Elokuussa luettua

Elokuu on sadonkorjuukuukausi.  Olen korjannut pienen pihani satoa, poiminut viini- ja karviaismarjoja ja ennen kaikkea sienestänyt. 

Kuitenkin ennätin kaiken keskellä lukea yhdeksän kirjaa, joista kaksi oli äänirjaa. Olen ihan tyytyväinen. Nyt on ollut pääpaino kotimaisessa kirjallisuudessa.

Kotimainen kauno: 

Nura Farah: Aurinkotyttö. Otava. 2019. (linkki)

Kristiina Vuori: Elinan surma. Tammi. 2018. Äänikirja (linkki)

Paula Havaste: Morsiusmalja. Gummerus. 2020. (linkki)

Kalle Päätalo: Huonemiehen poika. Iijoki 1. Gummerus. 2014. (1971). (linkki)

Juha Itkonen: Hetken hohtava valo. Otava. 2012. Äänikirja. (linkki)

Anna Soudakova: Mitä männyt näkevät. Atena. 2020. (linkki)

Kotimaiset dekkarit:

Outi Pakkanen: Macbeth on kuollut. Otava. 1999. (linkki)

Metropoliitta Panteleimon: Toivon Ankkuri. Myllylahti. 2020 (linkki)

Ulkomainen kauno:

Eddy de Wind: Pääteasema Auschwitz. Selviytyjän muistiinpanot leiriltä. WSOY. 2020. (linkki)

Kolmen kärki elokuun luetuista:

Kalle Päätalo: Huonemiehen poika, Iijoki-sarjan aloitus. 

Hyvän lukukokemuksen takaavat kerronnan elävyys, rikas ja elävä kieli murreilmauksineen. Ehkä parasta mielestäni oli luonteva ja tarinaa eteenpäin kuljettava replikointi, jossa korostuivat puheen murteellisuuden lisäksi puhujien mielialat ja tunteet.

Anna Soudakova: Mitä männyt näkevät.

Pidin kirjasta hyvin paljon, niin paljon, että voin sanoa, että kirja kuuluu tämän vuoden parhaisiin lukukokemuksiini. Välillä mieli pakahtui ja tapahtumat nostivat kyyneleet silmiin. Kyseessä on todella kypsä ja koskettava esikoisteos. Vaikka kirjailija kertoo omasta sukuhistoriastaan, hän on pystynyt ottamaan etäisyyttä ja on kyennyt kuvaamaan sukunsa järkyttäviä kohtaloita vaikuttavasti, mutta silti kiihkoilematta.

Eddy de Wind: Pääteasema Auschwitz. Selviytyjän muistiinpanot leiriltä.

Kirjan vahvuus on autenttisuus. Päiväkirjan muotoon kirjoitettu kirja on kuvausta Hansin jokapäiväisestä selviytymisestä natsien mielivallan alaisena Auschwitzin keskitysleirillä. Samalla päiväkirja on ainutlaatuinen ja ajaton kuvaus ihmismielen pahuudesta. Kirjasta muodostuukin arvokas lisä holokaustista kuvaavaan kirjallisuuteen.

Hyvää alkanutta syyskuuta. Kirjapino hyllyssä odottaa syksyn pimeneviä iltoja.