityksen: "Kirjan henki tiivistyy usein kanteen". (s. 9)
Vaikka kannet ovat niin tärkeä ja olennainen osa kirjaa, aihetta ei ole aiemmin käsitelty. Onneksi Hänninen teki tämän kirjan. Kirjaan on valittu yksi teos / Suomen itsenäinen vuosi. Kirja onkin mitä parhain kunnianosoitus 100-vuotiaalle Suomelle.
Hänninen on siis valinnut yhden teoksen / vuosi. Mukana on kaunokirjojen lisäksi myös kirjasarjoja ja tietokirjallisuutta. Kansien valintaperusteina Hännisellä on ollut ajankuva, kansityylit ja taitelijat, ei pelkästään kannen kauneus. Kirjan kansia on alettu arvostamaan vasta viime vuosikymmeninä, vanhemmissa kirjoissa ei monestikaan ole tietoa kannen tekijästä.
Yhteenvedon tekeminen itsenäisyyden ajan kirjojen kansista on minulle ylivoimaista, erityisesti siksi että kirjaan valitut kannet ovat niin erityyppisiä. Olen valinnut oman mieltymykseni mukaisesti joitakin tärkeitä historian vuosia ja joitakin minulle tärkeitä tai mielestäni kauniita kirjan kansia.
| Vuosi 1917. Konrad Lehtimäen Ylös helvetistä (WSOY, 1917) kuvaa voimakkaita tunteita ja historiallisen tilanteen mustavalkoisuutta. Ajoitus antaa voimaa tälle kannelle. Kansitaitelija on tuntematon. |
| Vuosi 1937. Lapsuusajan ihanat suosikkikirjani palautuvat mieleeni. Anni Swan oli niin suosittu, Anni Swanin kirjoja myytiin yli miljoona kappaletta vuosina 1914-1949. Kannen taiteilija on Martta Wendelin, joka tunnettiin parhaiten Kotiliesi-lehden kansista. Anni Swanin kirjojen kannet piirtyivät useiden tyttösukupolvien tajuntaan ikuisiksi ajoiksi. Tässä esimerkkinä Ánni Swanin tuotannosta on Tottisalmen perillinen (WSOY, 1914). |
| Vuosi 1942. Ollin Vot, Iivanan (Otava, 1942) kansi ja myös sisältö ovat ennenkaikkea ajankuvaa sota-ajalta. Niin kansi kuin sisältö kuvaavat neuvostoliittolaiset sotilaat laiskoina ja yhteistyökyvyttöminä. Kannen on suunnitellut lahjakas piirtäjä Erkki Koponen. |
| Vuosi 1944. Yrjö Kokon satu Pessi ja Illusia (WSOY, 1944) on kirjoitettu sodan aikana. Sen ilmestyessä jatkosota oli ohi. Ahdistuksen purkamiseen tarvittiin monenlaisia kirjoja, mm satukirjoja, jotka kestävät aikaa. Kannen on suunnitellut Yrjö Kokko vaimonsa kanssa. |
| Vuosi 1954. Väinö Linnan Tuntemattoman sotilaan (WSOY, 1954) kansi on kestänyt sukupolvelta toiselle. Varmasti kustantamolle ei ole tullut mieleenkään vaihtaa kantta; niin vahva tämä kansi on. Martti Mykkänen suunnitteli kannen. |
| Vuosi 1964. Hannu Salaman Juhannustanssit (Otava, 1964) aiheutti yhden 1960-luvun tunnetuimmista kirjasodista. Kannessa, jonka on suunnitellut Markku Reunanen, heijastuvat juhannuskokko ja taivaalle sinkoutuvat kipinät. Tänä päivänä kansi tuntuu hyvin hillityltä, kuten kirjan sisältökin. |
| Vuosi 1974. Mika Waltarin Sinuhe egyptiläinen (WSOY, 1974) muistuttaa siitä, ettei kirjan onnistunut kansi synny välttämättä ensiyrittämällä. Björn Landström suunnitteli kannen, mutta vasta 11. painoksen kannesta tuli " se oikea". Landström teki kuvituksen myös kirjaan, mutta sitä ei julkaistu. |
| Vuosi 2014. Halusin ottaa mukaan Tuomas Kyrön Iloisia aikoja, mielensäpahoittaja (WSOY 2014), en niinkään kannen kauneuden vuoksi, vaan siksi, että Mielensäpahoittaja on 2000-luvun suurimpia suomalaisia kirjallisia ilmiöitä. Kaikki me tunnemme fraasin "kyllä minä niin mieleni pahoitin". Kannen on suunnitellut Mika Tuominen. |
"Kaunis tai poikkeuksellisen kiihottava etumus saa avaamaan teoksen ja silmäilemään sitä tarkemmin." (s. 10)