Ihana marraskuu

Voisi kai sanoa, että marraskuu on pitkä, pimeä ja sateinen. 

Marraskuu on minun kuukauteni, vaikka olenkin lokakuun lapsia. Syntymäpäiväni aikoihin viime kuulla 

 koin elämäni ensimmäisen ja toivottavasti viimeisen

 ikäkriisin - voitteko kuvitella, täytän 26 vuoden päästä 85 vuotta. 

Asia masensi minua suunnattomasti ja hain lohtua ihmisiltä, joiden kuvittelin ymmärtävän tuskani. Mutta arvatkaapas mitä, hehän olivat suunnattomat huvittuneita asiasta, loukkaannuin. 

Tapasin onnenkantamoisena yhden supermummon 

- 79 - vuotiaan 'ikivanhan'. 

Hän antoi kriisiini hyvän terapian 

- älä hautaa itseäsi ennenaikojaan! 

Se paransi kriisini...kirjoitan tästä myöhemmin lisää.

Mutta syksy on ollut täynnä tekemistä. 

Valmistautuminen jouluun on ollut rakkain puuha, 

joka onkin jälleen vienyt aikaa. 

Korttitalkoot menoillaan, lahjojen hankinta hyvässä vauhdissa ja Tampereen kädentaitomessut, runsauden sarvi jossa tassuttelin tehden 'maltillisia' ostoksia lähes neljä tuntia ja sitten puhti loppui. 

Tein monta hyvää päätöstä ennen messuille menoa. 

Listasin muka mitä tarvitsen, 

mutta tarpeitapa syntyi koko ajan lisää - no sen verran rajallinen olin, että suurimmat hankinnat kohdistuivat korttitarpeisiin. Lankaa päätin olla ostamatta ainuttakaan kerää, 

kilo Novitan 'Usvaa' tuli kympillä mukaan ja trikoota, 

johon ihastuin - löysin siis mieleiseni trikooloimeani varten. Nukkekotimessut oli pieni pettymys, 

pienoisrautatiet olivat hienoja, mutta eivät sytyttäneet. 

Jälleen heräsin eloon, messuilla näin muutamia ihania tuttuja ja paljon kässäherkkuja. 

Alla pikakatsaus messuista:

Himmeleitä Raahen Taitopajalta.

Pitsinnypläystä joskus kokeilen...

Lankavan standilla viihdyin - taas. Tarpeet tuollaiseen karvakuuseen muutti meille (valkoinen ja harmaa), teen ne joksikin jouluksi.

Pirkanmaan Taitokeskus. Siellä sain tuen ikäkriisiini ja paljon erinomaista opetusta Minnalta ja Tainalta opetellessani mattoa kutomaan - kaunis kiitos Teille molemmille! Melkosia kädentaitajia Taito-keskuksissa onkin ympäri Suomen!

Nukkekodit ja Barbit. 
Meillä on juurikin tuollainen samanlainen nukkekoti odottamassa remonttia ja joskus muitakin leikkijöitä kuin minä. 
Barbien vaatesuunnittelu on myös alkamassa, ihan noin blingblingkolttuja tuskin teen, mutta jotain kuitenkin. 
Nuo minikahviserviisit olivat niin suloisia!!

Tykkäsin näistä Petäjäveden Villakamarin tuotteista tosi paljon!

Ihania narullisia Kaunein kukkapatalappu-kilpailun aarteita.

Hiljalleen siis Joulua kohden näillä eväillä. 
Aikani on kulunut myös lavakaulustarhan tutkailuun ja perehtymiseen mm. tiheäviljelyyn sekä lavojen perusteelliseen hoitoon ja matoystävien hellimiseen, rinnakkaiskasvien suunnitteluun jne... Vielä en tarttunut siemenluetteloon, 
vasta vuoden vaihteen jälkeen. 
Nautiskelen joulun valmistelusta.

Pelakuissa vielä jokunen kukka. 

Viime vuotinen amaryllys yllätti kukkavanalla lähes surkeasta hoidosta  huolimatta. 

Venuksenkengässä on kaksi nuppua!
 

Talvi kai tekee tuloaan. 
Onneksi sain kaikki syystyöt tehtyä ja ne valkkaritkin viimein maahan sekä muutama alepussi kukkasipuleita yllättävänä aarteena alliumit, joista en tiennyt edes pitäväni!

Mukavaa viikonjatkoa teille kaikille! 
Nautitaan hämärän hyssystä!

Puutarhamessuilla Tukholmassa, osa 2, kukkia ja yrttejä

Tietäisin tarkkaan, mitä tekisin, 

jos voittaisin lotossa hiukkasen enemmän! 

Puutarhamessuilla Tukholmassa oli niin monta juttua, mistä piti pidättäytyä jo siksikin etten olisi jaksanut kaikkea haluamaani kantaa kotiin, paluumatkan laivahytin rajallisuuskin antoi oman rajoituksensa ja kotonakin ikkunalaudat alkavat olla melko täynnä. 

Piti siis keskittyä, osa ihanuuksista matkasivat kotiin, 

osa ikuistettuna kameran muistikortille vain fiilisteltäväksi.

Olen pelakuiden ystävä. 

Vuoden pelakuuksi valittiin valkoinen ruusunnuppupelakuu Kronprinsesse Mary. Yhtään kuvaa tuosta vuoden pelakuusta en ottanut, eikä arkistoistanikaan kuvaa löytynyt, en ole valkoisten pelakuiden ystävä, mutta täällä voit käydä tuota prinsessaa ihailemassa.

Pelakuita löysin monta niin ihanaa. 

Itsehillintäni oli koetuksella! 

Olin tehnyt vakavan päätöksen,

 pieniä pelakuuvauvoja en osta, vain muutaman isomman. 

Houkutus lähes vastustamaton!

  

Päätös piti, vaikka koettelikin heikkoa luontoani. 

Minulla on ollut hankaluutta talvettaa kirjavalehtisiä pelakuita, senkin uhalla ostin nämä kaksi kaunotarta.

Madame Salleron, kameralla otettu kuva kotona ja hiukan heikkolaatuinen

Contrast, ihana ruukku ja jos olisi ollut vielä sinivalkoinen....

Tuoksupelakuita mielin, 

mutta usein niiden tuoksu käy tuonne poskionteloiden syvyyksiin, joten päätin jättää ostokset tekemätttä.

Pelargonia tomentosum, piparminttupelakuu.

Jouluruusuenkelin osasto houkuttti. Hillitsin sielläkin itseni! Minulle tuli paketti Barnhavenista, siellä oli kuusi vapaasti pölyttynyttä kaunotarta, joten yhtään jouluruusua en ostanut.  

Viime vuonna Jouluruusuenkelin standilla löysin ihanaakin ihanamman esikon 'Ray's Yvonnen', silloinkin kävin sisikunnan taistelua jouluruususta ja yhden ostin, sen toisen jouluruusuenkeli lahjoitti minulle, siitä jäi niin kaunis muisto!

Jouluruusuenkelin standi

Ja orkideat!

Messuilla on massoittain ihania eri kasvuvaiheissa olevia orkideoja! Jos minulla olisi läpi talven lämmin kasvihuone, ottaisin rekan mukaan messuille ja ostaisin näitä ihanuuksia. Mutta minulla ei ole kuin ikkunalaudat ja nekin täynnä jo, orkideat tulivat mukaani kuvina. 

Lumikuningatar

Messuilla oli myös kunnioitettava määrä kaktuksia. En ole kovin kaktusten ystävä, mutta niitä on silti kiva katsella.

Suuria yrttejä oli monessa kohtaa esillä. 

Yrttien ystävä olen ollut aina, nyt tuntuu että mopo alkaa keulimaan, niitä todellakin täytyy saada meille kasvuun enemmän, talvenkestäviä kylläkin...näitä upeuksia on silti ihana fiilistellä!

Kaupan oli aivan ihania kimppuja, edullisestikin! 

Tyttären kanssa niitä ihailtiin ja harmiteltiin, ettemme voineet niitä mukaan ottaa!

Kukilla ja vihreällä ruohomatolla oli rakennetty myös flyygeli. 

Se ei ollut aivan minuun iskevä, mutta flyygelistä kuuluva musiikki kyllä, Claydermania...tämä salainen puutarha sopi teemaan erinomaisesti!

Kukkaisa anti messuilla oli jälleeen erinomainen! 

Erinomaiseksi sen teki myös se, että paikalla oli huomattavan suuri määrä eri seuroja, jotka esittelivät omaa mielitiettyään aina rodoista, joriineista, saintpaulioista, soilikeista, chileistä, pioneista, ruusuista...puutarhan kaloihin saakka! 

Ihailen suunnattomasti tältäkin osin messujen antia! 

Siellä riittää katsottavaa, koettavaa, touhuttavaa niin puutarha-alan konkarille kuin ensikertalaisellekin! 

Seuraava postaus tulee ihanuuksista ja hiukan ostoksistakin.

Kaunista kellokeskiviikkoa Sinulle!

Kukka avautui

Venuksenkenkäni avasi kukkansa ihan auki! 

Tätä olen odottanut kauan!

Kun ostin tämän taimen, minulla ei kotona ollut orkideamultaa. Soittelin sekoitusaineista Mustikkamummo-siskolle, pähkäiltiin ja hän varoitteli ajatustani laittaa kasvupohjaksi kompostivessan kuorikatetta + karkeaa metsän pohjaa. Sekoitus oli ilmeisen onnistunut!

Eilen vanhin tytär käytti minua kaupoilla. Meillä on monta samaa mielenkiinnon kohdetta: langat, kukat....

Tottakai käytiin kantapaikassa, ihanassa kukkakaupassa katsomassa pelakuun taimia. Jokunen hyppäsi kyytiin ja tämä ihanuus! Niitä oli kaksi, tytär osti toisen ja minä toisen! Purkitin sen kotona uudelleen. En turhia kehuskele isännälle kukkaostoistani, enhän minäkään lukua pidä kaikista akkuporakoneista ja muista härpäkkeistä. Laitoin ihanuuteni keittiön ikkunalle, isännän viereen, en näköesteeksi kuitenkaan. Sitä ei ole vielä huomattu vaikka korkeutta onkin jonkin verran.

Cymbidia

Kuten olen aiemmin ehkä joitakin kertoja sanonut, joillekin ihanuuksille sallitaan kukan väriksi k....nen, tällekin kaunottarelle! Jään odottelemaan kukkavanoja!

Toissaviikon keskiviikkona sain ruusuja kimpun isolta siskolta, mummelilta, ja kuten olen tästäkin usein sanonut, kun kukka annetaan hyvin ajatuksin, se kestää! 

1,5 viikkoa vanha freesi ruusukimppu, mummeli käsitteli ruusut omalla tekniikallaan ennen maljaan laittoa.

 

Mukavaa lauantai-iltapäivän jatkoa!

Luisteltiin

Meidän pikkutie ja piha olivat oivallisia luistelureittejä, kunnes paikalle saapui kunnanmies isolla autolla.

Sekin päätti luistella ja luisteli oikein kunnolla! Onneksi kävelytietä sannoittanut traktori tuli apuun!

Poikittain....sutii!

Lapiolla vähän hiekkaa huiskittiin.

No nyt päästiin naapurin pihaan pois tieltä.

Traktori levitti soraa.

Jahas, pomokin tulipaikalle!

Porukalla selvittiin, mutta oli huikea tilanne kun kuorma-auto kylki edellä liukuu jäätiköllä tietä alaspäin!

Tie sannoitettiin, reunalla oli liukasta, mutta luistelusta ei tullut mitään, pyllähtäminen kyllä oli mahdollista lenkkareilla mikäli nastoja ei ollut kenkien pohjassa.

Tultiin vanhimman tyttären kanssa tänään toiseksi nuorimman tyttären synttäreiltä ja luisteltiin autolla kotipihaan tullessa, sydän pysähtyi, henki salpaantui, silmissä näkyi tähtiä, melkein jouduimme kontaktiin, onneksi 20 cm erotti meidät toisistamme, säikähdin! Voi että on kaljamaa!

Kontakti komeaan kiveen oli lähellä! (kuva kivestä viime kesältä)

Paljastan Teille salaisuuden! Minulla on nuppu venuksenkengässä! Kukasta tulee kelta-valko-rusehtava! Ai että!!

Koittakaa pysyä pystyssä liukkailla!

Mukavaa alkavaa viikkoa!