Tomaattijuttua ja hiukan muutakin ilon aihetta

 Tomaatit ovat ihania! 

Olen kasvatellut tomaatteja jo voi kai sanoa  vuosikymmeniä tai ainakin kolme vuosikymmentä ja hiukan ylikin. Ennen tomaatteja kasvatin perheelle eli valikoimaa valitessa oli yksi merkittävä kriteeri taimen tuottoisuus. Nyt kun olemme kahden, valikoimaa suunnitellessani mennään aromi edellä. Taimimäärä ei juurikaan ole muuttunut alkuajoista, mutta erinomaisten aromikkaiden tomaattien siementen saatavuus on lisääntynyt huimasti.

Lasihuoneen raivasin tänään, jotta valo pääsee kypsyttämään tomaatit, paprikat ja chilit. Alhaalla vasemmalla rivi microdwarfeja ja pelargonian pistokkaita.

Vuosia sitten löysin oppiäitini, guruni Åsa Larssonin siemensivut ja siitä se sitten alkoi mopo entisestään keulimaan. Toki olin aiemmin Euroopasta useammastakin paikasta siemeniä tilannut, mutta nyt Åsan kautta pääsin tutustumaan kanadalaisen Karen Olivierin tuottamien siementen valikoimaan. Erityisesti olin alusta saakka kiinnostunut Karenin True North -sarjasta ja siitä useaa olen vuosia kasvattanutkin hyvällä menestyksellä eli kasvatan tomaatteja Tundra, Polaris, Taiga, Chinook, Cowboy, True Colours ja Midnight Sun. Kasvussa minulla on myös Karen Olivierin Karma-sarjaa, johon olen kovin mieltynyt.

Taiga

Tundra

Toki kasvihuoneissani kasvaa kaikenlaisia runkotomaatteja ja myös microdwarf-tomaatteja - myös näissä maku edellä mennään. Minulla on ollut kasvussa joka vuosi myös kotimaisia vanhoja kantoja, tänä vuonna 'Kallio' ja 'Savitaipale', jotka molemmat ovat erityisen suositeltavia muiden kotimaisten lajikkeiden lisäksi. Nämä kaksi edellistä tomaattilajiketta sain puutarhaystävältäni Yvonne Björkholmilta (Yvonnes Garden, Pensala), hänellä on aivan uskomaton valikoima tomaatteja ja myös chilejä.

Kallio

Savitaipale

Aina erikoisuudetkin kiinnostavat! Tänä vuonna sain puutarhaystävä-Yvonnelta Stick-tomaattien siemeniä eli Stick-Yellow ja Stick -Red, sangen mielenkiintoisia ja maukkaita tomaatteja, joita voisi kasvattaa pienessäkin tilassa!

Stick-tomaatti siis tuossa keskellä tuo tumma, sykerölehtinen hujoppi.

Toki tomaateissa on suosikkeja, joita joka vuosi pitää kasvattaa. Erityisesti nuo True North -sarjan tomaatit pitää kasvattaa joka vuosi, mutta niiden lisäksi erityinen suosikkimme on ukrainalainen suhteellisen aikainen perinnelajike 'Malachite Box'. Nuo edellä mainitut suosikit ovat siis kaikki pihvitomaatteja. Runkotomaateista erityisesti 'Xanadu Green Goddes' on suosikki. Näissä mainituissa suosikeissa hedelmän leikkauspinnat ovat uskomattoman kauniit! 

Malachite Box

Xanadu Green Goddes

Toki suosikkeja on vaikka kuinka paljon, tomaatteja, jotka kulkevat mukana vuodesta toiseen kuten Naranja, Rosella, Mei Wei, Galinas... Mielelläni kasvattelen vihreän hedelmän tuottavia tomaatteja kuten todella hauskan Dancing Green Fingers. Erityisen kaunis ja maukas tomaatti on Chupa Chups... Tomaattien maailma on siis valtava ja jokaiselle löytyy varmasti mieleinen, jos vain yleensä tomaateista pitää! F1-tomaatteja en kasvata lainkaan ja siemeniä en koskaan ota kaupan tomaateista.

Naranja

Dancing Green Fingers

Chupa Chups

Minulla pientä rajoitetta tekee se, että olen tomaattikasville erittäin allerginen, eli kasvustoa hoitaessa joudun ihoalueet suojaamaan eli tästä syystä kasvatan microdwarfeja aika vähän - niistä ei varkaita oteta pois lainkaan ja hedelmät piiloutuvat terttuina lehtien suojaan eli sadonkorjuussa se pitää ottaa huomioon.

Molemmissa kasvihuoneissa kasvatan myös kurkkuja, muovihuoneessa kasvatan avomaankurkkuja ja lasihuoneessa kasvihuonekurkkuja. Lasihuoneessa kasvaa siis myös chilejä ja paprikoita maltillisesti. Muovihuoneessa on lisäksi kuusi viinirypälettä eli melkoinen viidakko useammasta raivauskerrasta huolimatta molemmissa kasvihuoneissa useimmiten on.

Avomaankurkku kasvaa kanaverkko tukenaan ylöspäin, sadonkorjuu on todella helppoa.

Agat Donskoi

Brita

Viidakko

Ja sitten sitä muuta ilonaihetta ja sitä nyt tarvitaan, sillä säätiedoissa maininta 'hallanvaara' on surullisinta, mitä koskaan säätiedoissa tarhuri kuulee! Toki elokuun lopussa lähes poikkeuksetta tulee pari viileää yötä ja sitten taas lämpenee, nyt on varmaan sen aika taas! Kesä on mennyt muutenkin melko vauhdikkaasti eli en vielä luovuttaisi syksylle!

Siis ilonaiheita...

Metsä on antanut mustikoita ja sieniä ilman että hirvikärpäset tai muut itikat, käärmeet tai nallet ovat olleet liian lähellä kavereina! 

Amaryllikset nostin tänään maasta, testaan, kuinka saan ne kukkimaan kasvulavassa vietetyn kesän jälkeen.

Ruostekukka (Crocosmia) alkaa kukkimaan!

Punahattujen kukinta on aivan ihana!

Kasvimaan sekamelska in kaunista katsottavaa!

Daalioita pitää käydä silittelemässä joka päivä!

Sipulisato on tänä vuonna erinomainen!

Agapanthus kukkii, vaikka sitä epäilin, kun vaihdoin sen keväällä isompaan ruukkuun.

Ilonaiheita on vaikka kuinka paljon lisääkin, mutta niistä toisella kertaa! Melkoinen maratooni tästä postauksesta tulikin!

Kaikkea hyvää Sinulle!

💚

Eloa elokuussa

Kesä on kääntynyt uudelle jaksolle. Sää on viilentynyt, usva nousee iltasella ja yöt ovat pimentyneet. Puutarhassa on sävymaailma alkanut voimistumaan ja valkoiset kukat toimivat kuin lyhtyinä hämärtyvässä illassa.

Lilium regale

Loput liljatkin ovat alkaneet kukintansa. Rakastan siis nuokkuvakukkaisia kasveja, etenkin liljoja. Jossain ihmeellisessä kevään kaipuussa viime keväänä olen hankkinut orientaalililjoja useampiakin, joiden kukka nousee lautasen kokoisena kohti taivasta ja tuoksu leijuu pihassa tuulen mukana. Asumme mäen päällä, joten voimakas liljan tuoksu leijailee tuulen mukana keventyen, astmakohtausta en siis ole saanut. Vastaisuudessa pitäydyn nuokkuvakukkaisissa, mutta uskon, että nämä orientaalit kestävät meillä varmaan ainakin siksi, että ne eivät ehkä kuitenkaan ole suosikkejani, vaikka onhan ne kauniita - niin aina käy. Orientaalit ovat kasvussa sellaisissa paikoissa, missä tuuli niitä keinuttaa ja tuoksu vaimenee.

Roselily 'Monika'

Lilium 'Salmon Party'

Tämän pitäisi olla Montego Bay', mutta Lidl-lotossa olen saanut jotain ihan muuta. Tämä luonnossa kalvakkaan keltainen lilja on sävyltään kaunis.

Lilium 'Purple Lady'

Lilium 'Honeymoon'

Mutta palaan näihin nuokkuvakukkaisiin, joiden kukintaa nyt edustavat tällä hetkellä Asiatica-ryhmän liljat lilium leichtlinii ja lilium lancifolium. Lilium leichtlinii on hurmannut minut aivan täysin ja useampi komea kukkavana nouseekin korkealle lilium lancifoliumin lähellä - sen kukinta tänä vuonna ei olekaan niin upea kuin ennen. Tiikerinlilja on siis lapsuudenkodin kukkiani myös, kotona ne kasvoivat vähän siellä ja täällä.

 

Perhoset, kimalaiset ja kukkakärpäset ovat saapuneet meidänkin pihaan. Vuosia olen panostanut niin kasvimaalla kuin kukkapenkeissä näihin loppukesän mesibaareihin, ja asiakkaita niissä käykin tiheään tahtiin!

Digitalis ferruginea v. schischkinii kukkii jälleen komeasti ja suosiota silläkin on kimalaisten parissa. Tämä on todella upea loppukesän kukkija!

Preeriaväriminttuaidanne on hyvin suosittu!

Viimeiset ukonhatut (Aconitum) kukkivat ja tämä aika on hortensioiden juhlaa. Hortensioistani jo vähän laitoinkin edelliseen postaukseen. Siroukonhatun (joka meillä viihtyy erityisen hyvin ja tekee maltillisesti siementaimia), kasvaa hiljalleen myös viime vuoden hortensia 'Bombshell' rinnalla.

Hydrangea paniculata 'Bombshell'

Siroukonhattu (Aconitus yezoense)

Sadonkorjuu on edennyt. Parsakaalia sain hyvin, mutta kukkakaalille tapahtui jotain ja sato jäi aika pieneksi - lieneekö kovalla helteellä osuutensa. Valkosipulisato oli erinomainen ja sipuleiden siistiminen on ohjelmassa. Avomaankurkkuja tulee hyvin ja niitä ensimmäisen erän olen säilönyt. Sipuleita on kuivumassa ja niidenkin sato on hyvä. Perunoihin tuli versorutto ja varret siivosin kasvimaalta pois hyvin tarkkaan. Jostain syystä porkkana on innostunut kukkimaan, mutta satoa silti tulee riittävästi meille, samoin nauriita ja purjoja. Jättisipuli on hyvin myös onnistunut - taimikasvatus siemenetanassa varmasti edesauttoi hyvään kasvuun. Kesäkukkamaan tsinniat, daaliat ja leijonankidat kukkivat kauniisti. Omat tomaatit ovat jälleen ihania! Eli säistä huolimatta kasvimaa on voinut hyvin ja satoa tulee - siitä olen hyvin kiitollinen!

Kesä on vierähtänyt todella nopeasti. Olemme eläneet kahdessa kodissa, enemmän mökillä, johtuen remontista, joka etenee ja pian suurelta osin valmistunee eli katto ja ulkovuori ovat lähes valmiina, sitten isäntä pääsee jatkamaan kuistin loppuun. Hämärtyvinä iltoina hiippailemme isännän kanssa usein ulos katsomaan lepakoiden lentoa. Mökkinaapurissa on talo joka on ollut hyvin kauan tyhjillään ja lepakot ovat löytäneet sieltä asuinpaikan. Myös pimeäkuvausta olen opetellut ja viikolla uusikuu on saanut minut pauloihinsa, kuukuvia olen ottanut todella paljon yrittäen saada taitoani kasvamaan.

Yöllä satoi vettä hyvin rankasti ja ukkonenkin paukkui. Nyt tuulee ja vähän aikaa odottelen, mustikkametsä kutsuu! Nyt täytynee ottaa mustikkaämpäriin kansi mukaan, viimeksi meinasin pyörällä kaatua, kun täysi ämpäri hemputti ohjausta sinne ja tänne, menin vain puuta päin - onneksi vauhti ei ollut kovin kova!

Mukavaa viikonloppua sinulle!

💚

Aarrepenkki

Joskus aikoja sitten Sametti Hortensia kysyi, mitä aarrepenkissäni kasvaa? Nyt on sopiva aika, sopivan viileää, sopivan hämärää ottaa aarrepenkkini tutkittavaksi.

Aarrepenkissä ei kasva mitään ylimaallisen harvinaista tai outoa, siinä kasvaa kukkia, jotka ovat jollain tavalla minulle tärkeitä ja rakkaita, joihin olen ihastunut kuin Kivipellon isäntään ja rakkaus on kestänyt ja tulee kestämään niin siperiankylmät talvet, sateet, tuulet, tuiskut ja lempeän auringonpaisteen.

Kukkia on vaikea laittaa mihinkään bestisjärjestykseen, kaikilla on oma kertomuksensa...ehkä aloitan esikoista.

Esikoihin minulla on hyvin lämmin suhde, kaikkiin myös keltaisen sävyisiin, joissain tapauksissa keltainen on hyväksyttävä. 

Aarrepenkin esikot:

Primula 'Kummityttö'-risteymä

Tässä vielä pienenä ja kukkivana, hento vaaleankeltainen. lähes valkoinen

Palloesikko, jonka ihmeen kaupalla olen saanut pysymään hengissä!

Kaksi keltaista vierekkä, alempana keltakielokki (uvularia grandiflora) ja ylempänä...

...P.florindae coucous géants d'Asie...

...ja tässä pikkuinen P.japonica AB 'Apple blossom' , supersuosikkini

Esikot eivät ole siis aivan tavanomaisia ja nämä kaksi viimeistä kasvattavat komean, hyvin korkean kukkavanan! Toivon heille suotuisaa talvea, peittelen ne varon vuoksi kuitenkin.

Aarrepenkin suurimmat kasvit ovat lähellä suurta kiveä...penkin takaosassa

Jalomesiangervo Filipendula 'Kahome'

Viime kesän superrakkauteni, kaunopunahattu 'Pink double delight'

Viime kesänä hiipi hiljalleen heräävä ja voimakkaasti kasvava rakkaus punahattuja kohtaan, siksi ostinkin niitä Kauppilasta elokuun lopulla useita, niitä ei koskaan voi olla liikaa. Minulla on komeita punahattuja ennestään, toisen ihanuuden sain blogiystävä Jorilta ja toisen kummitytöltä! 

Ja sitten on vuorossa viime kesän seuraava rakkauteni, ängelmät. Näihin on vietelleet kaksi blogiystävääni postauksillaan, Suvikummun Marja ja Saaripalstan Saila! Kummallakin on huikean kauniita ängelmiä ollut jo paljon ennen kuin olin niistä koskaan edes kuullutkaan ja nyt niitä on myös minulla! Voiko olla kauniimpaa kuin hiljaa kesätuulessa huojuva Thalictrum rochebrunianum!

Taustalla keijuängelmä...

Tämä ihanuus iski ihan puun takaa, Ullan Siniunikon blogissa törmäsin tähän kovaa ja lähes tainnuttavasti! Ihana valkoinen atsalea, jolle toivon pitkää ikää!

Kuningasatsalea (Rhododendron schlippenbachii)

Aina löytyy paikka pionille, se saa olla sijoillaan toistaiseksi, ihanuus myös, kerrottu tillipioni Pionienkodista kotoisin.

Pikkuruinen tillipioni

Sen kanssa penkissä kasvaa kylmänkukka, valkoinen! Kesä on sitä vahvistanut mukavasti.

Keskelle penkkiä olen sijoittanut seuraavan ihanuuden, tikankontin (Cypripedium), viime kesänä sain ensimmäiset kukat, joista iloitsin paljon!

Aarrepenkissä kasvaa korukukka, joka on vielä niin pikkuinen, mutta vahvistuu ja ilahduttaa kukinnallaan sitten joskus isona, narsissivuokko (anemone narcissiflora).  Toinen narsissivuokko kasvaa keltaisessa kukkapenkissä ja on kukkinut koko loppusyksyn (edelleenkin) herkin kukin!

Penkissä kasvaa toinenkin korukukka...Thalictrum kiusianum!

Kääpiöängelmä...

...tässä vielä nuppuisena!

 Ja pitäähän yksi jouluruusukin olla, kerrottu...äh lappu lähti tuulen mukaan mutta tämän sain viime keväänä jouluruusuenkeliltä Tukholman puutarhamessuilta ja siksi halusin senkin aarrepenkkiini!

Ja viimeiseksi vielä esittelen kukan jonka hankintaan liittyi mukava matka Vakka-Taimeen Suvikummun Marjan kanssa! En tälle kasville ollut antanut ajatusta ollenkaan, mutta Marja omaa ostoslistaansa kerätessä ihmettelin että mikäs kumma tämä nyt on, niin Marja vastasi että täytyyhän jokaisella oma Adonis olla, niinpä tietenkin ja sekin piti sitten hankkia, oma kukkapenkin Adonis, eli Adonis brevistyla, valkoruusuleinikki, hurmaava kukka!

Voi miten paljon kukkia vielä onkaan olemassa, jotka tulevat hurmaamaan minut vielä! Aarrepenkissä on kai tilaa vielä hiukkasen ja jos ei ole, penkkiä laajennetaan!

Penkki on siis aarteita melkein

täynnä, rakkauksiani, joille toivon aina talveksi keveää hankea peittämään kaunista talviunta...sitä toivon ensi talveksikin! 

Lokakuun viimeinen viikko on alkanut, mutta ei se haaveilua ja suunnittelua ensi kesän rakkauksista estä...hämärässä on helppo vaipua unelmiin...

Mukavaa haaveiluviikkoa!