Taimien tunnistus -haaste

 Sain jo aikoja sitten Rikkaruohoelämää-blogista mukavan haasteen taimien tunnistuksesta ja sepä onkin välillä puuhaa, kun kitkeminen on täydessä vauhdissa! 

Kaunis kiitos haasteesta!

Puutarhaeloa -blogin Riitta haastoi valokuvaamaan pieniä taimenalkuja ja nimeämään kuvat. Taimet voivat olla joko jo istutettuina puutarhaan tai tulossa olevia pikkutaimia kylvöastioissa. Ne voivat olla joko perennojen tai kesäkukkien taimia. 

Talvi kun muuttui hetkessä hellekesäksi, tarhurilla onkin ollut melkoinen vauhti päällä aamusta iltaan, valitettavasti vastaus tulee näin viiveellä ja kuvat hieman vanhentuneitakin. Suonette anteeksi! Turha selitellä kiirettä toisaalta - kyllä te tiedätte!

Mutta asiaan!

Ensimmäisenä aarteeni! Olen aktiivisesti kerännyt kaukasianpionin siemenet syksyllä ja taimettanut niitä vaihtelevalla menestyksellä. Tässä pari vuotta vanhan Paeonia daurica subsp. mlokosewitschiin siementaimi. Niitä löytyy ilokseni enemmänkin! Tämä on yksi rakkaimmista pioneistani!

Seuraavaksi sinikukkainen sinikämmen, glaucidium palmatum. Pikkuisia siementaimia löytyy sieltä täältä pitkin etupihan kukkapenkkiä.

Sitten on maariankämmekän vuoro (Dactylorhiza maculata). Maariankämmekkä tekee satunnaisesti siemementaimia, niitä olen antanut jokusen eteenpäin hyvään kotiin. Nyt löytyy vain tämä emokasvi, onneksi se on hengissä talven jäljiltä!

Toukoheidinkukka (Cortusa matthioli). Samettisen ihanat lehdet ja tämä onkin ehtinyt jo tekemään nuput. Heidinkukka viihtyessään leviää mattomaiseksi ja kukkiessaan on aivan upea kukkapilvi! 

Heidinkukkaa on myös kauniina fuksian punaisena, sitä minulla ei vielä olekaan, jos oikein muistan.

Rotkolemmikki (Brunnera macrophylla 'Variegata'). Jotenkin minulla on mieltymys erilaisiin lehtivariaatioihin, niin nytkin ja olin jälleen iloinen, että tämä rotkolemmikkini kesti viime talven!

No niin, siinä niitä oli jokunen ilahduttava ja tunnistettu pikkutaimi! Nyt kasvuvauhti tällä hetkellä on niin huimaava, että pikkutaimet jäävät isojen lehtien suojaan ja niitä sieltä aina löydän milloin mistäkin ja se on iloinen asia. Nyt vain toivoisin lempeää sadetta, jotta vauhdilla alkuun päässyt kasvu ei pysähtyisi!

Haasta seuraavat blogit esittelemään omia alkuun lähteneitä taimiaan. Saa osallistua vaikkei olisi saanut haastetta ja saa osallistua useaan kertaan, sillä kasvit lähtevät kasvuun pitkällä aikavälillä. Saa vertailla kuvin ja sanoin, ja saa myös kysellä jos itse ei tunnista taimiaan. 

Jos ja kun osallistut haasteeseen, käy jättämässä postauksesi linkki tämän haasteen kommentteihin. Kerään haasteeseen osallistuneet postaukset listaksi, jossa ne ovat myöhemminkin kootusti tarjolla. 

En tiedä, ketä kaikkia on jo haastettu, en siis haasta ketään, haasteen voit ottaa omaksesi niin halutessasi.

Nyt puutarha kutsuu jälleen!

Kaikkea hyvää Sinulle!

💚

 

Pientä ja kaunista

Lunta ja räntää on luvattu nyt niin paljon, että taidan päivittää tänne aikaisia pihan kukkijoita lisää.

Retuperällä oleva kasvikirjanpitoni siis hieman etenee, toivottavasti.

Jälleen siis tutkailen aikaisia kevään kukkijoita, joita ikävöin ja jotka jälleen ihmeen kaupalla tupsahtavat muutaman kuukauden kuluttua jälleen ilahduttamaan 💗!

Kirjanpitoa jatkan hiljalleen vuokoista, liljoista, pioneista, iiriksistä, neilikoista ja ehkä muistakin sitten aikanaan.

Ja vaikka lunta on tullut jo paljon ja lisää tulossa - eri olomuodoissaan - se ihmeen kaupalla sulaa tai haihtuu todella nopeasti jälleen poiskin. 

Kuvia on jälleen ihan massiivi määrä, halusin, että kukinnan eri vaiheista olisi edes hiukan näkyvissä jo tunnistettavuudenkin vuoksi.

Kylmänkukat - Pulsatilla

 Kylmänkukat ovat erityisiä suosikkejani, jos niin voi sanoa. Erityisen rakas on suloinen vaaleanpunainen, kissanpennunpehmeä vaaleanpunainen 'Perle Glocke', muutkin kauniita ilman muuta.

Pulsatilla 'Perlen Glocke'

Pulsatilla vulgaris 'Alba'

Pulsatilla vulgaris 'Papageno'

Pulsatilla vulgaris 'Rote Glocke'

Pulsatilla vulgaris 'Blaue Glocke'

Kolmilehdet eli trilliumit

Haluaisin, että trilliumeja kasvaisi meillä paljon! Turun Yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa on todella upeita trilliumeja, voi miten minä niitä meillekin haluaisin - ehkä joskus! Trillium luteum ja trillium cuneatum kasvavat vielä ja niiden ensikukintaa odottelen.

Trillium grandiflorum

Trillium erectum

Trillium sessile

Trillium sessilen luulin jo menettäneeni, mutta yllätys oli iloinen, kun huomasin sitä jopa kahdessa eri kohdassa kasvamassa!

Sinikämmenet - Glaucidium palmatum

Meillä kasvaa niin sinistä kuin valkoistakin sinikämmentä. Viime syyskesän suuri ilonaihe oli, että kummastakin sinikämmenestä löytyi siementaimia. Sain vinkin ammattitarhurilta: sinikämmen nostaa ajan myötä juurakkoaan ylöspäin maasta, eli sitä kannattaa peittää ajan kanssa.

Lumikki - Sanguinaria canadensis 'Multiplex'

Herkkä kevään kukkija. Aivan kuin lehti suojaisi kukkavanaa kylmältä, niin tiukasti lehti on kääriytynyt kukkavarren suojaksi. Lumikki herää aika aikaisin keväällä kukkimaan, ensin tulee kaunis valkoinen kukinta ja sitten vasta puhkeavat lehdet. Lumikki nostaa myös juurakkoaan maasta, sitä on hyvä välillä peittää. Kasvustoa meillä on jaettu hiukan ystävillekin. Ei kuitenkaan leviä paljoa.

Koiranhampaat - Erythronium

 Ensimmäinen koiranhammas meillä oli 'Pagoda'. Muutaman koiran hampaan muotoisen sipulin maahan laitoin, niistä on kasvanut hyvän kokoinen kasvusto, joka ei pahemmin kukinnan jälkeen lakastu, Lehdetkin ovat kauniit. Koiranhampaita piti saada lisää, rusokoiranhampaita (Erythronium dens-canis) ja valkokukkaista keltakoiranhammasta (Erythronium tuolumnense 'White Beauty'). Koiranhampaita olisi vielä hankintalistalla...

Keltakoiranhammas - Erythronium tuolumnense 'Pagoda'

Erythronium tuolumnense 'White Beauty'

Rusokoiranhammas (Erythronium dens-canis)

Kääpiöjumaltenkukka - Dodecatheon

Suloinen korukukka, talvehtiminen meillä on toisinaan oikullista, mutta onneksi tiedän mistä näitä saa lisää ja mulla on siellä agentti, jolta saan hankinta-apua 👍

Pikkujumaltenkukka (Dodecatheon pulchellum 'Album)

 Karhunlaukka - Allium ursinum

En juurikaan ole laukkojen ystävä, joitakin meillä kasvaa, mutta määrä on minimaalinen! Karhunlaukka on poikkeus - se on kukkapenkin suosikki, sillä on oma paikkansa ja se leviää maltillisesti. Käytän sen lehtiä mielelläni varhaisvihanneksena, sen mieto valkosipulinen aromi on oivallinen salaatissa tai maustevoissa.

Orvokkiressukka

Tämä pikkuinen orvokkiressukka on niin hellyttävä. Hän valitsi oman kasvupaikkansa ja ilahduttaa taatusti minua aina mennessäni kasvihuoneeseen. Näitä siementaimia löytyy aina sieltä ja täältä ja ne saavat elää ja kasvaa kuten haluavat 💗

    Maratooni on jälleen lopussa. Kuvia ja selityksiä oli paljon, kiitos kun jaksoit loppuun asti! 

                    Kaikkea hyvää sinulle ja toivotaan, että lumitilanne armahtaisi meitä kaikkia!                               

 

Nyt helisee

Lämmin sää on herättänyt 

niin pihan kuin luonnonkin ihanuudet kukkaan. 

Tätä aikaa olen niin odottanut, koko pitkän talven! 

Sisääntulon penkki on nyt esittelyvuorossa. 

Lajivalikoima tällä hetkellä ei ole kovin runsas.

 Nyt on kirjopikarililjojen juhla, nyt helisee!

Samaan aikaan penkissä kukkii pikkuinen sinikämmen ja jouluruusu 'Double Ellen White'. 

Aika mukava väriyhdistelmä mielestäni.

  Tämän kukinnan jälkeen ajatuksenani on harventaa pikarililjoja ja lisätä valkoisia pikareita penkkiin. 

Valkoinen tuntuu olevan taantuva väri.

Nautitaan tästä lämmöstä! 

Mukavaa viikonjatkoa!

Sinulle...

...äiti,

mummo, 

sisko,

läheinen ihminen,

joka olet ollut mukana, 

kun on ollut ilon aika,

turvana silloin kun turvaa on tarvittu, 

tiennäyttäjä silloin, 

kun suunta on ollut hukassa,

olkapäänä silloin, kun maailman myrskyt ovat lyöneet 

lähes maan alle.

Oikein ihanaa äitienpäivää Sinulle!

Mi‘ lempi kaikissa vaiheissamme,
kuin enkel’ armias puolestamme.
Alati valvoo ja huolta kantaa,
ei mitään vaadi, vaan kaiken antaa?
On joukossa ihmistunteiden,
vain äidinrakkaus sellainen.
Zacharias Topelius

Toukokuu - kevään suloisuutta ja ankaruutta

Toukokuu vierähti - pala ihanaa kevättä, 

jota niin odotin, 

johon mahtui lähes koko vuodenkierto. 

Ihanuutta, ankaruutta, koettelemusta niin kasveille kuin tarhurillekin. 

Olisin jo vahvasti sitä mieltä, että kylmyys saisi hellittää otteensa. Aamulla oli silti maa valkoinen kuurasta, 

jonka nouseva aurinko ponnekkaasti sulatti heti pois. 

Ihmeen hyvin aratkin kevään kukkijat öisen hallan kestävät, kestävät kuivan ja kylmän tuulen 

ja tuokiossa polttavan helteisen kuumuuden. 

Olen pitänyt muutaman tovin sometaukoa - aika rientää, 

päivätyö on ottanut mammutin osan voimistani, 

kasvimaa ja taisto iki-inhokki-valvattia vastaan 

on vahvasti ja perusteellisesti aloitettu, 

edessä siintäen tuleva lavakauluspuutarha. 

Se ei vielä tänä vuonna mahdollisesti toteudu, 

mutta luvassa on. 

Lisäksi polven saranan kanssa ollaan käyty kaksintaistoa, 

sarana otti ensimmäisen erän, 

mutta en luovuta.

Jotain tosi mukavaakin on tapahtunut 

- minusta tuli virallisesti anoppi!

 Anoppi on aika kylmän kalskahtava sana, olen koettanut keksiä sille sopivaa vastinetta hiukan huonolla menestyksellä!  

Sainkin niin ihanan prinsessaminiäneitosen!

Puutarhan kutsu on kuin seireenien laulu 

- viettelevän kaunis ja huumaava.

Eilen illalla olin ihanuuksia metsästämässä, 

aika helppoa niitä oli löytääkin 

ihanan kaverin kanssa!

 Kirjopikarililjojen kilkatusta olen onnen huumassani kuunnellut...

Vielä jokunen kylmänkukka tekee nuppuja, vaikka kukinta alkaa olla jo tältä keväältä ohi. Ihanan pitkään nuo ihanuudet kukkivatkin.

Edellisessä postauksessa olevan vaaleanpunaisen kylmänkukan nimilappu, Talman lehtopuutarhan taimistolta sitä kasvatetaan. Heillä ei ole vähittäismyyntiä, omani ostin ilmeisimmin Pinsiön taimitarhalta tai Ruoveden kukkapaikasta.

Jumaltenkukka koko upeudessaan, upean kaunis sekin!

 Sinikämmenistä tykkään erityisesti, valkoinen on jo vuosia vanha, sininenkin minulla joskus oli, mutta talvi vei sen mennessään, 

nyt minulla on jälleen pikkuinen suloinen sininen sinikämmen. 

Juttelin Eija Tommolan kanssa valkoisesta sinikämmenestä. Kerroin, että heiltä ostamani valkoinen sinikämmen on kasvattanut mukavasti kokoa. 

Hän antoi hyvän vinkin 

- sinikämmen kasvaessaan nostaa itseään maasta, se kannattaa siis kattaa, ettei talvi tuhoa sen juurakkoa! Harrastamani rytökasvatus sopii siis sillekin erinomaisesti, metsäinen luonnonmukainen kasvutapa sopii siis sillekin.

Viime keväänä kasvatin esikoita siemenestä, talvi oli melkein kaikille pikkutaimille armollinen...upea samettinen kukka, koristeena siitepölyhiukkasia.

 Myös puutarhan adonis aloittaa kukinnan.

 Suuri ihanuuteni - Maariankämmekkä - on selvinnyt talvesta, kasvanut upeasti ja voi hyvin. Pikarililjojen jälkeen on sen  vuoro olla kukkapenkin kruunu.

Ihanuuksia löytyi siis paljon...kevät on niin kaunista ja voimaannuttavaa aikaa!

Olen minäkin ihana!

Nautitaan ja ihastellaan! 

Kaunis kiitos kaikille edellisten postausteni kommentoijille! Vierailuita blogeissanne olen tehnyt, vaikka kommenttia en olekaan jättänyt - puhelimeni on aika kankea kapistus siihen tarkoitukseen. 

Valoa on niin paljon ja upeaa heleää vihreyttä.

Mukavaa viikon jatkoa kaikille!