Näytetään tekstit, joissa on tunniste pionipenkki. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste pionipenkki. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 13. heinäkuuta 2025

Onnensa kullakin

 Harmittelin sunnuntain sateita ja sitä, että Avoimien Puutarhoiden aikana satoi paikoin reippaastikin - säiden haltijalta olisi toivonut hieman armollisuutta! Itse en sattuneista syistä päässyt katsomaan yhtään puutarhaa tänä vuonna, ehkä ensi vuonna sitten!

Mutta olin onnellinen,  että maanantainakin satoi, tiistainakin ja vähän keskiviikkonakin, hiukan torstainakin ja sitten perjantaina illalla. Mutta mitäpä teki Kivipellon mummeli? Siivosi, siivosi oikein kunnolla - kaksi päivää kotia, päivän mökkiä, melkein päivän autoa ja sitten kun pilven reunalta näkyi aurinko hiukan enemmän oli puutarhan vuoro. Aika rankka viikko, tosin paljon tuli aikaiseksi ja olin onnellinen! Mutta kaiken siivoamisen ohella ehdin käydä puutarhassa katsomassa, mitä kasveille kuului. Ja siivoaminen puutarhassa ei vielä loppunut.


Puutarhaa siivotessa nautin suunnattomasti pioneiden keskellä puuhastelua. Tuet olivat pitäneet, leikkasin kukkineita, veden täyttämiä ränsistyneitä kukkia pois kuin kukkaistyttö ja toinen kukintaja-aalto pääsi alkamaan keveämmissä olosuhteissa. Kukinnan toisessa aallossa kukkien koko on pienempi, mutta ei se haittaa, kun kukkia on paljon.



Ensikukintaan ehtivät pionimaani vanhukset, ensimmäiset penkkiin istutetut, joilla oli ilmeisesti perimässään tieto näistä pionisateista ja ne avasivat nuppunsa vasta sateiden jälkeen. Useat pioniharrastajat ovat laittaneet pionisateiden aikana kukkien suojaksi sateenvarjoja, suihkumyssyjä tai hedelmäpusseja - itse en tähän ryhtynyt ainakaan vielä.



Myös odottamani 'Sonoma Halo' avasi nuppunsa, ihana hyvin kerrottu keltainen Itoh. Vielä on joitakin pioneita, joiden kukintaa odotan - nupulla.


Pionipenkin remonttia olen hiljalleen aloitellut ja jatkoin sitä sitten kaivamalla ison kasan esikoita pois. Esikot olivat niin täynnä rikkaruohoja, että puhdistin niistä ison osan ennen istutusta, osa meni kompostiin. Jatkoin samalla pionipenkin reunassa kulkevaa kuunliljareunusta niin, että kanttaaminen myöhemmin on helppoa. Tämä työ jatkuu. 


Jotta en tukahduta teitä pioneilla, hiukan muutakin pihassani siis kukkii...ukonhattuja, liljoja, kiviaidalla köynnöshortensia, korkeuksiin kasvanut jaloängelmä (kuvan keskellä), ruusuja (kirjoitan niistä myöhemmin), neilikoita, vuokkoja... aika on siis sangen yltäkylläinen. Paljon olen kuvannut ja kuvapankkia riittää myöhempiinkin postauksiin.










Elämä kahden huushollin välillä jatkuu myös. Mökkiremontti on edennyt vauhdilla ja huomenna tulee kattomiehet jatkamaan, sitten vielä mökin ulkovuori on vuorossa. Vaikka elo on ollut aika nopeatempoista, olen päässyt nauttimaan kukinnasta kotona ja mökillä, jossa olemme suurimman osan aikaa siis olleet.

Helteet tulivat, vaikka niistä en niin välitäkään, ihanaa tämä lämpö on kuitenkin ja nyt kun maa on kostea, kaikki kasvaa vauhdilla - oheiskasvitkin!

Mukavaa alkavaa uutta viikkoa Sinulle! 

💚






torstai 17. huhtikuuta 2025

Piristettä

 Olen nyt pari päivää siivonnut, eilen mökillä talven pölyt pois ja sitten täällä kotona. Välillä otin kameran ja menin pihalle piristymään. Isäntä tuli mökiltä puuhommista ja kyseli tekemisiäni ja kerroin, että siivottu on ja kävin hiukan ulkona piristymässä - eli hänen kommentti oli ulos katsoessaan keittiön ikkunasta: tuolla sitä piristettä sitten on. Oikeassa oli!

Kuvakavalkadi piristeistäni. Tänään oli hyvä päivä kuvata, kun aurinko oli välillä pilven takana piilossa. Kuvauskohteena pääosin oli omenapuulehto ja iso pionipenkki. Kuvamaratooni siis luvassa...

Pionipenkki omenapuulehdon puolelta




Scilloja ja posliinihyasinttejä on pitkin nurmikkoa lukematon määrä. Pidän niistä kovasti ja kun kevät etenee kesäksi, ne hiljalleen painuvat nurmen sekaan. Itse en kovin paljoa scilloja ja posliihihyasinttejä ole istuttanut. Tässä meidän paikalla asui miehen mummu, jolla oli valtavat siniset kukkamatot, joiden arvelin kadonneen, kun maansiirtotöitä tehtiin rakennusaikana, mutta ei - kukkien siemenet ovat olleet maassa lähes 20 vuotta ja routa ja muurahaiset ovat tuoneet niitä maan pinnalle, jossa hiljalleen kukan sipuli on kasvanut ja alkanut kukkimaan jatkaakseen vanhaa kukkasukua. Scilloja meillä kasvaa ihan joka paikassa!




Toki muutakin kasvaa...

Corydalis solida ja taustalla open pollinated helleborus-hybridi


Corydalis solida 'Beth Evans'

Corydalis solida 'Purple Bird'




Corydalis solida 'Merlin'


Corydalis solida 'Ahvensaari', sävy upea tumma!

...Keisarinpikarililjoja (fritillaria imperialis)


Joku aika sitten Saaripalstan Saila kirjoitti fritillarioiden siementaimista ja muistelen, että viime syksynä kolistelin siemenkodasta siemeniä maahan ilmaan mitään erityisiä toiveita. Kunnes havahduin eilen ja tutkin asiaa tänään vielä tarkemmin, jos nuo heinät tuon f.raddeanan juurella on siementaimia, niin kohta siinä onkin aika upea fritillariapuska, värimaailma avoin, kuten kaikilla vapaasti pölyttyneillä. Eli ilonaihetta oli kovastikin!

Fritillaria 'Helena'

...ja pionipenkin toista reunaakin hiukan...



Hyasinthus 'Gipsy Queen' 



Kun viimein tämä vapaapölytteinen helleborus kukkii, kukkia onkin sitten aika paljon!


Ihana Pulsatilla vulgaris 'Perlen Glocke'

Pionipenkissä on toki tulppaaneitakin, mutta kukassa on vasta hyvin aikainen tulipa clusiana 'Peppermintstick'

Pionipenkin pionit ovat nousemassa hiljalleen, samoin muut perennat. 

Penkki täyttyy korkeista perennoista ja näiden aikaisin kukkivien lehdistö jää piiloon ja saa maatua rauhassa kesän ajan. Pioneiden ohella tuossa isossa penkissä kasvaa marhanliljoja (lilium martagon), ritarinkannuksia (delphinium), sormustinkukkia (digitalis), kärhöjä (clematis), kuunliljoja (hosta) ja kaikkea muutakin, tykkään sellaisesta kasvien sekamelskasta - penkki saa olla sellainen cottage garden -tyyppinen jatkuvakukintainen. Sillain se on myös hauska, että jo viime kesänä meidän Murut olivat pionien keskellä piilosillakin! 

Oikein ihanaa Pääsiäisen aikaa sinulle!








keskiviikko 16. lokakuuta 2024

Pionipenkin kuulumisia

 Sain tänään paketin, melkein joululahjan, joka on minulta ihan itseltäni minulle...onkohan hieman itsekästä, no toisaalta, mutta iloa siitä on varmasti aika monelle!


Komeat juurakot!
 

Tilasin Suomen Pionistien kautta juurakoita ja ne saapuivat tänään. Samalla innostuin istuttamaan siemenestä kasvattamani puupionit (paeonia) (sillä nimellä siemenet olivat pussista, jonka ostin joskus Lahden puutarhamessuilta). 


Maahan menivät puupioneideni kanssa 'p.tenuifolia 'Klaus', 'Mrs Franklin D Roosevelt', 'Fan Tan'. 'Julia Rose' ja 'Blushing Princess'. Jos olisin helmikuussa tiennyt, että istutussää on ihan unelma, olisin tilannut juurakoita enemmän, mutta näin tällä kertaa - ensi keväänä lisää.

Kun olin saanut pionien juuret maahan, leikkasin vanhat pionien varret pois. Ajattelin ruokota koko maan, mutta minulla oli tuhottomasti pieniä purevia kavereita, päätin siirtää homman tuuliselle päivälle. Pionipenkki kukki kesällä kauniisti ja ihan mahdottoman paljon perattavaa toisaalta juurakoiden alueella ei ole. Pionien juurella kasvaa sormustinkukkia (digitalis)(taimet ovat ihanan meheviä ja viimein ne kasvavat meillä), ja Kivipellon vanhaa kantaa olevaa keltasauramoa (Anthemis tinctoria). Rikkojakin toki oli ja siroukonhattu (aconitum yezoense) oli innostunut kasvattamaan siementaimia, eli niitä pitää hiukan rajoittaa.

Keskellä kuvaa aika rehevä ruskosormustinkukan (digitalis ferruginea) siementaimi

Penkissä kasvaa myös erilaisia marhanliljoja (lilium martagon). Ovat upeita varreltaan, minuakin korkeampia. Mutta ihmettelin niiden kasvuvoimaa... täytyy vielä peitellä kehittyneitä sipuleita, kun aivan maan pinnalle pyrkivät, ehkä täytynee kaivaa ne ylös ja jakaakin.



Mutta, kysyisin teiltä, puupioneissani on reipas varsi, puutunutkin ja pelkään tietenkin kauriita, jotka ovat taas neljän porukassa tulleet ihan pihaan saakka oleskelemaan, olisiko syytä laittaa pioneihin runkosuojat - varmaan kauriit ei niitä syö, mutta reviirimerkintää pelkään enemmän.

 

Pieni sivuhypähdys lopuksi sisääntulopenkkiin. Ametistiukonhattu (Aconitum carmichaelii ) kukkii, kiitos kuuluu lämpimälle ja armolliselle syyssäälle!


 Toinen sivuhypähdys...esikko (primula) alkoi kukinnan jälleen. Minusta se on kaunis! Ostin sen joskus Tukhoman messuilta enkä tiedä sen nimeä, mutta se ei haittaa!

Olen niin onnellinen tästä syksyn lämpimästä jatkoajasta ennen lumen tuloa!

Kaikkea hyvää sinulle!

💚

lauantai 17. elokuuta 2024

Virta latautumassa

 Uskoisin, että hiljalleen olemme tehneet eron herra koronan kanssa ja lähetin hänet huishiiteen ja tein selväksi, että täällä ei sitä enää kaivata, on muutakin tekemistä kuin makoilla hyvillä pihakeleillä ja toiseksi sairastelu on aika kallistakin! No minulla tuli tehtyä vain yksi siementilaus, mutta täkyjä oli useampikin - lankaa ja kukkasipuleita tietenkin, muutahan minä en juurikaan tarvitse.

No juu, tänään rohkenin ottaa (isäntä pois kotoa, palaa huomenna eikä ole siis vahtimassa minua), siis ottaa lapion ja kottikärryt ja puhtia oli varmaan enemmän kuin voimia. Mutta tavoitteeni oli tehdä alustava siivous isossa kukkapenkissä ja ehkä istuttaa muutama taimi hanhikkien lähdettyä viime talven pakkasten mukaan. Paikalle on siis tulossa pioneita, mutta hiukan muutakin siihen paikkaan siis laitan.

Siistin siis kaikki valvatit ja ohdakkeet (naapuri kasvattaa niitä ja lähettelee tuulen mukana siemeniä aina meille), vesiheinää, rantakukkaa ja mitä kaikkia niitä olikaan pari kottikärryllistä, että sain selvyyden mitä kaikkea voisin vielä istuttaa uutta ennen pionien saapumista. 

Kaurapelto, vai ohdake/valvattipelto ja noiden siementen kulkusuunta voisi olla joku muu kuin meille!

Suuri ilonaiheeni oli upea ruskosormustinkukan yksi ainokainen, mutta komea lehtiruusuke! Toivon sen kestävän ensi talven koettelemukset ja kukkivan jälleen!

Digitalis ferruginea

Hanhikeiltakin vapautunut penkki sai hiukan uusia asukkaita, vaikka hiukan tyhjältä se vielä näyttää! Ison kiven juureen tuli yksi syyshortensia 'Bombshell' pienikasvuiseksi luonnehdittu. Sen vieressä onkin jo clematis 'Taiga'. Taigan eteen tuli iris germanica 'Night Owl' ja ihan penkin eteen esikoiden lähelle valkoinen palloesikko. Penkin toiseen reunaan lähelle kuolanpionia laitoin kauniin ja toivottavasti kestävän syysvuokon 'Fantasy Jasmine'. Kuolanpionin toiselle puolelle istutin kaksi keltakonnanliljaa. Ja tosiaan vielä yksi korallinpunainen ritarinkannus delphinium 'Red Lark'. Ihastuin siihen ensi silmäyksellä, kun kohtasimme viime viikolla Turussa 💚!

Vielä näyttää tyhjältä...Kuvassa takana surullinen surukuusi, sitä kaurispukki kävi merkkaamassa - onneksi vain vähän, nyt runko siltäkin suojattu!

 

Syysvuokko 'Fantasy Jasmine'

 

Delphinium 'Red Lark'

 Ruokkosin hiukan pioneita ja penkin toisella puolella alarinteenssä kukki jo komeasti köynnösukonhattu (aconitum hemsleyanum), se oli tehnyt muutaman siementaimen ja toisen niistä poistinkin. Sormivaleangervot tulevat siirtymään myös pois tuosta ukonhatun alapuolelta.

Onpas aika epäselvä kuva, mutta tuossa oikealla on iso siirtolohkare ja se uusi hortensia onkin melkein siinä ukonhatun takana.

  Maksaruohot ovat aloittaneet kukinnan myös! Paljon meillä ei ihan punaisia kukkia ole, mutta komeamaksaruoho 'Red Cauli' on aika punainen, sen vieressä kirjavalehtinen ja huomattavan hidaskasvuinen 'Frosty Morn'. Isomaksaruoho, jonka nimilapu tuuli vei, kukkii pian kauniilla vaaleanpunaisilla kukillaan.


'Red Cauli'

'Frosty Morn'

Jatkoin penkkiä omenapuulehdon suuntaan...valvatteja ja ohdakkeita riitti sinnekin! No siellä on juuri alkamassa kukintansa matala kultapallo 'Goldquelle', korkeutta sille ei tule juurikaan kuin tuo metri. Sen vieressä kasvaa lehtosinilatva ja tokruusu, joiden kasvua aina pitää reippaalla kädellä hillitä, kauniitahan ne kuitenkin ovat!

Kukkapenkin ylärinteessä norjanangervojen ja pioneiden välissä kasvaa purppurapunalatva 'Phantom'. Se aloittaa juuri kukintaa ja se olikin jo huomattu siivekkäiden keskuudessa.



Vähän yleisnäkymää.


Puuhaa onneksi vielä riittää ja suunnitelmia. Huomenna on tarkoitus kerätä omenia, sain ajan maanantaiksi Huittisiin eli ajomatkaa tulee hiukan, mutta ei haittaa, mehunpuristamo on sellainen marjatila, jossa olenkin aikonut joskus käydä. Samalla reissulla haen Huittisista sen vyölaukun seuraavaa metsäreissua varten.

Kaikkea hyvää sinulle!

💚